Tänään 25.9. nimipäivää viettävät Kullervo ja Sigvard
(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 13.09. -17 )
Toimikunnat:


Keskustelufoorumi





Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat huolissaan vesistöistä ja kalakantojen tilasta

Vapaa-ajankalastus on Lounais-Suomessa eräs suosituimmista vapaa-ajan harrasteista, koska alueella on ollut perinteisesti varsin hyvät mahdollisuudet kalastuksen harrastamiseen. Saaristomeri, Satakunnan merialue ja Lounais-Suomen sisävedet tarjoavat edelleen monipuolisesti erilaisia kalastusmahdollisuuksia. Lähivuodet ovat kuitenkin osoittaneet sen, että vesistöjen rehevöityminen tulee heikentämään kalastusmahdollisuuksia merialueilla ja sisävesissä. Vesistöjä ja kalakantoja uhkaavat lisäksi vielä monet muutkin tekijät, kuten vesivoiman lisärakentaminen ja ilmasto-olosuhteiden muuttuminen.

Vesistöjen rehevöityminen olisi ennaltaehkäistävä jo vesistöjen valuma-alueilla. Ravinnekuormitukseen on erittäin vaikeaa puuttua enää siinä vaiheessa, kun fosfori ja typpi ovat päätyneet vesistöön saakka. Lähes jokainen Saaristomereen laskeva vesistö kärsii maa- ja metsätalouden aiheuttamasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta sekä voimakkaasta virtaaman vaihtelusta. Saaristomeren heikentyvä tila on pääasiassa seurausta sisävesien heikosta tilasta, joten paras tapa elvyttää Saaristomerta on sisävesien tilan huomattava kohentaminen. Lisäksi sisävesien virkistyskäytön kehittäminen edellyttää yleensä vesien laadullista kehitystä parempaan suuntaan.

Lähestyvien eduskuntavaalien yhtenä teemana ovat olleet erilaisia reaktioita herättävät energiakysymykset ja mm. vesivoiman lisärakentaminen. Vesivoimaa mainostetaan usein virheellisesti ympäristöystävällisenä energiantuotantomuotona. Vesivoiman perustamisvaikutukset ovat erittäin dramaattisia erityisesti uhanalaisille vaelluskalakannoille. Uhanalaisia vaelluskaloja ovat mm. merilohi, taimen, vaellussiika, toutain, vimpa ja nahkiainen. Useat Suomen vaelluskalakannoista kuolivat sukupuuttoon voimalaitospatojen rakentamisen seurauksena. Esimerkiksi Lounais-Suomessa Paimionjoen lohikanta kuoli joen alajuoksun patoamisen jälkeen. Suomi on sitoutunut nykypäivänä biodiversiteetin ylläpitämiseen kansainvälisin sopimuksin ja vedenalainen luonto on erittäin oleellinen osa tätä luonnon monimuotoisuutta, vaikka se onkin monesti unohdettu. Vapaana virtaavat vesistöt ovat myös toimintaedellytys jatkuvasti kasvavalle kalastusmatkailulle.

Virtavesien sulkemisen aikakaudesta tulisi siirtyä takaisin vapaana virtaavien vesien aikakauteen. Suomessa on laskettu olevan useita satoja erilaisia patoja ja vesistörakenteita, jotka estävät vaelluskalojen kutuvaelluksen. Lounais-Suomessa mm. Kiskonjoki, Halikonjoki ja Karvianjoki ovat meritaimenelta osittain suljettuja, koska näissä vesistöissä on kutuvaelluksen estäviä patorakenteita. Lohikalojen parhaat kutualueet sijaitsevat yleensä jokien latvaosissa. Kalateiden rakentamisen osaaminen on Suomessa nykyään korkeatasoista ja kalatierakentamiseen pitäisikin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Käytöstä poistuneet ja merkityksensä menettäneet padot olisi syytä kuitenkin ensisijaisesti purkaa. Purkaminen on yleensä toimenpiteenä taloudellisesti edullisempi ja ekologisempi ratkaisu kuin kalatien rakentaminen. Vesistöjen esteettömyys mainitaan myös EU:n vesipuitedirektiivissä yhtenä luokituskriteerinä. Näiden tärkeiden toimien lisäksi jokisuistoalueiden kalastuksen säätelyllä tulisi turvata uhanalaisten vaelluskalakantojen pääsy jokien lisääntymisalueille.


Halikonjoen Häntälänkosken pato, Halikko



Aurajoen Vierunkosken pato, Lieto



Eteläjoen Sahakosken pato, Ahlainen (Pori)

© 2007 Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry