Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri ry

Tänään 27.7. nimipäivää viettävät Heidi

Etusivu

Piiri Tiedottaa

(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 03.07. -24 )

Toimikunnat:

Keskustelufoorumi

PIIRI TIEDOTTAA

Odotettu rapukausi käynnistyy

*Ravustuskausi käynnistyy jälleen heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu
lokakuun viimeiseen päivään. Ravustus ja ravuilla herkuttelu on monelle
yksi kesän kohokohdista. Kesän rapusaaliista odotetaan lämpimän alkukesän
perusteella hyvää.*
Ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa.
Ravustaessa voi samalla nauttia kotimaan luonnosta ja herkutella
lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista
vieraslajia
täplärapua vähemmäksi. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta
saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan
ravustus on unohtumaton kokemus.

Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että
pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi
luokiteltua täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila.
Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa,
poikaset ovat kuoriutuneet ja ravut ovat hyvin liikkeellä heti kauden
alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä
kesken, naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia ja ravut eivät siten ole
vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa
Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia
ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.

Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen
mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan
rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus
ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä,
Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja
Keski-Suomeen.

*Ravustusluvat ja mertojen merkinnät kuntoon*

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla
tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta
ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023
mennessä. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka
yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi
merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos
vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä
ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa
jokaista pyydettyä jokirapua kohden.

*Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty*

Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle
jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton
leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen
pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri
osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä,
jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa
kolme vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää
jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.

Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täpläravulle on
laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen
hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä
tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa
lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä
muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.

*Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä*

Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä
ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun
erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on
noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat
ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy
internetistä helposti.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä,
sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa,
myös valmiiksi keitettynä. Lisäksi ravintolat tarjoavat täyden palvelun
rapuillallisia.

*Lisätietoja:*
Kalastusbiologi Päivi Pyyvaara, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
puh. 0295 025 091
Rapututkija Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850
875
Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968
Tutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389
(tavoitettavissa 5.8. alkaen)

Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä
ahven.net voi
lukea lisää ravuista ja ravustuksesta.

Raputaru-animaatio www.youtube.com on
opettavainen kertomus eurooppalaisista rapukannoista, jotka ovat olleet
viimeisen parin sadan vuoden ajan ympäristömuutosten, ympäristön
pilaantumisen, vieraiden rapulajien ja rapuruton puristuksissa.

Kalahavainnot.fi kalahavainnot.luke.fi -palveluun voi ilmoittaa
havainnot ravuista.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE: Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! Tarjous voimassa rajoitetun ajan.

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Uutiskirje 2.7.2024

Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi
Lehti www.vapaa-ajankalastaja.fi
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi

paijanboats.com

*ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE:Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! *
*Tarjous voimassa rajoitetun ajan. Alennus jopa yli -50%.*

Ikoninen Päijän soutuvene on ollut kalastajan luotettava ja vakaa kaveri
1960-luvulta saakka. *2-kuorinen ja vettymättömällä uretaanilla
täytetty vene valmistetaan 100 % käsityönä ja välillä kaikki ei mene
korkeiden laatustandardiemme mukaan. Yleisimmin maalipintaan tulee joku
jälki tai joskus lipsahtaa enemmän. Kutsumme näitä veneitä
syntymämerkillisiksi.* Nyt sinulla mahdollisuus ostaa oma uniikki vene
tarjoushintaan.

Syntymämerkilliset veneet ovat pientä jälkeä lukuun ottamatta vankkaa
Päijän laatua. Veneen käyttöikä on normaalissa käytössä yli 50
vuotta. Veneemme ovat tunnettuja erityisesti vakaudestaan. Kalastajana voit
vaikka heittokalastaa veneestä seisaaltaan ja yksin en venettä saa
vahingossa kaadettua. Eli vakaata suomalaista laatua. Veneiden kantavuus on
300 kg ja ne on rekisteröity 4 hengelle. (Katso Kalastajan Kanavan
djszzx04.eu1.hs-sales-engage.com >video
soutuveneen muuttamisesta kalastusveneeksi)

Viimeisen 2 vuoden aikana tehtaamme pihaan on kertynyt n. 50 kpl näitä
syntymämerkillisiä veneitä ja nyt voit ostaa veneen suoraan verkkokaupasta
edullisesti:

*Päijän 471
paijanboats.com**
-malleja alkaen 1000 €*

*Päijän 471L
paijanboats.com**
-malleja alkaen 1200 €*

*Päijän 520L
paijanboats.com
-malleja alkaen 1300 €*

(L-malleissa ei ole videolla näkyviä putkituksia, mutta säilytystila
penkkien alta löytyy)

Tarjous on voimassa vain SVK:n jäsenille 9.7.2024 saakka. Tämä jälkeen
tarjoukset tulevat myös muiden saataville. Tartu siis nopeasti tarjoukseen
niin varmistat oman veneesi ennen muita. SVK:n jäsenenä saat myös
syntymämerkillisen soutuveneen oston yhteydessä 10 % alennuksen Aeroista,
käytä kassalla koodia #SVK

KAUPAN EHDOT:

1-Sarjan veneet sisältävät 1 v. Takuun. Takuu ei koske maalipintaa. Muut
sarjat eivät sisällä takuuta.

Nouto tehtaalta ilmainen. Noutopäivät:

· 12.7.2024 klo 8-15
· 15.7.2024 klo 8-15
· 17.7.2024 klo 8-15

Toimitus toimitushinnaston mukaan. Lähtöpiste Koneharjunkatu 1, Lahti

· Vyöhyke 100 km: 185 €
· Vyöhyke 200 km: 250 €
· Vyöhyke 300 km: 375 €
· Vyöhyke 400 km: 450 €
· Vyöhyke 500 km: 550 €
· Vyöhyke 800 km: 650 €
Hinta sisältää veneen, pohja- ja sadevesitulpan. Ei sisällä airoja.

Kampanjasivulle tästä
paijanboats.com

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Instagram] www.instagram.com
[image: Facebook] www.facebook.com
[image: Youtube] www.youtube.com
[image: Issuu] issuu.com
[image: LinkedIn]
www.linkedin.com

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste vanha.vapaa-ajankalastaja.fi
| Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: LianaMailer]

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Piirinmestaruuskilpailut vuosille 2025 – 2027

Piirihallitus on käsitellyt kokouksessaan 11.6.2024 vuosille 2025 – 2027 haettuja piirinmestaruuskilpailuja. Hakijoita oli neljä, Kiskon Kalakerho, Onki-86, Naantalin Seudun Urheilukalastajat ja Salon Urheilukalastajat. Vetouistelukilpailut järjestää Vammalan Urheilukalastajat koska muita hakijoita ko. kilpailuille ei ollut. Hallitus on myöntänyt kilpailujen järjestelyt seuraavasti:

Pm_pilkki 2025: Onki-86, 2026: Onki-86 ja 2027: Onki-86

Pm-morri 2025: Onki-86, 2026: Onki-86 ja 2027: Onki-86

Pm-vetouistelu 2025: VUK, 2026: VUK ja 2027: VUK

Pm-onki 2025: NSUK, 2026: Kiskon KK ja 2027: Onki 86

Pm-heittokalastus 2025: SUK, 2026: SUK ja 20237: SUK

Pm-laituripilkki 2025: Kiskon KK, 2026: Kiskon KK ja 2027 NSUK

Piirihallituksen puolesta
tiedottaja
Ilkka Lehtinen

SVK:n kesäkuun uutiskirje

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

Uutiskirje 31.5.2024

Etusivu
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Lehti
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Fisuun
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Liity jäseneksi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Huh alkavaa kesää! *

Tuskin kovin moni olisi uskonut huhtikuussa, millainen toukokuu meille
koittaa. Kesäisistä olosuhteista on saatu nauttia toden teolla koko maassa.
Myös vedet ovat lämmenneet vauhdikkaasti. Muistutuksena, että kesän
hellejaksojen aikana kannattaa kohdentaa kalastuspainetta lohikaloja
paremmin lämpimiä olosuhteita kestäviin lajeihin. 52 tapaa innostua
kalastuksesta -vinkkilistauksestamme niin aloitteleva harrastaja kuin myös
kokeneempi harrastaja voi löytää uutta ja harrastusta elävöittävää
tekemistä, joten käyhän tutustumassa.
Nautitaan kesästä ja kalastuksesta. Seuraava uutiskirjeemme tuleekin sitten
elokuussa. Nähdään kesällä kalastustapahtumissa sekä mm. Riihimäen
Erämessuilla!

Ja psst - Suomen Vapaa-ajankalastajien kesäkisa avautuu ensi viikolla,
kalastusiloa ja upeita palkintoja luvassa! Seuraa somea ja verkkosivujamme.
Kesän Kalastus maistuu -vinkit
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Riihimäen Erämessut 7.-9.6.*

Riihimäen kansainväliset Erämessut järjestetään perjantaista sunnuntaihin
7.-9.6. Olemme mukana monipuolisen osasto- ja ohjelmatarjonnan kera! Tule
innostumaan kalastuksesta, hakemaan parhaat vinkit kesän kalareissuille,
keskustelemaan päivänpolttavista sekä kysymään, jos mietityttää. Hyvä
tilaisuus liittyä myös jäseneksemme.

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Erämessuilla Fisuun-toimintapiste*

Tänä vuonna Riihimäen Erämessuilla on erityinen lapsille ja nuorille
suunnattu toiminta-alue Outdoor Activity Park. Lapsille ja nuorille
suunnatun kalastusohjelmamme löydät alueen Fisuun-toimintapisteeltä, jossa
pääsee kokeilemaan mm. uistimen tarkkuusheittoa, vieheiden tuunausta,
perhon tekoa sekä tekemään oman lippauistimen. Suuntaa kohti
Fisuun-flägejä!

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Kalankäsittelynäytöksistä oppia kalankäsittelyyn*

Erämessuilla tarjoamme osastollamme vinkkejä kotimaisten kalojen
käsittelyyn pyyntihetkestä fileeksi asti. Kerromme kalan alkukäsittelyn
merkityksestä kalan säilymiselle ja maulle sekä näytämme eri kalalajien
perkauksen ja fileoinnin. Tutustutaan myös lyhyesti
kalankäsittelyvälineisiin. Käsiteltävinä lajeina on saatavuudesta riippuen
muun muassa ahventa, kuhaa, särkeä ja lahnaa.

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Tuo tarpeettomat vieheet nuorille kunnostettavaksi*

Perkaa viehepakkisi ennen Erämessuille tuloa ja auta nuoria
kalastusharrastuksen pariin: tuo sinulle tarpeettomat tai vanhat vieheet
kierrätykseen ja kunnostettavaksi. Tuunamme niistä ottipelejä nuorten
käyttöön. Voit tuoda vieheitä sekä pääosastollemme U 331 sekä
Fisuun-pisteelle Outdoor Activity parkissa.

Tutustu Riihimäen Erämessujen koko ohjelmaamme 7.-9.6. täältä
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Vapapäivä tulee taas 8.6. *

SVK yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 8.6. klo
10-15 suositun kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman
Vapapäivän kaikkiaan yhdellätoista Metsähallituksen ja yhdellä SVK:n
vapakalastuskohteella. Opastettuihin kohteisiin ei tarvitse ilmoittautua
etukäteen, vaan paikan päällä ilmoittaudutaan SVK:n ohjaajalle, jolta saatu
Vapapäivä-rintamerkki toimii kalastuslupana.

Katso Vapapäivän kohteet
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Merilohi puhuttaa*

Tule kuulemaan asiantuntijan arvio lohikantojen tilasta sekä kansainvälisen
merentutkimusneuvoston (ICES) kalastussuositukset vuodelle 2025. Avoin
tietoisku järjestetään maanantaina 3.6. klo 18-19. Alustajana Atso
Romakkaniemi (LUKE). Tilaisuus ei vaadi ennakkoilmoittautumista, hae vain
osallistumislinkki ja tule mukaan.

Linkki koulutussivuiltamme
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Viehekalastuksen SM]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Seuraa Viehekalastuksen SM -kilpailun liveä YouTubessa*

Hyppää Viehekalastuksen SM -kisatunnelmaan! Voit seurata kilpailua ja
mielenkiintoista kalastusaiheista ohjelmaa suoraan kisakeskuksesta
lähetettävän LIVE-lähetyksen kautta Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK)
Youtube-kanavalla @vapaa-ajankalastajat. Kilpailupäivät ja
LIVE-ohjelmapäivät ovat ensisijaisesti perjantai 14.6. ja lauantai 15.6.,
sunnuntai 16.6. on varapäivä, mikäli sää niin edellyttää.
LIVE-lähetyksen
ohjelma julkaistaan kisaviikolla, pysy siis kuulolla.

Lue lisää
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*SM-kilpaonki 6.-7.7. Seinäjoella*

SM-kilpaonki on pidemmälle ehtineiden himo-onkijoiden kohtauspaikka.
Taktiikka ja mäskäystaidot (kalojen houkuttelu erinäisin houkutusainein)
näyttelevät suurta osaa menestyksen polulla ja nopea tilannetaju yhdessä
nopeisiin liikkeisiin takaavat yleensä korkeamman sijoituksen kilpailussa.

Vuoden 2024 SM-kilpaonki kilpaillaan 6.-7.7. Seinäjoen Kyrönjoella.
Kilpailun järjestää Seinäjoen Seudun Onkijat ry. Kilpailu on avoin kaikille
Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseurojen jäsenille. Viimeinen
ilmoittautumispäivä on 26.6.
Lue lisää
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*SVK:n lausunto vapaa-ajankalastuksen saalisilmoitusasetuksesta*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tutustunut maa- ja
metsätalousministeriön valmistelemaan esitykseen valtioneuvoston
asetukseksi vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksesta ja laatinut aiheesta
oman lausuntonsa 15.5.2024.
Lue lausunto
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Jäsenseurat ja piirit:*

*Tule seuraani! -teemavuoden valmistelu 2025 on käynnissä *

Suomen Vapaa-ajankalastajien teemavuosi vuodelle 2025 on Tule seuraani!
Teemavuosi nostaa esille jäsenseurojemme sekä piirien toimintaa eli
valtakunnallisesti kalastusta monessa muodossa! Vuoteen liittyy SVK:n
toteuttamia viestintä- ja markkinointitoimenpiteitä, mutta parhaaseen
lopputulokseen pääsemme, kun teemme vuoden 2025 yhdessä.

Nyt onkin hyvä aika laittaa mietintämyssyt hautumaan kesän kalareissuilla
ja kirkastaa oman seuran toimintaa tulevan syksyn aikana: mitä tarjoamme,
kenelle, miten siitä viestimme ja miten toimintaamme pääsee mukaan. Tuleva
syksy on myös loistavaa aikaa laittaa oman seuran tiedot ajan tasalle
uuteen jäsenrekisteriin, koska sieltä nousevat jatkossa myös seurojen
tiedot uusille SVK:n verkkosivuille.

Pysykää seuroissa kuulolla Tule seuraani 2025 -vuoden valmistelusta.
Laitamme siitä myöhemmin syksyn aikana seurojen ja piirien
yhteyshenkilöille omaa uutiskirjettä.

*Mukavin kesäpuuha on*

Kalastus laiturilta
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Kalastus veneestä
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Kalastus koskesta
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
Kalakokkailut
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Olette onkikisaajia! 76% teistä totesi onkikisaamisen olevan
parasta puuhaa ja 18 % teistä aikoo kokeilla tänä kesänä hommaa ekaa
kertaa. 4% uskaltautuu kokeilemaan myös rajattomia kisoja!]

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Instagram]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
[image: Facebook]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
[image: Issuu]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
[image: LinkedIn]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi
| Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: LianaMailer]

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kutsu Nuorten SM-toimintakilpailuun

SM-toimintakilpailu järjestetään Salossa Klippulan leirikeskuksessa
31.8.-1.9. Paikalle voi saapua jo perjantaina 30.8. Kilpailusta vastaa
Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajat keskusjärjestön tukemana.

Kisaan kuuluu monipuolisia kalastukseen ja luontoon liittyviä tehtäviä
kolmihenkisille nuorisojoukkueille. Lisäksi joukkue tarvitsee
täysi-ikäisen huoltajan. Jokainen Vapaa-ajankalastajapiiri voi lähettää
kaksi joukkuetta ja hallitseva mestaripiiri 3 joukkuetta. Säännöt löytyvät
netistä www.vapaa-ajankalastaja,fi à säännöt.

Ilmoittautumiset heinäkuun loppuun mennessä sähköpostitse
mikael.jaakkola(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja kopio jukka.vetikko(a)gmail.com.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse tai puh. Jukka Vetikko (kilpailu,
kisapaikka, ruokailut, majoitus) 050 525 7809

Tarkemmat tiedot lähetetään joukkueille ilmoittautumisen jälkeen.

Kaikki piirit mukaan leirinomaiseen hienoon kilpailuun!

Tervetuloa!
Etelä-Suomen piiri ja keskusjärjestö

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Etsimme nyt

Aikuistoimintaa toteuttavia seuroja eri puolelta Suomea

Kalastusharrastuksen voi aloittaa myös aikuisena. Verenperintönä
kalastustaidon saa yhä harvempi ja käytännön kalastustaitojen opastukselle
on kasvava kysyntä. *Nyt haluammekin kartoittaa jäsenseurojamme, jotka
järjestätte aikuisille kalastusharrastukseen opastavaa toimintaa.*
Uudenlaisella aikuisille suunnatulla toiminnalla voitte saada
seuratoimintaan
- uutta toimintaa ja sitä kautta virtaa
- aktivoitua nukkuvia jäseniä
- uusia aikuisia jäseniä, ja tätä kautta
- uusia aikuisia talkoolaisia ja jopa vastuunkantajia

*MIKSI? *Etsimme eri puolelta Suomea aikuistoimintaa toteuttavia
jäsenseurojamme, jotta voimme ohjata meille SVK:hon tulevia yhteydenottoja
(= ”Missä voisin oppia kalastuksen taitoja aikuisena”) teille seuroihin
eteenpäin ja jotta voimme yhdessä saada teidän opastavat tapahtumanne
esille.
(Mitä on aikuistoiminta = kalastusharrastukseen opastavaa ja sitä
syventävää toimintaa matalalla kynnyksellä aikuisille, ei-kilpailullista
toimintaa)

*Mitä odotamme teiltä?* Järjestätte vähintään 2 kertaa (= 2 päivänä)
vuoden aikana jotain opastavaa toimintaa aikuisille. Tämä voi olla kalastuskurssi,
kalareissu, aikuisten kalakerho, kalastustapahtuma tms., missä pääsee
oppimaan kalastuksen taitoja tai kalastamaan mukavassa porukassa yhdessä.
Tai se voi olla välinehuoltoiltama, solmukurssi tai vaikka
jäälläliikkumiskurssi. Voitte järjestää johonkin kalastusmuotoon opastavan
tapahtuman, kuten aikuisille suunnatun jigauskurssin,
heittokalastuskurssin, perhokurssin, pilkkikurssin tai vaikka
pilkintekokurssin. Muistakaa myös Mimmit kalastaa! -tapahtumat. Tai voitte
järjestää kalankäsittelykurssin tai muun opastavan tilaisuuden, jossa
kalankäsittely tai ruokanäkökulma on otettu huomioon. Kurssin ei tarvitse
olla monien päivien kokonaisuus, myös päivän lyhytkurssit ovat suosittuja.
Mahdollisuuksia on paljon, hyödyntäkää oman alueenne ja seuran vahvuuksia!

Toimintanne voi olla vain jäsenille tarkoitettua (otattehan tässä
tapauksessa mukaan myös uusia jäseniä) tai mukaan voi tulla kuka tahansa
(hinta toiminnalle tässä tapauksessa korkeampi kuin jäsenille).

*Miten saamme toimintanne kalastuksesta kiinnostuneiden tietoisuuteen?
*Lisäämällä tapahtumanne uuteen SVK:n valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin, joka on avoin tapahtumien ilmoituskanava kaikille jäsenseuroillemme ja avautuu
kesällä/syksyllä 2024. Markkinoimme tapahtumakalenterin sisältöjä vuonna
2025 osana Tule seuraani -teemavuotta.

*Tarvitseeko tapahtumasarjamme olla jo valmiina?* Ei tarvitse. Mutta
tahtotila tulee olla, että haluatte käynnistää toimintaa. Voimme
suunnitella toimintaa yhdessä ja autamme SVK:ssa myös sen markkinoinnissa.
Annamme suunnitteluapua aikuisille suunnattujen matalan kynnyksen tapahtumien
toteuttamiseksi, jäsen saa enemmän maksaa vähemmän -näkökulma huomioon
ottaen
*markkinointi- ja viestintäapua (markkinointimateriaalin suunnittelu,
tiedottamisapu kohderyhmille, mediakontaktointi, oman alueen
viestintäkanavien kartoitus)
*tukevaa taloudellista resurssia aikuistoiminnan käynnistämiseen (max 500
euroa esim. vuokriin, välineisiin, raaka-aineisiin ym. erillisen hakemuksen
ja suunnitelman pohjalta)

Oman toiminnan suunnittelussa kannattaa ottaa avuksi 2021-2022
toteutettujen aikuispilottien kokemuksia
www.vapaa-ajankalastaja.fi .

*Ensimmäinen seurahaku päättyy 30.6.2024. Jos siis tunnistatte seurana
itsenne, ilmoittakaa itsenne koordinaattorille. Tavoitteena olisi löytää
ainakin yksi jäsenseura jokaisesta vapaa-ajankalastapiiristä vuoden 2024
aikana. *
Lisätiedot ja seuran ilmoittaminen: Aikuistoiminnan koordinaattori Johanna
Antila, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332

Voit ilmoittaa seurasi myös täällä forms.gle

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Nuorisoasiaa

Järjestääkö seuranne toimintaa lapsille, nuorille tai perheille?

Mikäli vastaus on kyllä, voitte hakea ilmaiseksi SVK:n teetättämiä
mitalisarjoja palkinnoiksi tapahtumiinne. Mitaleja voi jakaa
kalastuspäivässä, leireillä tai vaikkapa kerhotapahtuman yhteydessä, jonka
tavoitteena on innostaa lapsia, nuoria ja perheitä kalastusharrastuksen
pariin.

Ketterimmin mitalien hakemien tapahtuu samalla kun teette
tapahtumailmoituksen fisuun.fi -sivuille. Ilmoitusta tehdessä, laittakaa
kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” maininta tarvitsemienne mitalisarjojen
määrästä (max. 4 sarjaa/tapahtuma). Mitaleja voi tilata myös
sähköpostilla
sekä puhelimella. Lisätietoja asiasta voi kysyä Jannelta puh. 044 547 9116
tai janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Apuohjaajien koulutus

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kouluttaa tapahtumiin, leiri-
ja kerhotoimintaan apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien
kanssa toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä. Apuohjaajiksi
kaivataan 14–18-vuotiaita kalastuksesta kiinnostuneita nuoria, jotka
haluavat oppia uusia asioita sekä taitoja, joista on hyötyä myös muualla
elämässä.
Koulutus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käydään läpi
leiriolosuhteissa toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia
askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia
harrastajia kalastuksen saloihin. Toisessa osassa koulutettava osallistuu
apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä.
Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta
koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai
alueellisissa tapahtumissa.
*Apuohjaajakoulutus järjestetään 24.5.–26.5. *Padasjoella Särsjärven
leirikeskuksessa (Hämeenlinnantie 357, 17500 Padasjoki) Ilmoittautuminen
koulutukseen: Fisuun.fi/ tapahtumat 5.5.2024 mennessä. Lisätietoja
koulutuksesta: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai 044 547 9116

Koulutus on osallistujille maksuton. Keskusjärjestöön kuuluville
osallistujille maksetaan korvausta koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin
esim. linja-auto- sekä junamatkakuluihin. Myös jatkokuljetus Lahden
rautatie- ja linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. Koulutuksen
aikana kalastamme heittäen Särsjärvellä, tarkempaan ohjelmaan
aikatauluineen pääsee tutustumaan ilmoittautumislomakkeen kautta
fisuu.fi-sivuilla. Koulutukseen on vielä 8 paikkaa vapaana.

Tulevia Fisuun leirejä

Leireillä käyminen on monelle nuorelle yksi kesän hienoimmista
kokemuksista. Leireillä nuoret pääsevät kalastamaan, saavat uusia kavereita
sekä paljon oppia, joka edistää heidän kalastusharrastuksensa kehittymistä.
SVK järjestää kesällä yhdessä kalastusseurojen ja aktiivisten
talkoolaisten kanssa yhdeksän leiriä eripuolilla Suomea. Tässä tietoa leireistä,
toivomme, että välitätte tietoa eteenpäin.

*Fisuun perholeiri 18.–19.6.2024*

Kajaanin Perhokerho, Kainuun Vapaa-ajankalastajat ja SVK järjestävät
perholeirin päiväleiritoimintana Kajaanissa. Leiri on suunnattu alle
18-vuotiaille ja sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmille
perhokalastajille. Leirillä kalastetaan Torvenkoskella Ristijärvellä ja
Kongasjoella Paltamossa. Kokoontuminen molempina aamuina ABC Kajaanin
pihassa, josta leiriläiset kyyditetään järjestäjän toimesta kohteisiin.
Paluu samaan paikkaan päivän päätteeksi noin klo 16.00.
Leirin hinta on 20 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 30 €. Leirille mahtuu
mukaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen viimeistään
31.5. mennessä fisuun.fi-sivujen ilmoittautumislomakkeen kautta.
Lisätietoja leiristä voi kysellä Matti Kuljulta puh. 050 369 7667 tai
matti.kulju@vapaa-ajankalastaja.fi.

*Fisuun päiväleirit 3.–7.6.2024*

SVK jatkaa lasten ja nuorten päiväleirien järjestämistä myös tänä
kesänä.
Suunnitellut leiripaikkakunnat ovat Mikkeli, Kajaani, Turku (täynnä),
Jyväskylä, Tampere. Päiväleirillä retkikohde vaihtelee eri leiripäivinä,
joten kalastamaan pääsee useampaan kohteeseen. Kalastuksen lisäksi leirillä
askarrellaan ja opitaan uusia kalastukseen liittyviä asioita. Osallistujia
leirille otetaan max. 10-15/ leiri. Leirit ovat tarkoitettu
10–15-vuotiaille. Arki viikon kestävän leirin hinta on 100 € SVK:n
jäsenille, muille 120 €. Tarkempaa tietoa ja ilmoittautuminen Fisuun.fi/
tapahtumat.

*Perheleiri 9.–11.8.2024*

Perheleiri järjestetään tänä vuonna Klippulassa Salossa. Leirin
järjestämisestä vastaa SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta, apuvoimia leirin
järjestämisen saadaan mm. Salon Urheilukalastajista. Nimensä mukaisesti
leiri on tarkoitettu perheille, jossa on vähintään yksi aikuinen ja yksi
lapsi/nuori. Leirillä toiminnan pääpaino on kalastuksessa, mutta leiriin
mahtuu myös erilaisia leikkimielisiä visailuja ja kisailuja. Leirin hinta
on vain 50 € jäsenille ja 80 € ei jäsenille. Leirin lisätiedot ja
ilmoittautuminen fisuun.fi/ tapahtumat.

*Fisuun kesäleiri 28.-30.6.2024*

Länsi-Pohjan Perhokalastajien järjestämä Fisuun kesäleiri vie osallistujat
tänä vuonna Simojoelle, jossa kalastamaan pääsee heittämällä perhoa tai
uistinta. Erähenkisellä leirillä majoitutaan teltoissa, leiripaikkana
toimii Malinin toimintakeskus Simossa (Pohjoispuolentie 59, SIMO)

Leiripaikkoja on 15, lisätiedot ja ilmoittautumiset fisuun.fi/ tapahtumat.

*Fisuun Väylä-24 1.-7.7.2024 Täynnä *

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote 22.4.2024

Suomen kalastusalan järjestöt ajavat kalastus- ja eräpalveluita
liikuntaedun käyttöalaan

*Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
ovat molemmat jo vuosia kannattaneet ja esittäneet kalastuksen lisäämistä
liikunta- ja kulttuuriedun käyttökohteeksi. Työnantajan tarjoamaa etua
tulisi voida hyödyntää esimerkiksi kalastonhoitomaksun, kalastukseen
liittyvien opaspalveluiden ja kalastuskurssien maksamisessa. *

Valtakunnalliset kalastusalan järjestöt vierailivat perjantaina 19.4.
valtioneuvostossa luovuttamassa kirjeen liikuntaedun käyttömahdollisuuden
laajentamisesta valtiovarainministeri *Riikka Purran* erityisavustaja *Niko
Ohvolle*. Kirjeessä pyydetään kiirehtimään *Orpon *hallitusohjelmaan
kirjattua toimenpidettä kalastus- ja eräpalveluiden lisäämiseksi
liikuntaedun käyttöalaan.
-Vapaa-ajankalastuksen ja muiden eräpalveluiden monimuotoiset ja
ympärivuotiset mahdollisuudet auttaisivat nykyistä useamman löytämään
itselleen mielekkään liikuntaedulla tuettavan harrastusmuodon. Muutos olisi
samalla tärkeä avaus hyvinvointivaikutuksiltaan kiistattomien
luontoharrastusten hyödyntämisessä paitsi työhyvinvoinnin myös
kansanterveyden edistämiseen, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön toiminnanjohtaja *Olli Saari.*

Esitykselle on laaja kannatus niin kalastuksen, metsästyksen ja
eräharrastusten parissa toimivien yritysten kuin myös työssäkäyvien
kalastusharrastajien keskuudessa. Työnantajan tarjoaman edun
käyttömahdollisuus piristäisi koko kalatalouden asemaa ja toisi mukanaan
kalastuksen pariin myös uusia harrastajia.
-Liikuntaedun käyttömahdollisuus kalastonhoitomaksun maksamiseen
kasvattaisi ilman muuta vuotuista maksukertymää. Tästä hyötyisi koko
kalatalousala, koska kertymä käytetään pääosin kalavesien hoitoon ja
kehittämiseen, mainitsee toiminnanjohtaja *Vesa Karttunen *Kalatalouden
Keskusliitosta.
Liikuntaedun käyttömahdollisuudella edistettäisiin peräti kolmea
hallitusohjelmakirjausta. Toteutuessaan se olisi hyvinkin tarpeellinen
lisäys myös kalastonhoitomaksukertymän kasvattamisen kannalta.

Suomessa on 1,8 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, joista lukuisat hyötyisivät
mahdollisuudesta käyttää liikuntaetua kalastusharrastukseen.
Luontoharrastuksina pidettävät kalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä
kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat myös tärkeä osa suomalaista kulttuuria.
Vaikutukset myös työelämässä suoriutumiseen olisivat positiivisia.

*Lisätietoa aiheesta antavat:*

Olli Saari, toiminnanjohtaja, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö,
p. +358 50 339 4660
Vesa Karttunen, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, p. +358 50
3850 875

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi
muuta uutta Suomen ennätystä

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kahdeksan uutta
Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kg, kuha 14,7 kg,
toutain 8,3 kg, sorva 1,58 kg sekä teisti 22,1 cm ja idänsieraintokko 8,8
cm. Ohuthuulikeltti 0,666 kg on kokonaan uusi laji Suomen
ennätyskalalistalla ja listan 82 kalalaji. Uudessa ainoastaan kalojen
pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 cm ja
harjus 58 cm.*
Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun
ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä.

*Karppi* on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Laji lisääntyy Suomessa,
mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi,
etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin
istutuksista. *Arto Vihannon* ja *Arto Hyttisen* Hiidenvedeltä verkolla
joulukuussa 2023 saama 22,20 kg karppi oli niin iso, ettei sille meinannut
löytyä punnituspaikkaa. Lopulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta
eläinlääkäriasemalta.

*Kuha* on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Viime vuosina Suomesta
on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä
on saatu odottaa. Kantahämäläisessä järvessä helmikuussa 2023 verkkoon
kiinni jäänyt 14,7 kg kuha on uusi Suomen ennätys.

*Toutain* on suureksi kasvava petomainen särkikalalaji. Vanajanselältä
viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi
8,3 kg.

*Sorva* on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy
rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Ahvenanmaalta
ongella viime kesäkuussa saatu 1,58 kg sorva on komea uusi ennätys.

*Teisti* on monelle varsin tuntematon pohjakala, jota tavataan
rannikollamme Helsingin ja Kaskisten välisellä merialueella. Ahvenanmaan
Föglössä tutkijoiden verkkoon heinäkuussa 2023 jäänyt 22,1 cm teisti nosti
ennätyksen uudelle kymmenluvulle.

*Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä
2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Helsingistä toukokuussa
Kalamaratonin yhteydessä pyydetty 8,8 cm idänsieraintokko on selvä parannus
vanhaan ennätykseen.

*Ohuthuulikeltti* on kokonaan uusi laji ennätyskalalistalla. Satunnaisesti
Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee
Atlantilla. Raumalaisen kaupallisen kalastajan rysään syyskuussa 2023 uinut
0,666 kg ohuthuulikeltti on ennätyskalalistan 82 kalalaji.

*Uudet sarjan ahven ja harjus*
Ennätyskalalautakunta avasi viime vuonna kokonaan uudet ainoastaan kalojen
pituuteen perustuvat sarjat. Tällä lautakunta halusi parantaa kalastajien
mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin
veteen. Sarjan ensimmäiset ennätykset ovat Suomussalmelta uisteltu ahven 50
cm ja Enontekiöltä perholla saatu harjus 58 cm. Jatkossa
ennätyskalarekisterissä on näiden kalalajien osalta sekä vanha kalan
painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys.
Uuden sarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm,
kuha 100 cm ja hauki 120 cm.

*Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka*
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli
20 vuotta. SE-listalla on 82 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen
kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta.
Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi
tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys
on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen.
Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu
ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja
käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha
talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu
hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.
Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala
mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan
kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa.
Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan
kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan
yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä
tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät
lisäksi osoitteesta ahven.net
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

*Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Luonnontieteellinen Keskusmuseo,
Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Ympäristökeskus,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat.
Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyb

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille

Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä

SM-kiiskipilkissä eläinlääkäreiden suorittama valvontatarkistus herätti
keskustelua ja selvennystarpeen siitä, keillä on oikeus valvoa eläinten
hyvinvointilakiin kytkeytyvien kalojen hyvinvointia koskevien
kalastuslakipykälien noudattamista. Asiaan on nyt saatu maa- ja
metsätalousministeriön tuore selvitys.

Selvityksen mukaisesti, kuten SVK:ssa tilanne oli ymmärrettykin, on
*valvontaoikeus vain kalastuslain mukaisilla valvojilla*; poliisilla,
rajavartiolaitoksella, kalatalousviranomaisilla (maa- ja
metsätalousministeriö sekä ne ELY-keskukset, joille kalatalousasiat
kuuluvat), valtion vesillä Metsähallituksella, virallisella
kalastuksenvalvojalla ja tullilla. Koska kalojen ja rapujen lopetuksesta
säädetään kalastuslaissa (58a §), niin *esimerkiksi eläinlääkäreillä
ei ole oikeutta valvoa kalastuskilpailuja tai -tapahtumia*. Poliisi voi kuitenkin
tarvittaessa pyytää avukseen myös muilta kuin laissa mainittuja tahoja
(oletus).

SVK saattoi asian myös Ruokavirastolle tiedoksi, ja heidän kauttaan tieto
levitettiin laajasti mm. eläinlääkäreille eri puolelle Suomea.
SM-kiiskipilkin osalta on inhimillistä todeta, että valvontaa tehneillä ei
välttämättä ollut nykyinen valvontaoikeusasia tiedossa, kuten se ei
myöskään järjestäjillä ollut. Jatkotoimenpiteitä ei suuntaan tai toiseen
kannata siten miettiä.

Niissä SM-kilpailuissa ja muissa tapahtumissa, joissa saaliskalat otetaan
talteen, toimitaan lain ja sääntöjemme edellyttämällä tavalla lopettaen
kalat nopeasti ja kivuttomasti. Kilpailuissamme sääntöjen vastaiset
(ei-lopetetut) kalat johtavat kyseisen kilpailijan hylkäykseen.
Kilpailuissa, joissa saaliskalat sumputetaan (onginnan
maajoukkuekarsinnoissa ja SM-kilpaongessa), hoidetaan *punnitukset ripeästi
maksimoiden* *saaliskalojen selviytymismahdollisuu**s**.*

Kalastuskilpailut ja -tapahtumat jatkuvat siis tuttuun tapaan.
Kilpailukalojen lopetusvelvollisuudesta ja käsittelystä on SM-kilpailujemme
osalta kirjattu sääntöihin, joihin voi perehtyä tarkemmin osoitteessa:
www.vapaa-ajankalastaja.fi.

Kalojen asianmukaisen kohtelun toteutuminen on sananmukaisesti kalastajien
käsissä. Minkäänlaisiin väärinkäytöksiin ei valvontaoikeuslinjauksen
myötä
ole varaa, se herättäisi kysymyksen tarpeesta muuttaa vallitsevaa
lainsäädäntöä. Pidetään osaltamme huolta, että lakia noudatetaan.

Hyvää kilpailuvuotta toivottaen,

- Suomen Vapaa-ajankalastajat -

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan

*Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Marttaliitto tiivistävät yhteistyötä vuonna
2024. Yhteisenä tavoitteena on kannustaa suomalaiset kalastusharrastuksen
pariin sekä käsittelemään ja käyttämään monipuolisesti kotimaista
kalaa.*

Luonnonvarakeskuksen tilastojen (2023) mukaan suomalaiset kuluttivat
kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan
ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Ylivoimaisesti suosituin kala
suomalaisten ostoskoreissa on kasvatettu norjalainen lohi. Kotimaisesta
luonnonkalasta peräti 75 % on kuitenkin itse pyydettyä, mikä tarkoittaa
kahta kiloa henkilöä kohden. Pro Kalan teettämän kuluttajatutkimuksen
(2019) mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa enemmän.
Haasteena kuitenkin on mm. kotimaisen kalan paikoitellen heikko saatavuus,
korkea hinta sekä puutteelliset kalankäsittelytaidot.
Kalan syömisellä on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia ja sen käytön
suositusmäärät tulevat todennäköisesti nousemaan kuluvan vuoden lopulla
julkaistavissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Kalastaminen
puolestaan on edullinen ja jokaiselle sopiva ympärivuotinen harrastus, joka
itsessään voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kalastus on myös mitä
mainioin tapa nauttia suomalaisesta luonnosta ja hyötyä samalla kaikista
sen tarjoamista hyvinvointivaikutuksista.
”Kotimainen kala on lähiruokaa, terveellistä ja nopeasti kypsyvää.
Varautuminen kalastamalla on uusvanha kansalaistaito, jolla voidaan edistää
omaa hyvinvointia, kestävää kalastusta ja vastuullisia ympäristötekoja”,
toteaa Marttaliiton pääsihteeri *Marianne Heikkilä*.

Kalastuksesta kansalaistaito

Martoille omavaraisuus on aina ollut osa neuvonnan ydintä:
kotitarveviljely, marjastus, sienestys, säilöntä ja itse tekeminen ovat
arvokkaita kansalaistaitoja, joiden sanomaa järjestö on vienyt eteenpäin jo
125 vuotta. Suomen Vapaa-ajankalastajat tukee ja neuvoo kalastusharrastajia
sekä työskentelee kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta.
Järjestöjä yhdistää tahto saada omaan käyttöön kalastaminen osaksi
suomalaisten kansalaistaitojen työkalupakkia ja sitä kautta kestävästi
pyydettyä kotimaista kalaa jokaiseen pöytään.

”Kalastustaitojen vaalimisen ohella on viisautta päivittää sekä
perkuuosaamista että asenteita, jotta tutut kotimaiset kalat, kuten
silakka, hauki ja särkikalat, tulevat nykyistä useammin hyödynnetyksi
ruokana. Toisaalta samalla yhteiskunnassa on myös huolehdittava kalaan
kannustavista lupajärjestelmistä ja vesille pääsyn helppoudesta sekä
tietenkin kalakannoista ja -vesistä”, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien
toiminnanjohtaja *Olli Saari*.

Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi

Järjestöjen monimuotoisen yhteistyön keskiössä on vuoden mittainen Kalasta
ympäri vuoden -kampanja, jossa esitellään erilaisia kalastuksen muotoja ja
tehdään tutuksi kalastusta ympärivuotisena harrastuksena. Kampanjassa
jaetaan myös vinkkejä saaliin käsittelyyn ja ruoanvalmistukseen.
Kalastusmuodoista esitellään yleiskalastusoikeuksiin kuuluvia ongintaa,
pilkintää ja silakanlitkausta sekä viehekalastusta, johon iästä riippuen
tarvitaan kalastonhoitomaksu. Käsittelyvinkeissä käydään läpi yleisimmät
ruokakalat ja samalla saadaan neuvoja niin perinteisten kalaruokien
valmistamiseen kuin uudempienkin ideoiden toteutukseen.
Kampanjaa voi seurata muun muassa järjestöjen sosiaalisessa mediassa, mutta
sekä Martat että SVK kutsuvat kaikki mukaan toimintaan: marttayhdistyksiä
ja kalaseuroja löytyy ympäri Suomen ja mukaan voi myös tulla vaikka kurssi
kerrallaan. Nyt on aika siirtää kestävän kalastuksen taidot seuraaville
sukupolville.

*Lisätietoja:*

Johanna Antila, koordinaattori, Suomen Vapaa-ajankalastajat
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi
050 573 9332

Taru Karonen, kehittämispäällikkö, Marttaliitto
taru.karonen(a)martat.fi
050 535 4006

*Organisaatiot:*
Suomen Vapaa-ajankalastajat

Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Arvojamme ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, elämyksellisyys ja asiantuntemus.
Toimimme yhdessä paremman kalastuksen puolesta.

www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.mimmitkalastaa.fi
FB Suomen Vapaa-ajankalastajat
www.facebook.com
IG @vapaa_ajankalastajat www.instagram.com
@mimmitkalastaa www.instagram.com

Marttaliitto ry.
Marttaliitto on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat
toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa,
olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja
avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma.
www.martat.fi
FB Martat vinkkaa www.facebook.com
IG @marttailu www.instagram.com

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kalastonhoitomaksun ikäraja muuttui – on aika päivittää verkkosivut

Kalastonhoitomaksusta kertova info kalastusaiheisilla sivuilla poikii
paljon uusia maksajia. Metsähallitus on seurannut Eräluvat-verkkokaupan
liikkeitä ja huomannut, että moni asiakas tulee kauppaan sellaisen
kalatalousalueen tai kalastusseuran sivuilta, joilla kerrotaan pakollisesta
kalastonhoitomaksusta heti etusivulla.
Vuoden 2024 alusta kalastuslaki muuttui siten, että entistä vanhemmat
kalastajat ovat maksuvelvollisia. Nyt on aika päivittää tiedot
verkkosivuille. Ohessa lyhyt ja pitkä malli sivujen tekstistä ja
suositeltavat linkit sivulle, jossa maksaminen onnistuu.

Kysy neuvoa verkkosivujen päivityksestä:

Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, 040 4814890, Metsähallitus
Erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski, 040 1908717, Metsähallitus
etunimi.sukunimi(a)metsa.fi

Esimerkiksi näin kerrot kalastonhoitomaksusta lakimuutoksen jälkeen
verkkosivuilla:

(lyhyt versio)
Kalastonhoitomaksu

Kalastonhoitomaksu on kalastuksen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on
iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa.
Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023
mennessä.

*Maksa kalastonhoitomaksu -linkki*
(linkin voi osoittaa suoraan verkkokauppaan:
verkkokauppa.eraluvat.fi)
(linkin voi osoittaa myös sivulle: www.kalastonhoitomaksu.fi tai
www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu)

(pitkä versio)
Kalastonhoitomaksu
Kalastonhoitomaksu on kalastuksen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on
iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa.
Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023
mennessä.
Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko
maassa, toisinaan kalastaja tarvitsee lisäksi vesialueen omistajan luvan.
Kalastonhoitomaksuilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan
kalastusta ja neuvotaan kalastajia. Kalastonhoitomaksu perustuu
kalastuslakiin (linkki: www.finlex:fi).
Lisätietoja saa sähköpostitse eraluvat(a)metsa.fi ja puhelimitse 020 69 2424.

*Maksa kalastonhoitomaksu -linkki*
(linkin voi osoittaa sivulle: www.kalastonhoitomaksu.fi tai
www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu)

(linkin voi osoittaa myös suoraan verkkokauppaan, mutta tämä osoite voi
muuttua päivitysten tai sivu-uudistusten yhteydessä:
verkkokauppa.eraluvat.fi)

Lataa tästä ohjeita verkkosivuille.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Seurakirje 4/2023

1. Syyskokouspäätöksiä
2. ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen on käynnissä
3. Jäsenraportit
5. SVK:n toimisto on suljettuna 25.12.-1.1.6. Vapaa-ajan Kalastaja 2024
aikataulu ja järjestöilmoitukset7. Tapahtumia 2024
8. Messut vuonna 20249. Tukea leiritoimintaan!
10. Palkittavat nuorisotoimijat 2023
11. Kilpailukalenteri 2024.
12. Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2024

Lataa tästä kilpailukalenteri 2024 pdf-tiedostona.

*1. Syyskokouspäätöksiä*
Syyskokous pidettiin Hotelli Triplassa Helsingissä ja etäyhteyksin
25.11.2023. Osana toimintasuunnitelman hyväksymistä vahvistettiin
keskusjärjestön painopisteiksi vuonna 2024 *Yhteisöllisempi kalastusperhe*
ja *koukuttava ja vaikuttava viestintä*. Lisäksi teemaksi vahvistettiin
sama kuin kuluvana vuonna eli *Kalastus maistuu!*. Teeman mukaisesti on
järjestön toiminnassa tarkoitus nostaa esiin omavaraisen kalastuksen ja
saaliin hyödyntämis(taitoj)en lisäämistä. Teemalla on tärkeä
viestinnällinen merkitys niin sisäisesti kuin ulospäinkin, se toimii
yhteisenä nimittäjänä toimintavuoden moninaisille tekemisille ja
tapahtumille.

*Valinnat*
SVK:n hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Sami Kainulainen, Esko
Ijäs ja Rauno Veteläinen vuosille 2024-2026. Hallituksen varajäseniksi
valittiin Klaus Kaikkonen (Kainulainen), Jari Jamalainen (Veteläinen) ja
Anne Kuusinen (Esko Ijäs).

*Jäsenmaksut*
Vuoden 2024 jäsenmaksuiksi päätettiin SVK:n hallituksen ja kevätkokouksen
esityksen mukaisesti 19 €/ varsinainen jäsen, 10 €/ perhejäsen ja 5 €/
nuorisojäsen sekä 45 € henkilöjäsen ja 500 €/ kannatusjäsen.

*Matkakorvaukset*
Syyskokous päätti, että SVK maksaa luottamushenkilöille matkakorvauksena
matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon käytöstä tai omalla autolla
matkustettaessa 60 % valtion matkustusohjesäännön mukaisesta
kilometrikorvauksesta.

*Julkilausuma*
Syyskokous antoi julkilausuman ”Vapaa-ajankalastajat: Kotimaisen kalan
käyttämisen perinteet säilyvät vahvan kalastusharrastuksen ansiosta”. Voit
lukea sen osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi
.
*2. ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen on käynnissä*
Kalatalouden edistämisvarojen hakuaika on 1.-31.1.2024. Hakuohjeet löytyvät
osoitteesta www.ely-keskus.fi
ja niihin kannattaa tutustua huolellisesti. Aiheesta on lähetetty tarkemmat
ohjeet omassa seurapostissa 19.12.2023.

*3. Jäsenraportit*
Ilmoitamme, että tänä vuonna emme enää postita paperisia jäsenraportteja
seuroille, vaan seurat pyytävät niitä tarpeensa mukaan SVK:n
jäsensihteeriltä, Tarja Lehtimäeltä, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi.
Nettipohjaisen jäsenrekisteriohjelmamme myötä olemme kouluttaneet toista
sataa jäsenseuramme toimihenkilöä käyttämään yhteistä ohjelmaamme ja
siten seuroilla on ollut mahdollista tarkastella ja osittain myös päivittää
seuransa tietoja.

*5. SVK:n toimisto on suljettuna 25.12.-1.1.*
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu
25.12.-1.1. Toimisto on avoinna jälleen 2.1. alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu
ma-to klo 9-16.

*6. Vapaa-ajan Kalastaja 2024 aikataulu ja järjestöilmoitukset*Ilmestymisajat
sekä toimituksellisen aineiston ja seurailmoitusten toimitusaikataulut
2024:

lehti aineistopäivä ilmestymispäivä
1 5.12.-23 26.1.
2 29.1. 22.3.
3 8.4. 31.5.
4 1.7. 23.8.
5 12.8. 4.10.
6 7.10. 5.12.

Muistattehan, että seurat ja piirit voivat ilmoittaa kilpailuistaan,
kokouksistaan ja muista tapahtumistaan lehtemme
järjestötoimintaa-palstalla. Yksipalstainen enintään 40 mm:n ilmoitus
maksaa vain 10 euroa + alv. Tätä suuremmista ilmoituksista veloitamme vain
0,50 e/ylimenevä palstamm. Ilmoitukset voi toimittaa päätoimittajalle
aineistopäivään mennessä sähköpostitse
jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi tai postitse: Vanha talvitie 2-6 A
11, 00580 Helsinki. Mukaan tieto, mihin numeroon ilmoitus on tarkoitettu
sekä se, jos ilmoitukseen halutaan mukaan seuran logo. Logot voi toimittaa
jpg- tai pdf-muodossa nelivärisinä tai mustavalkoisina.

*7. Tapahtumia 2024*
26.4. SVK:n kevätvuosikokous, Tampere
27.-28.4. Piiritreffit, Tampere
8.6. Vapapäivä, tapahtumia eri puolilla Suomea Metsähallituksen kohteissa
23.11. SVK:n syysvuosikokous

*8. Messut vuonna 2024*Keskusjärjestö osallistuu omalla osastollaan
seuraaville messuille: Venemessut 9.-18.2. Helsingissä, Mökki & Vene
12.-14.4. Turussa (yhdessä Lounais-Suomen vkp:n kanssa), Perhomessut
27.-28.4. Tampereella (yhdessä Hämeen piirin kanssa?), Lapin Erämessut
17.-19.5. Rovaniemellä ja Erämessut 7.-9.6. Riihimäellä.

Lisäksi keskusjärjestö avustaa vapaa-ajankalastajapiirejä osallistumisessa
alueellisesti merkittäville messuille antamalla käyttöön messuosaston
pystyttämiseen tarvittavia rakenteita ja messuilla jaettavaa materiaalia.
Aluetyöntekijät avustavat myös mahdollisuuksiensa mukaan messuosastoilla.
Materiaalitoimituksia koskevien tilausten tulee olla SVK:n toimistolla
*vähintään yksi kuukausi* ennen tapahtumaa. Vapaa-ajan Kalastaja –lehden mahdolliset tilaukset vieläkin aikaisemmin ilmestymisajoista riippuen.

*9. Tukea leiritoimintaan!*
Onko piirillä tai seuralla aikomus järjestää leiritoimintaa nuorille?
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta
asettaa haettavaksi valtakunnallisen pilkkileirin, perholeirin sekä
kesäleirin järjestämisoikeudet.
Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee sopia vähintään 20
osanottajaa. Leirin tulee olla kestoltaan vähintään viikonlopun mittainen.
Nuoriso- ja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea enintään 1500
e/leiri. SVK: n lasten- ja nuorten kalastusohjaajat voivat avustaa leirin
järjestämisessä.
Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK. n *piirit tai yksittäiset seurat.*
Seurat voivat järjestää leirin myös yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin
kanssa! Jos olette kiinnostuneet leirin järjestämisestä, niin olkaa
yhteydessä Janne Tarkiaiseen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi.

*10*. *Palkittavat nuorisotoimijat 2023*
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta
pyytää piireiltä esitystä vuoden 2023 palkittavasta nuorisotoimijasta.
Esityksiä toivotaan *viimeistään 31.1.2024* mennessä osoitteeseen
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi.
Valinnassa piirejä pyritään huomioimaan seuraavat palkitsemisperusteet,
jotka ovat eduksi valintaa tehtäessä:
- aktiivinen kalakummitoiminta (ja/tai)
- kalaseuran tai piirin nuorisotoiminnan vetäminen (ja/tai)
- muu toiminta nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi

Palkitseminen tapahtuu piirien kevätkokouksissa- 24. Muistattehan ilmoittaa
palkittavan nimen lisäksi hänen paitakokonsa.
Toiminta nuorten parissa on tärkeää kalastusharrastuksen sekä
seuratoiminnan jatkuvuudelle. Yhtä tärkeää on myös muistaa
toiminnanjärjestäjiä, joten ehdotuksia nuorisotoimijasta toivotaan kaikilta
piireiltä.
Liitteessä lista jo aiemmin huomionosoituksen saaneista.

Lataa tästä lista aiemmin palktuista pdf-tiedostona.

*11. Kilpailukalenteri 2024*

27.1. Pilkki12 (rajaton
kilpailu)
27.1.-29.2. Pilkkikuu (rajaton kilpailu)
3.2. SM-pilkin esikisa, Kallavesi, Kuopio
10.2. Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen
17.2. SM-kiiskipilkki, Pyhäselkä, Joensuu (alustava paikka
ja päivämäärä)
2.3. SM-pilkki, Kallavesi, Kuopio
3.3. SM-mormuskointi, Tuusmäki, Rantasalmi
16.3. SM-lohipilkki, Pirttilahti, Enonkoski
29.-30.3. MM-morrikarsinta, Varkaus
13.4. SM-särkipilkki, Kuusamo
20.4. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava
päivämäärä)
25.-26.5. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kimolan kanava
9.6. SM-onki, Kimolan kanava
?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu (ajankohta ja
paikka vielä auki)
14.-16.6. Viehekalastuksen SM
28.-29.6. Onki24 (rajaton kilpailu)
6.-7.7. SM-kilpaonki, Kyrönjoki
?? SM-kelluntarengas (ajankohta ja paikka vielä auki)
?? SM-heittouistelu (ajankohta ja paikka vielä auki)
?? SVK:n mestaruusvetouistelu (ajankohta ja paikka
vielä auki)
14.7. SM-soutu-uistelu, Immalanjärvi, Imatra (alustava pvm)
3.8. SM-Veneonki, Viitasaari
?? Naisten SM-perho (ajankohta ja paikka vielä auki)
?? Mastersien SM-perho (ajankohta ja paikka vielä auki)
?? Perhokalastuksen SM-finaali (ajankohta ja paikka
vielä auki)
?? Nuorten SM-toimintakilpailu, Etelä-Suomi (ajankohta
ja paikka vielä auki)
?? Epävir. MM-tuulastus (ajankohta ja paikka vielä
auki)
?? SM-tuulastus (ajankohta ja paikka vielä auki)
?? SM-laituripilkki, (ajankohta ja paikka vielä auki)
7.-8.9. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Lempäälän kanava
?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa (ajankohta ja
paikka vielä auki)
?? SM-perhonsidontakilpailu (ajankohta ja paikka vielä
auki)

*Kansainväliset kilpailut:*

9.-10.3. MM-morri, Mongolia
14.-17.3. PM-pilkki, Norja
19.-25.5. MM-perho naiset, Vyssi Brod, Tsekki
19.-25.5. MM-perho masters, Vyssi Brod, Tsekki
3.-9.6. EM-Perhokalastus, Puola
15.-16.6. Veteraanien MM-onki, Bulgaria
15.-16.6. Mastersien MM-onki, Bulgaria
23.-30.6. MM-Perhokalastus, Font Romeu, Ranska
29.-30.6. EM-kilpaonki, Hollanti
11.-18.8. MM-perho nuoret, Vyssi Brod, Tsekki
27.-28.7. Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Slovenia
24.-25.8. Naisten MM-kilpaonki, Portugali
21.-22.9. Miesten MM-kilpaonki, Ranska

*12. Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2024*Kilpailuista oheisessa
liitteessä. Kilpailukutsut, ilmoittautumisohjeet yms. löytyvät SVK:n
kotisivuilta vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi.
Lisätietoja SVK:n kilpailutoiminnasta saatte myös kalatalousasiantuntija
Marcus Wikströmiltä p. 045 110 2126, s-posti:
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

*Kalaisaa talvea, hyvää joulua ja kireitä siimoja!

*
Terveisin Jaana Vetikko, Olli Saari, Pekka Lehdes, Petter Nissén, Janne
Rautanen, Marcus Wikström, Janne Tarkiainen, Juha Ojaharju, Janne Antila,
Johanna Antila, Tintti Drake, Jaana Piskonen, Tarja Lehtimäki ja Ismo Malin

*Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2024 *
Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä,
jotka löytyvät mm. netistä os.
www.vapaa-ajankalastaja.fi.
Kilpailukutsut julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja –lehdissä 1/2024 ja 2/2024.

*Pilkki12 ja Pilkkikuu*Pilkki12 ja Pilkkikuu ovat koko kansan
pilkkikilpailuja, joihin voit osallistua missä päin tahansa Suomea.
Pilkki12 järjestetään la 27.1. klo 9-21. Kuukauden mittainen Pilkkikuu
alkaa myös 27.1. klo 9 ja jatkuu 29.2. klo 24 asti. Pilkki12- kilpailussa
saadut kalat hyväksytään mukaan Pilkkikuu-kilpailuun. Kilpailualueena ovat
kaikki Suomen vesistöt, pois lukien kieltoalueet. Ilmoittautumiset ja
lisätiedot löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12.

*Pilkinnän maajoukkuekarsintaa vuodelle 2025*

Pilkinnän maajoukkueiden loppukarsinta 10.2.2024. Kokoontumispaikkana
toimii Keminmaan Citymarket osoitteessa Jauholantie 1-3, 94450 Keminmaa
(pohjoispään parkkipaikka). Ilmoittautuminen klo 7.00-8.30 välisenä aikana.
Lisätietoja antaa Jaana Jaako p. 040 721 4136.

*Kutsu SM-pilkin esikilpailuun*
SM-pilkin esikilpailu la 3.2. Kuopiossa. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto
sijaitsevat osoitteessa: Puikkarintie 41, 70420 Kuopio. Kilpailuaika
kaikissa sarjoissa klo 10.00–14.00. Kilpailualueelle siirtyminen alkaa noin
klo 9.15 annettavalla äänimerkillä, ja maalialueelle kilpailijan on
palattava klo 15.00 mennessä. Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Kallavedellä.
Kilpailutoimisto avataan kilpailupäivän aamuna klo 7.00. Ilmoittautuminen
kilpailutoimistossa kilpailupäivänä klo 9.00 mennessä. Osanottomaksut:
aikuiset 15e, nuoret ilmaiseksi. Kalapussit jaetaan ainoastaan punnituksen
yhteydessä. Myyntipaikkojen varaukset: Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199.
Lisätietoja: kilpailujohtaja Aarne Keurulainen p. 041 436 1199.

*Kutsu SM-kiiskipilkkiin*SM-kiiskipilkki la 17.2. Joensuussa Pyhäselällä
(Koivuniemen uimaranta). Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Sulkuniementie
19, Joensuu. Kilpailuaika klo 10:00-14:00. Kilpailualueelle siirtyminen
alkaa klo 9:30 ja punnitusalueella oltava viimeistään klo 14:30.
Ilmoittautuminen 11.2. mennessä sähköpostilla (osoitteeseen
joonamyller88@gmail.com). Jälki- ilmoittautuminen kisa-aamuna klo
8:00–9:00. Kilpailukortit noudettavissa seuroittain kisakeskuksesta 17.2.
klo 8:00 alkaen. Osanottomaksut*: *aikuiset 20 € ja nuoret ei
osallistumismaksua. Joukkueet: miehet ja miesveteraanit 30 €/joukkue,
naiset/naisveteraanit 20 €/joukkue, nuorten joukkueet ei maksua. Ilmainen
paikoitus sijaitsee kisakeskuksen yhteydessä. Kilpailualueella pilkkiminen
ja avantojen teko on *kielletty 14 vrk ajan ennen kilpailua*. Lisätietoja:
Aatos Tekokoski p. 045 353 3762.

*Kutsu SM-pilkkiin*SM-pilkki la 2.3. Kuopiossa. Kilpailukeskus ja
kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa: Puikkarintie 41, 70420 Kuopio.
Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo 10.00–14.00. Kilpailualueelle
siirtyminen alkaa noin klo. 9.15 annettavalla äänimerkillä. Maalialueelle
palattava klo 15.00 mennessä. Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Kallavedellä.
Kilpailualueen kartta julkaistaan
www.vapaa-ajankalastaja.fi -sivuilla. Kaikusarjalla oma
alue. Kilpailualueella on kaikki harjoittelu *kielletty 17.2.-2.3. klo
10.00* välisenä aikana. Kilpailualueella suoritetaan harjoituskiellon
aikana valvontaa. Kilpailuissa noudatetaan SVK:n hyväksymiä sääntöjä.
Säännöt ovat nähtävänä kilpailukeskuksessa sekä SVK:n verkkosivuilla
www.vapaa-ajankalastaja.fi. SM-pilkin
kilpailutoimisto on pe 1.3. avoinna klo 15–20 osoitteessa Majaniementie 2,
70420 Kuopio. Kilpailuaamuna se avataan klo 7.00 Kuopion raviradalla
osoitteessa Puikkarintie 41, 70420 Kuopio. Kilpailutoimiston s-postiosoite
on ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen p. 040 835 2928.
Ilmoittautuminen ennakkoon lomakkeella 9.2. mennessä. Lomakkeen voi täyttää
osoitteessa www.vapavarkaus.net. Ilmoittautumisten jälkeen saa sähköpostina
tiedot osallistumismaksujen maksamista varten: maksun saaja, tilinumero,
maksettava summa ja viitenumero. Osanottomaksut: aikuiset 20 €, nuoret
ilmaiseksi. Joukkuemaksu miehet/miesveteraanit sarjassa 40 €,
naiset/naisveteraanit 30 €, perhesarja 20 €, nuorten joukkueet ilmaiseksi.
Jälki-ilmoittautuminen kilpailutoimistossa pe 1.3. klo 15.00–20.00 ja la
2.3. klo 7.00–9.00 välisinä aikoina. *Jälki-ilmoittautumisessa peritään 5
€ lisämaksu!* *Joukkue-ilmoittautumiset ja olemassa olevien joukkueiden
kokoonpanoihin tulevat muutokset tulee tehdä kilpailutoimistossa 2.3. klo
8.00 mennessä.* Jälki-ilmoittautumisessa toivotaan käytettävän SVK:n
jäsenkorttia. Myyntipaikkojen varaukset: Aarne Keurulainen, p. 041 436
1199. Lisätietoja: kilpailujohtaja Aarne Keurulainen p. 041 436 1199.

*Kutsu SM-morriin*SM-morri su 3.3. Rantasalmen Hakojärvellä.
Kilpailukeskuksena toimii Tuusmäen Tunnelin lava, osoitteessa
Tunnelinlavantie 41, Tuusmäki. Kilpailumaksut: aikuiset 20 €, nuoret
ilmaiseksi. Joukkuemaksut: miehet/miesveteraanit 30 €,
naiset/naisveteraanit 20 €, nuoret ilmaiseksi.
Ilmoittautumiset pe 23.2. mennessä osoitteeseen ajtuomainen@gmail.com tai
Antti Tuomainen p. 040 835 2928. Lomake löytyy osoitteessa
www.vapavarkaus.net. Jälki-ilmoittautuminen ei ole mahdollista. Osanottomaksut
26.2. mennessä, ilmoitusvahvistuksen mukaisesti Vapavarkauden
pankkitilille. Kilpailukorttien jako seurakohtaisesti kilpailukeskuksen
toimistosta klo 7.30–8.45. Laajempi suoja-alue, jossa kilpailuruudut
sijaitsevat merkataan jäälle viimeistään 7 vuorokautta ennen kilpailua,
jonka jälkeen ko. alueella *harjoittelu ja liikkuminen on kielletty*!
Lisätietoja: Kurki Tapani, p 0400 613 510 ja Antti Tuominen, p. 0400 835
2928.

*Kutsu SM-lohipilkkiin*
SM-Lohipilkki Enonkosken Pirttilahdella la 16.3.. Kilpailuaika klo 11-15,
siirtymäajat 30 min. Kilpailukeskus on Enonkosken koululla, osoitteessa
Kirkkotie 3 A-B, 58175 Enonkoski. Osallistumismaksut: *aikuiset* *25
**€* (SVK:n pilkkijaosto hyväksyi ensi vuoden kilpamaksukorotuksen
sähköpostikokouksessaan 21.11.2023), nuoret kilpailevat ilmaiseksi.
Joukkuemaksu 30 €. Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä + 5 €
(käteismaksu). Ennakkoilmoittautuminen 3.3. mennessä
www.vapavarkaus.net löytyvällä lomakkeella tai sähköpostilla
ajtuomainen(a)gmail.com, p. 040 835 2928. Osanottomaksut etukäteen 3.3.
mennessä, ilmoitusvahvistuksen mukaisesti VaPa Varkaus pankkitilille.
Kilpailuohjeet, säännöt ja kartta saa kisakansliasta kilpailukorttien
yhteydessä. Kisakanslia avoinna pe 15.3. klo 17-18 ja la 16.3. klo 7.30
alkaen. *Rauhoitusaika alkaen 11.3.! *Lisätietoja Kaivoksen kalamiehet, p.
045 218 4988.

*Kutsu MM-morrikarsintaan vuodelle 2025*MM-morrikarsinta kilpaillaan 29.
-30.3.2024 Varkauden seudulla. Tarkempi kilpailukutsu ja kilpailuvesistön
esittely on luettavissa VaPa Varkaus kotisivuilla (viimeistään 5.3.)
www.vapavarkaus.net ja facebookissa:
www.facebook.com. Ilmoittautumiset 20.3.
mennessä osoitteeseen ajtuomainen@gmail.com. Ilmoittautumislomake löytyy
osoitteessa www.vapavarkaus.net. Jälki-ilmoittautuminen kilpailupaikalla ei
ole mahdollista. Osanottomaksu 50 € maksetaan etukäteen 20.3. mennessä,
ilmoitusvahvistuksen mukaisesti Vapavarkauden pankkitilille. Lisätietoja:
Tapani Kurki, p. 0400 613 510.

*Kutsu SM-särkipilkkiin*
SM-särkipilkki la 13.4. Kitkajärvellä Kuusamossa. Kilpailukeskus löytyy
osoitteesta Peltoniementie 11, Kuusamo. Kaikissa sarjoissa klo 10-14.
Kilpailualueelle siirtyminen alkaa klo 9.30 ja punnitusalueella oltava
viimeistään klo 14.30. Ilmoittautuminen 30.3.2024 mennessä s-postilla
vuokko.kurvinen@gmail.com. Jälki- ilmoittautuminen kisa-aamuna klo
7.30-9.00. Kilpailukortit noudettavissa seuroittain kisakeskuksesta 13.4.
klo 7.30 alkaen. Osanottomaksut: aikuiset 20 €, nuoret ei
osallistumismaksua. Joukkueet: miehet ja miesveteraanit 30 €,
naiset/naisveteraanit 20 €, nuorten joukkueilta ei peritä maksua. Ilmainen
paikoitus kisakeskuksen yhteydessä. Kilpailualueella pilkkiminen ja
avantojenteko on *kielletty 14 vrk ajan ennen kilpailua*. Lisätietoja:
Tapio Ojala, p. 040 759 9404.

*Kutsu SM-rautupilkkiin*
SM-rautupilkki la 20.4. klo 12.00-16.00 Inarin Tuulispääjärvellä. Alle
12-vuotiailla saa olla nimetty tukihenkilö, joka saa antaa kairausapua ja
avustaa kalan irrottamisessa, muttei osallistua pilkkimiseen.
Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 €, nuoret kilpailevat ilmaiseksi.
Joukkuemaksu on 30 €. Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10.00 alkaen
(joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). Liikuntarajoitteisille
moottorikelkka kuljetus kilpailupaikalle Tuulispään ylätasanteelta klo 9.00
alkaen. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski,
p. 040 569 6488.
*Huomatkaa, että kilpailusääntöihin on tullut muutoksia. Lukekaa ne siis
huolella läpi.Kilpailukutsut kokonaan: www.vapaa-ajankalastajat.fi
www.vapaa-ajankalastajat.fi -> Kilpailut -> Kilpailukutsut.Haetut
ja myönnetyt kilpailut löytyvät osoitteessa www.vapaa-ajankalastajat.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi -> Kilpailut -> Haetut ja myönnetyt
SM-kilpailut.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa!
-hankkeesta.

*Mimmit haluavat pilkille!*

Vuoden vaihde lähestyy ja on aika katsoa vuoteen 2024. Mimmit kalastaa
-toiminnan jatkosuunnitelmia hiotaan hiljalleen ja mimmien kalastusnälkä on
vain kasvanut ja tapahtumia kysellään jatkuvasti. Mimmeillä on hinku
jäälle!

*Voisitteko järjestää mimmeille pilkkitapahtuman? *Suosituimpia tapahtumia
ovat olleet ihan vain muutaman tunnin yhteiset pilkkihetket, joissa
tarjotaan mimmeille opastusta pilkkivälineistä ja -tekniikoista.
Tapahtumien järjestämisestä on myös järjestäjille hyötyä, sillä ne ovat
erinomainen tapa innostaa mimmejä mukaan seuratoimintaan. Tapahtumien
kautta on myös saatu seuroihin useita jäseniä ja aktiivisia toimijoita.

Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa:
teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi
sekä (a)mimmitkalastaa www.instagram.com
-Instagramtilillä). Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa!
-tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen. Ota
rohkeasti yhteyttä, suunnitellaan tapahtuma yhdessä!

*Kerro meille mimmit-toiminnastamme, teemme teistä jutun!*Mimmit kalastaa!
-hanke käynnistää *MIMMIT OSAA* -juttusarjan, jossa tuomme entistä enemmän
esille iloisia kalastustunnelmia seura- ja
vapaa-ajankalastajapiirikentältä. Haluamme myös tuoda esille jo pitkään
toimineita mimmiaktiiveja naiskalastuksen ja seuratoiminnan parissa, samoin
kuin uusia kasvoja! Juttusarjan ensimmäisessä julkaisussa esittelyssä on
Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajien 50-vuotias naistoimikunta. Lue LSVK:n
naistoimikunnan toiminnasta sekä mimmien hauskoista muistoista!
mimmitkalastaa.fi

*Onko sinulla juttu kerrottavana naisenergiaa uhkuvasta toiminnastanne?*
Lähetä kirjoitus ja kuvat tästä . Julkaisemme
kirjoituksia Mimmit kalastaa -sivuilla ja sosiaalisen median kanavissamme
(a)mimmitkalastaa sekä (a)vapaa_ajankalastajat.

*Mimmien kalastus on kasvussa!*Mimmit kalastaa! -hankkeen suunnittelu
käynnistyi vuonna 2020, jolloin Luonnonvarakeskuksen
vapaa-ajankalastustutkimuksessa selvisi, että 18 % naisista harrastaa
kalastusta. Uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2022 tämä luku on 23 %!

Kuten heti hankkeen alussa kerroimme, tavoitteenamme on tehdä Suomesta
kalastavien naisten kuningatarkunta ja olemme jälleen askeleen lähempänä
tätä. Me uskomme, että jokaisella meillä on ollut tässä osuutemme.
Jokainen tapahtuma, jokainen kuvajulkaisu, jokainen kannustus, jokainen kalareissu…
Nämä kaikki ovat vieneet meitä oikeaan suuntaan.* KIITOS KAIKILLE TEILLE*,
huikeaa työtä! Katso tekemämme video klikkamalla kuvaa tai tästä.
www.instagram.com
Videolla on hyödynnetty mimmeiltä ja mimmien tapahtumista saatuja kuvia.

*Mimmien tuotepaketti nyt edullisesti!*
Mimmit kalastaa! -college ja -pipo on nyt saatavana verkkokaupasta
edulliseen yhteishintaan 40 € (+toimituskulut). Löydät tuotepaketin
verkkokaupastamme www.vapaa-ajankalastaja.fi,
katso samalla myös muut kalastavien mimmien hienot tuotteet.

*Mimmien kuvakeräys ja reseptikeräys- katso upeita kuvia ja reseptejä!*

Mimmien kuvakeräyksen kautta on saatu kymmeniä upeita kuvia kalastavista
mimmeistä. Näitä kuvia on mahdollista hyödyntää myös tapahtumien
suunnittelussa ja muussa kalastuksesta kertovassa toiminnassamme (toki
kysymme aina ensin luvan kuvan lähettäneeltä mimmiltä). Jos siis tarvitset
vaikkapa seuran toiminnasta kertoviin julkaisuihin kuvia kalastavista
mimmeistä, ota yhteyttä, niin etsitään sinulle sopiva kuva!
Katso upeat kuvat tästä!
mimmitkalastaa.fi

Reseptikeräyksen kautta kyseltiin mimmien suosikkikalareseptejä ja
mimmeiltähän niitä löytyi! Näitä reseptejä on kerätty yhteen ja jaamme
näitä sekä mimmien että Vapaa-ajankalastajien sosiaalisen median kanavissa
viikoittain.

Katso kaikki reseptit tästä ja jätä omasi!
mimmitkalastaa-.fi

Rauhallista joulua ja kiitos yhteistyöstä, jatketaan samaan malliin!

*Tärkeitä linkkejä:*
*Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.fi

Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit
ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion
materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi,
ota yhteyttä niin autamme!

*Kotisivut: **www.mimmitkalastaa.fi

Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin,
ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta.

*Instagram: **www.instagram.com*

Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa,
mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen.

*Ruorissa ja palveluksessasi!*
Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista.
Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon
kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita
koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli
kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta,
*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan
kanssa*
Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke,
jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen
aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä
kalastonhoitomaksuvaroista.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kaikille vapaa-ajankalastajille 12.12.2023

Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus valmistui viime keväänä, kun eduskunta
hyväksyi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. *Vapaa-ajankalastajien
kannalta merkittävimmät muutokset koskevat *kalojen vapauttamisesta sekä
saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen
lopettamisesta. Muutokset löytyvät *kalastuslain 58 ja 58 a
pykälistä*. *Lakimuutokset astuvat voimaan 1.1.2024.*

*Saaliskalan lopetus*
Vuoden 2024 alusta tulee *saaliskalat lopettaa sitä mukaa, kun niitä nousee*.
Elävän kalan laittaminen kalapussiin tai jättäminen elävänä esimerkiksi
jäälle tai maahan on vuoden 2024 alusta lähtien lain vastaista. Tämä
tulee *kaikkien kalastuksen harrastajien* ja myös *kilpailujen järjestäjien* ottaa huomioon.
Kalan säilyttäminen elävänä sumpussa tai muussa vastaavassa laitteessa tai
tilassa on edelleen sallittua. Voit siis säilyttää esimerkiksi ahventa
tilavassa vesiastiassa sen aikaa, kun ahvenparvi on alla ja kalaa sen kun
nousee vain.

Pykälän ensimmäisessä lauseessa *kielletään* myös *elävän täkykalan
käyttö*. Jos siis harrastat esimerkiksi talvista täkyongintaa (ismete) tai
syöttikoukkukalastusta, tulee syöttinä käyttää *ainoastaan kuolleita
kaloja*
Kalan lopettamista voi lykätä, jos *olosuhteet vaikeuttavat lopetusta*.
Lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä kova tuuli, merenkäynti tai muu
vastaava ilmiö pyydysten kokemisen yhteydessä, joka edellyttää siirtymään
suojaisemmalle vesialueelle ennen kalojen lopetusta. SVK tulkitsee tätä
niin, että lopetusvelvollisuutta voidaan lykätä myös vapakalastuksessa, jos
kala on saatu juuri kun ollaan esimerkiksi *veneellä koskessa tai muussa
vaarallisessa paikassa, kuten kovassa aallokossa*. Turvallisuus on aina
etusijalla.

*Saaliskalan vapautus*
Pykälään 58:n tulee uusi momentti: ”*Takaisin veteen laskettavaa kalaa on
käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on
selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan
veteen.”* Kalan vapauttaminen on siis edelleen sallittua, vaikka muunlaista ja väärää
infoa näyttäisi siellä täällä liikkuvan. Lain perustelutekstistä löytyy
tähän myös selkeyttävä osio: ”*Jos takaisin veteen laskettava kala on
selvästi niin vahingoittunut, että se tulee todennäköisesti menehtymään
vapauttamisen jälkeen, tulisi kala lopettaa ennen takaisin veteen
laskemista kalan tarpeettoman kärsimyksen vähentämiseksi. Selkeitä kalan
todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri
verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa.*” Asia ei ole
aivan yksiselitteinen, mutta jos kala jää esimerkiksi vatsapuoli ylöspäin
kellumaan, on se selvästi vahingoittunut.
*Lisäksi tulee muistaa, että uhanalaisen tai pyyntimittojen vastaisen kalan
ottaminen ei ole sallittua, vaikka se olisikin vahingoittunut. *
SVK on koonnut keskeiset asiat lakiin ja vapaa-ajankalastukseen liittyen
omalle sivulleen:
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*SVK:n kilpailusäännöt*
Uudistunut eläinten hyvinvointilaki vaikuttaa lähes kaikkiin SVK:n
kilpailuihin, pois lukien perhokalastuskilpailut. Sääntöjen noudattaminen
on kilpailijan vastuulla, mutta uusi laki edellyttää myös
kilpailujärjestäjän valvontaa. Päivitetyt kilpailusäännöt löytyvät
SVK:n sivuiltawww.vapaa-ajankalastaja.fi.

*Ohje seulamiehille kalan ”pakkotapon” valvontaan:*

SM-kilpailujen uudistettujen sääntöjen mukaan saaliskalat edellytetään heti
lopetettaviksi (pois lukien sumputus- ja perhokalastuskilpailut).
Seulamiesten tehtävä on *varmistaa*, että kaikki puntarille tuotavat
saaliskalat on lopetettu. Jos seulalla oleva kala vielä sätkii, niin
seulamiehet etsivät kalasta selvät merkit siitä, että kala on *yritetty*
asianmukaisesti lopettaa. Jos seulalle tuotu kala on selkeästi elossa tai
jos kyseessä on epäselvä tapaus, kutsuvat seulamiehet kilpailun tuomariston
luokseen. Tuomaristo tutkii seulamiehistön osoittaman kalan tai kalat ja
tekee sen jälkeen lopullisen päätöksen kyseisen kilpailijan mahdollisesta
hylkäyksestä. *Seulamiehistö ei voi milloinkaan hylätä kenenkään
kilpailusuoritusta omin päin, vaan sen päätöksen tekee vain ja ainoastaan
tuomarineuvosto.* Tuomarineuvoston päätöksestä ei voida valittaa.

*Kilpailujärjestäjän tulee ennen kilpailua myös kuuluttaa ja siten
muistuttaa kilpailijoita saaliskalojen lopetuksesta.*

Lisätietoja:
Eläinten hyvinvointilaista kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju puh. 045
113 3050, s-posti: juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi sekä
Kilpailutoiminnan osalta kalatalousasiantuntija Marcus Wikström puh. 045
110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 25.11.2023

*Vapaa-ajankalastajat: Kotimaisen kalan käyttämisen perinteet säilyvät
vahvan kalastusharrastuksen ansiosta*

*Suomalaisten syömästä kotimaisesta villikalasta 75 prosenttia on itse
pyydettyä. Ilman vapaa-ajankalastuksen säilymistä suosittuna harrastuksena
olisi syömämme kala nykyistäkin useammin peräisin ulkomailta ja
todennäköisesti myös perinteiset kotimaisen kalan käyttötavat katoamassa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous kiittää kaikkia kotimaisen kalan
käyttämisen perinteitä ylläpitäviä vapaa-ajankalastajia sekä linjaa,
että
vapaa-ajankalastuksen merkitys osana Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on
tunnistettava ja tunnustettava.*

Luonnonvarakeskuksen tuoreen tiedon mukaan suomalaiset syövät vuodessa
keskimäärin 4,36 kiloa kotimaista kalaa. Tästä on reilut kaksi kiloa
vapaa-ajankalastettua, 1,6 kiloa viljeltyä kalaa ja loput kaupallisesti
pyydettyä. Vaikka sekä syömämme kotimaisen kalan että itse pyydetyn kalan
määrät ovat kasvussa, on kalan käyttöä mahdollista ja toivottavaa
lisätä.

Harrastusnäkökulmasta keskeistä on taitojen lisääminen.
Vapaa-ajankalastajat tarjoavatkin laajalti mahdollisuuksia niin kalastus-
ja kuin kalankäsittelytaitojen oppimiseen sekä kannustavat käyttämään
enenevästi ja monipuolisemmin kalasaaliita ravinnoksi. Kuluvan Kalastus
maistuu! -teemavuotensa myötä Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa ja
tarjoaa vinkkejä niin kalastustapoihin kuin kalankäsittelyyn ja
-valmistukseen vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu
-sivustollaan. Sieltä
löytyvät myös mm. linkit järjestön opastaviin kalankäsittelyvideoihin.
Käytännön opastusta vavan tai veitsen varressa puolestaan tarjoavat monet
järjestön jäsenseurat erilaisissa kalastustapahtumissaan ja -kursseillaan.

Kalastusharrastukseen kytkeytyvä kalan syöminen ei jakaudu väestössä
tasaisesti, vaikka suomalaisista jopa 1,8 miljoonaa kertoo kalastavansa.
Todennäköisesti kalaruoan esiintyminen kotien ruokapöydissä vaihtelee lähes
jokapäiväisestä täysin kalattomiin koteihin. Hyvin harva on kuitenkaan
ympärivuotisesti omavarainen kalan syöjä. Kalan syöntiin tottuneet
harrastajat ovatkin oletettavasti keskivertoa yleisemmin myös ostamassa
viljeltyä tai kaupallisesti pyydettyä kotimaista kalaa.
”Vaikka terveellisen kotimaisen kalan käytön lisääminen on kalatalouden
toimijoita laajalti yhdistävä tavoite, keskitytään Kotimaisen kalan
edistämisohjelman toimenpiteissä yksin elinkeinokalatalouden,
kalanjalostuksen ja -kaupan edistämiseen”, toteaa Suomen
Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja *Olli Saari*.

Helsingissä 25. marraskuuta kokoontunut Suomen Vapaa-ajankalastajien
syyskokous katsoo, että vapaa-ajankalastuksen rooli ja mahdollisuudet on
tunnistettava osaksi *Orpon* hallitusohjelmaankin kirjattua Kotimaisen
kalan edistämisohjelmaa. Kokouksessa myös vahvistettiin, että
Vapaa-ajankalastajat jatkaa Kalastus maistuu -teemalla vuonna 2024.

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000
kalastuksen harrastajaa.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Tukea leiritoimintaan!

*Onko piirillä tai seuralla aikomus järjestää leiritoimintaa nuorille?
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta
asettaa haettavaksi valtakunnallisen pilkkileirin, perholeirin sekä
kesäleirin järjestämisoikeudet.

Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee sopia vähintään 20
osanottajaa. Leirin tulee olla kestoltaan vähintään viikonlopun mittainen.
Nuoriso- ja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea enintään 1500
e/leiri. SVK:n lasten- ja nuorten kalastusohjaajat voivat avustaa leirin
järjestämisessä.

Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK:n *piirit tai yksittäiset seurat.*
Seurat voivat järjestää leirin myös yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin
kanssa! Jos olette kiinnostuneet leirin järjestämisestä, niin olkaa
yhteydessä Janne Tarkiaiseen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta
pyytää piireiltä esitystä vuoden 2023 palkittavasta nuorisotoimijasta.

Esityksiä toivotaan *viimeistään 31.1.2024* mennessä osoitteeseen
janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi.

Valinnassa piirejä pyritään huomioimaan seuraavat palkitsemisperusteet,
jotka ovat eduksi valintaa tehtäessä:

- aktiivinen kalakummitoiminta (ja/tai)
- kalaseuran tai piirin nuorisotoiminnan vetäminen (ja/tai)
- muu toiminta nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi

Palkitseminen tapahtuu piirien kevätkokouksissa- 24. Muistattehan ilmoittaa
palkittavan nimen lisäksi hänen paitakokonsa.

Toiminta nuorten parissa on tärkeää kalastusharrastuksen sekä
seuratoiminnan jatkuvuudelle. Yhtä tärkeää on myös muistaa
toiminnanjärjestäjiä, joten ehdotuksia nuorisotoimijasta toivotaan kaikilta
piireiltä.

Liitteessä lista jo aiemmin huomionosoituksen saaneista.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke etsii parhaita
kalareseptejä**

Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke kerää mimmien parhaita kalareseptejä kaikkien kalastavien mimmien iloksi. **Kala on monipuolinen raaka-aine, josta voi kokkailla vaikka mitä. Olipa kyseessä sitten
tikkuahven nuotiolla, perinteinen kalakeitto tai pannulla voissa paistettu
hauki, on jokaisella varmasti ainakin se yksi suosikkiresepti. Nyt kerätään
ne yhteen.*

“Kalasta on kiva kokkailla, mutta usein itse ainakin taivun tuttuun,
turvalliseen ja hyväksi todettuun vaihtoehtoon, ja aivan suotta. Haluamme
nyt kerätä mimmien lempikalaruokareseptit yhteen, jotta voisimme kaikki
kokeilla myös jotain uutta omien suosikkiemme ohella”, toteaa Suomen
Vapaa-ajankalastajien mimmitoiminnan koordinaattori *Tintti Dr**ake. *Tintin
oma suosikkiresepti on thaimaalaiset kalakakut, jotka valmistuvat
näppärästi vaikkapa hauesta (resepti alla ja kuva ohessa).

*Thaimaalaiset kalakakut*

*n. 500 g vaalealihaista kalaa kuutioina*
*3 rkl punaista currytahnaa *
*nippu korianterin lehtiä*
*⅓ dl kalakastiketta*
*1 lime (puolet mehuksi taikinaan, puolet siivuiksi mausteeksi valmiille
kakuille)*
*1 kananmuna*
*½ dl riisijauhoa tai maissijauhoa*
*öljyä paistamiseen*

*Lisää kaikki muut ainekset paitsi jauhot tehosekoittimeen ja anna pyöriä
kunnes kala on hienoa ja taikina muistuttaa tahnaa. Siirrä taikina kulhoon
ja lisää jauhot ja sekoita kunnes ne ovat sekoittuneet tahnaan. Lämmitä
runsaasti öljyä pannulla keskilämmöllä ja muotoile tahnasta öljytyin
käsin mieleisen kokoisia, noin 0,5-1 cm paksuja lettuja. Kun öljy on kuumentunut,
paista molemmin puolin n. 2 min, kunnes paistopinta on kullanruskea.
Tarjoile chilikastikkeen, korianterin ja limekuutioiden kera.*

Inspiraationa reseptien kokoamiselle toimii Vapaa-ajankalastajien Kalastus
maistuu! -teemavuosi www.vapaa-ajankalastaja.fi, joka
tarjoaa ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua monipuolisesti
kalastusharrastukseen ja löytää siitä uusia puolia sekä miten oppia
käsittelemään omaa saalistaan ja hyödyntämään sitä kotikeittiössä.

Reseptejä voi jättää mimmitkalastaa.fi/mimmienreseptit kautta 1.12.2023
saakka. Kaikkien reseptinsä jättäneiden kesken arvotaan myös upeita
palkintoja, kuten Fiskarsin Hard Face paistokasari
www.fiskars.com
sekä Mimmit kalastaa! -tuotesettejä. Osallistuminen on kaikille avoin eli
myös äijät saavat osallistua.

Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien vuonna 2021 alkanut hanke,
jonka tavoitteena on muun muassa edistää naisten ja tyttöjen
kalastusharrastusta sekä madaltaa kalastusharrastuksen aloittamisen
kynnystä. Hankkeen tapahtumien kautta jo lähes 900 tyttöä ja naista on
päässyt tutustumaan kalastukseen. Lisäksi kalastuksesta kiinnostuneille
naisille ja tytöille tietoa tuottava mimmitkalastaa.fi
www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt jo yli 32 000
katselukertaa ja 7400 eri käyttäjää, ja aktiivista dialogia kohderyhmän
kanssa käyvä Mimmit kalastaa! -Instagram-tili
www.instagram.com tavoittaa yli 3 000 tiliä
kuukaudessa ja sen 2 500 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa
#mimmitkalastaa 3 600 kertaa toiminnan lanseerauksen jälkeen.

*Lisätietoja:*
Suomen Vapaa-ajankalastajat
viestintäkoordinaattori Tintti Drake p. 040 840 0681,
tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806,
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net
Lisätietoja Mimmit kalastaa! -toiminnasta www.mimmitkalastaa.fi sekä
(a)mimmitkalastaa www.instagram.com

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen
käytettäväksi

Osallistu käyttäjäkoulutukseen!

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteriuudistus on edennyt siihen
vaiheeseen, että seurojen jäsenasioidenhoitajia, puheenjohtajia,
sihteereitä ja rahastonhoitajia on alettu kouluttamaan rekisterin
käyttöön. 100 seuran toimihenkilöitä on jo koulutettu.
Uusi jäsenrekisteri tarjoaa seuralle mahdollisuuden hallinnoida oman
jäsenistönsä tietoja ja myös hyödyntää niitä omassa toiminnassaan ja
esimerkiksi seuran viestinnässä.

Liittymislomake otettu käyttöön useissa seuroissa

Yli 60 jäsenseuran kanssa on otettu käyttöön myös jäsenrekisteriin
kytketty liittymislomake, jolla seurat voivat ottaa vastaan uusia
jäseniä. Liittymislomakkeella uusi jäsen syöttää tietonsa itse suoraan
jäsenrekisteriin. Lomakkeella uusi jäsen voi myös maksaa jäsenmaksunsa
liittymisen yhteydessä. Liittymislomake toimii erinomaisesti myös
älypuhelimella, joten sitä kautta voi tehdä jäsenhankintaa tapahtumien
yhteydessä. Lomakkeesta on helppo tehdä QR-koodi, jonka voi laittaa
tapahtumassa tai seuran viestinnässä esille.

Mitä uuden jäsenrekisterin seurakäyttö edellyttää?

Jäsenrekisterin seurakäyttöön tarvitset tietokoneen ja verkkoyhteyden
sekä niiden peruskäyttötaidon. Lisäksi tarvitset noin tunnin pituisen
perehdytyksen, joita on nyt tarjolla seuroille. Käyttöoikeus
jäsenrekisteriin voidaan tehdä vain henkilöille, joilla on rekisterissä
merkitty tehtäväksi seuran puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai
jäsenasioidenhoitaja. Näistä jäsenasioidenhoitajille annetaan laajemmat
oikeudet. Puheenjohtajalle, sihteerille ja rahastonhoitajalle suppeammat
katseluoikeudet.

Jäsenrekisterin seurakäyttö ja perehdytys rekisterin käyttöön ovat
seuralle maksuttomia palveluita, joiden kustannuksista vastaa SVK.

Mitä liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää?

Liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää seuran päätöstä siitä,
että seura ottaa uusia jäseniä liittymislomakkeen kautta. Päätöksen tehtyään
seuran tulee antaa suostumuksensa liittymislomakkeen käyttöön alla
olevan linkin takaa löytyvälle sähköiselle lomakkeelle.

Anna seurasi suostumus liittymislomakkeen käyttöön tästä linkistä
forms.gle!

Kutsumme nyt seurojen edustajia uuden jäsenrekisterin
käyttäjäkoulutukseen

Lokakuun koulutustilaisuudet (joista voit valita itsellesi yhden
sopivan) ovat seuraavina päivinä: to 12.10, ke 18.10, ke 25.10. ja ti
31.10. Koulutukset pidetään mainittuina päivinä kello 17-18 Google Meets
-verkkotilaisuuksina.

Ilmoittautuminen viimeistään koulutusta edeltävänä päivän kello 14.00.

Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä
forms.gle!

Lokakuun perehdytysten jälkeen uusia tilaisuuksia on tulossa
marraskuussa. Niistä tiedotetaan erikseen.

Terveisin

Pekka Lehdes
Järjestöasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajat

Hei!

Alla Turun yliopistolta pyyntö kalastuksen harrastajille. Vastaattehan
heille suoraan aboa@utu.fi, jos pystytte osallistumaan. Kiitos.

Kivaa viikonloppua! t: Jaana

Hei,
Olen Mariel Turkia biotekniikan opiskelija Turun yliopistossa. Olen tämän
vuoden tiiminvetäjä Turun seudun iGEM joukkueessa nimeltä ABOA 2023. iGEM
on suurin synteettisen biologian kilpailu.

Viime vuosikymmenien aikana, soiden ojittaminen sekä fossiilisten
polttoaineiden käyttö on johtanut myrkyllisten raskasmetallien kuten
elohopean kertymiseen luonnonvesiimme. Metyylielohopea, elohopean
myrkyllisin muoto, kertyy ravintoketjussa, jolloin varsinkin petokaloihin
sitä kertyy hälyttäviä määriä. Kaloja syömällä se kertyy myös
ihmisiin aiheuttaen mm. keskushermoston vaurioita lapsissa sekä se saattaa lisätä
sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jos metyylielohopean kertyminen kaloihin
jatkuu, se voi vähentää kalojen käyttöä huomattavasti.

Meidän projekti tänä vuonna keskittyy vesistöjen ja ympäristön
puhdistukseen metyylielohopeasta geneettisesti muunnellun syanobakteerin
avulla. Koska myrkyllinen elohopea säilyy luonnossa hyvin pitkiä aikoja, on
tärkeää poistaa se jollain keinolla.
Teemme paljon töitä labrassa, mutta suuri osa kilpailua on keskustella eri
ihmisten kanssa, joihin tämä projekti vaikuttaa. Siksi olenkin yhteydessä
teihin.

Haluaisimme kuulla kalastajien mielipiteitä elohopeasta sekä meidän
projektistamme, koska haluamme huomioida heidän mietteet projektin
suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Tässä muutamia aihealueita, joihin haluaisimme kuulla kalastajien
mielipiteitä:

1.
2. Oletko kuullut elohopean vaaroista?
3.
4.
5. Pitäisikö elohopean vaaroista keskustella enemmän?
6.
7.
8. Oletko nähnyt jotain eroa veden tai kalojen laaduissa viime
vuosikymmeninä?
9.
10.
11. Onko kalojen määrä laskenut viime vuosina?
12.
13.
14. Oletko huomannut jotain negatiivisia muutoksia kalojen terveydessä?
15.
16.
17. Pitäisikö sinun mielestä elohopea ongelman eteen tehdä jotain?
18.
19.
20. Jos olet kalojen kasvattaja kuka käyttää järvi- tai jokivettä tai
rantamökin omistaja, olisitko valmis
21. asentamaan elohopean suodatinjärjestelmän? Mitkä eri asiat vaikuttaa
halukkuuteesi?
22.
23.
24. Uskotko että myrkyllisestä elohopeasta vapaa kala voisi toimia
markkinointi välineenä?
25.
26.
27. Minkälaisia ajatuksia geneettisesti muokattujen bakteerien käyttö
vesien puhdistuksessa herättää?
28.

Jos edes yhteenkään kysymykseen saamme vastauksen niin arvostamme sitä
todella!

Aurinkoista loppuviikkoa!
Ystävällisin terveisin,
Mariel Turkia
ABOA 2023 - Tiiminvetäjä

Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK)
yhteistyön myötä Omakala sovelluksen kehitystyössä on tavoiteltu
synergiaetuja, jotka hyödyttävät nimenomaan SVK:n rekisteröityjä jäseniä.

Meritaimenen syyskalastussesonkiin mennessä tavoitteena on mahdollistaa
kirjautuminen Omakalaan suoraan SVK:n tunnuksilla.
SVK:n jäsenet voivat jo nyt käyttää Omakala-sovellusta ja sen
kalastuspäiväkirjaa käyttäjärekisteröinnin ja kirjautumisen kautta, mitä
uusi ominaisuus tulee sujuvoittamaan. SVK:n jäsenten kalastuspäiväkirjaan
jo tallentamat tiedot säilyvät uuden kirjautumisvaihtoehdon käyttöönoton
yhteydessä.

Muista tulevista uusista ominaisuuksista tiedotetaan erikseen myöhemmin.
Omakala on ilmainen sovellus ja se on ladattavissa Google Play ja Apple App
Store -sovelluskaupoista.
Luke on kehittänyt Omakala-sovelluksen vapaa-ajankalastukseen liittyvään
tiedonkeruuseen. Sovellukseen tallennettua tietoa käytetään tutkimuksessa,
kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena.
Maa-
ja metsätalousministeriö on rahoittanut Omakala-sovelluksen kehittämistä.

Lisätietoa - omakala.fi
Saat ajankohtaista tietoa Omakalasta seuraamalla Omakalaa Facebookissa:
www.facebook.com

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hei seura- ja piiriaktiivit!

Tutustuttehan ohesta SVKn jäsenetukumppaniin Merikoivulaan. Tietoa
Merikoivulasta ja oheisen liitteen saa myös mieluusti jakaa edelleen
kaikille jäsenillenne.
Lue lisää: merikoivula.fi

Mukavaa loppuviikkoa ja kireitä siimoja!
t: Jaana yhdessä Merikoivulan kanssa

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava
kalastuslakia muuttamalla*

*Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat
vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen parhaillaan hyväksyy
kalatalousalueiden ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaatii viranomaisen
toimintaan puuttumista kalastuslain muuttamisen kautta.*

Kalastuslain tavoitteena on turvata kalavarojen ekologisesti,
taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Laki antaa
ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden asettaa kalastukselle
alueellisia kieltoja ja rajoituksia. Kalastusoikeuksien hyödyntämistä ei
kuitenkaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.
Kalatalousalueiden ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistumisen
myötä kalastuskieltohakemuksia on parhaillaan käsittelyssä runsaasti, mutta
erityisen paljon niitä haetaan Etelä-Suomen rannikkoalueille. Yhteistä
hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin (useimmiten
kuha) kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti myös
mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Näiden kieltojen tarpeellisuutta
arvioidessa viranomaisen tulisi käyttää tiukkaa harkintaa.

Ensimmäisten viranomaispäätöksien perusteella hakijoiden tahto painaa
kalastuslakia enemmän, joten kalastusmahdollisuuksia tullaan merkittävästi
rajoittamaan pitkin Suomenlahden rannikkoa ja paikoin sisävesilläkin.
Useista pienemmistä päätöksistä muodostuvan kieltokokonaisuuden vaikutuksia
ei ole arvioitu.
”SVK ennakoi, että kiellot tulevat heikentämään valtakunnallisten ja
paikallisten kalastuslupien myyntiä, kotimaisen kalan saatavuutta,
kalastusopastoiminnan edellytyksiä sekä toisaalta pakottavat siirtymään
kalastamaan enenevästi sisävesille. Lisäksi rannikon suurten kaupunkien
lähivesillä keväiset kalastuskiellot tulevat vähentämään veneettömien
kalastusmahdollisuuksia. Isossa kuvassa kalastusharrastuksen edistäminen ja
voimassa olevista kalastussäädöksistä viestiminen vaikeutuvat
merkittävästi”, SVK:n toiminnanjohtaja *Olli Saari *kertoo*. *

”Viimeisimpien kalatalouden viranomaispäätöksiin liittyvien
oikeustapauksien mukaan kalastusalan järjestöillä ei katsota olevan
valitusoikeutta kalastusmahdollisuuksia koskevissa päätöksissä, joten latu
on valitettavasti niin kutsutusti vapaa kalastuksen laajamittaisille
rajoitustoimille”, Olli Saari pahoittelee.
Nykytila ei ole linjassa kalatalouden toimijoita ohjaavan vapaa-ajan
kalatalouden kehittämisstrategian kanssa, jonka tahtotilana on varmistaa
vapaa-ajankalastuksen asema suosittuna ja yhteiskunnallisesti arvostettuna
luontoharrastuksena.

Perjantaina 21. huhtikuuta Tampereella pidetty SVK:n kevätkokous vaatii,
että mahdollisuudet kalastusoikeuksien (erityisesti
yleiskalastusoikeuksien) hyödyntämiseen turvataan kalastuslain
tarkistamisella. Muutostarpeina ovat ELY-keskuksen toimivallan
tiukentaminen kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta yksittäisen
kalalajin paikallisen rauhoittamisen mahdollistaminen ELY-keskukselle.
Samalla lakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille
kalastusjärjestöille muiden luonnonvaralakien tavoin. Kevätkokous katsoo,
ettei oikeusvaltioperiaate toteudu, jos yksittäisten kalastajien asialla
olevia yhdistyksiä ei katsota asianosaisiksi.

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

SVK:n uutinen ”Laajat kalastusrajoitukset murentavat tarpeettomasti
kalastusmahdollisuuksia” (julkaistu 21.4.2023)
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000
kalastuksen harrastajaa.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen
Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

Mimmeillä on kalastusnälkä! Kuva: Ilkka Keinänen.

*Mimmit etsivät nyt kalastustapahtumia ympäri Suomea!*

Mimmit ovat vastaanottaneet ilolla uutisen Mimmit kalastaa! -hankkeen
jatkumisesta ja tapahtumia kysellään nyt ennätyksellisen paljon. Kyselyitä
on tullut mm. Oulusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Espoosta.

Erityisen mieluisia tytöille ja naisille ovat olleet matalan kynnyksen,
muutaman tunnin tutustumistapahtumat, jossa mimmit pääsevät kokeilemaan
kalastusta ja saavat opastusta alkuun. Opastustapahtumia on toivottu mm.
perhokalastukseen, jigaamiseen ja heittokalastukseen.

Lisäksi Kurikan Urheilukalastajien järjestämä Mimmit kalastaa -kerho on
kerännyt paljon kiitosta, mielenkiintoa ja mediahuomiota, ja tällaista
toimintaa on kyselty myös useammalta paikkakunnalta.

*Voit katsoa Jari E. Hakalan tekemän videokoosteen kerhosta **täältä*
www.instagram.co/

*ja lukea Ilkka-Pohjalaisen artikkelin **täältä*
ilkkapohjalainen.fi
* (maksumuurin takana)*

*Pääset katsomaan menneitä tapahtumia **täältä*
mimmitkalastaa.fi

Nyt siis kannattaa ehdottomasti tarjota mimmeille tapahtumia, sillä
vetovoimaa on. Mimmeistä on myös saatu seuroihin jäseniä ja aktiivisia
toimijoita. *Voisitteko järjestää tapahtuman mimmeille?* Alkuun pääset
miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme
mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä
@mimmitkalastaa -Instagram tilillä). Meiltä saat tarvittaessa myös
mainosjulisteet. Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa!
-tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen
(järjestäjän käyttöön tai arvottavaksi osallistujien kesken).

*Haluatko sponsorin Mimmit kalastaa! -tapahtumaasi?*

Mimmien toiminnan suosion kautta myös eri kalastusvälineiden valmistajat ja
jälleenmyyjät ovat kiinnostuneet sponsoroimaan Mimmit kalastaa!
-tapahtumia. Jos haluat tapahtumaasi sponsorin, voimme yhdistää sinut
innokkaiden potentiaalisten sponsoreiden kanssa ja voitte sopia yhdessä
sponsoroinnista! Sponsorointi voi olla vaikkapa tuotteiden lahjoittamista
arvontaan tai jopa kaikille osallistujille.

*Mimmien vuosi 2022 lukuina *

Tähän mennessä te yhteistyökumppanit olette vieneet jo lähes 600 tyttöä
ja naista kalaan. www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt yli 19 000
katselukertaa, 54 000 sivutapahtumaa ja 4500 eri käyttäjää. Mimmit
kalastaa! -instagram-tili www.instagram.com yli
2000 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa #mimmitkalastaa 2400 kertaa
lanseerauksen jälkeen. Vapaaa-ajankalastajat koosti näistä luvuista myös
mediatiedotteen www.vapaa-ajankalastaja.fi
jonka yhteydessä haastoimme medioita ottamaan naiset huomioon kalastukseen
liittyvän uutisoinnin yhteydessä (kuvin ja haastatteluin). Tarjosimme myös
apuamme, jos haastateltavia mimmejä, tai kuvia kalastavista mimmeistä ei
ole saatavilla.
*Uutta tulossa sivustollemme*

www.mimmitkalastaa.fi -sivustolle on suunnitteilla instagramissa pilotoitu
“Mimmille kalakaveri” -foorumi, jonka kautta eri puolella Suomea kalastavat
naiset löytävät kalastusseuraa alueeltaan. Tämä foorumi tuottaa myös
teille
yhteistyökumppaneille hyvää tietoa siitä, missä ja millaisia
kalastustapahtumia mimmit kaipaavat.*Tärkeitä linkkejä:*

*Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.f

Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit
ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion
materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi,
ota yhteyttä niin autamme!

*Kotisivut: **< www.mimmitkalastaa.fi

Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin,
ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta.

*Instagram: **www.instagram.com
Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa,
mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen.

*Ruorissa ja palveluksessasi!*
Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista.
Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon
kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita
koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli
kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta,
*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan
kanssa*
Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke,
jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen
aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä
kalastonhoitomaksuvaroista.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa –
osallistuuhan Teidänkin seuranne?

Suomen Vapaa-ajankalastajat osallistuu tänä keväänä Ylen järjestämään
valtakunnalliseen Miljoona roskapussia -kampanjaan, jonka tavoitteena on
innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista
roskia.
Kampanja on käynnissä 13.4.–14.6.2023. Kampanjan tavoitteena on paitsi
innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia, myös vähentää
välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa
ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä.

Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään laskuriin sen
paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Luvassa on yhteisen
hyvän lisäksi leikkimielinen kisa Suomen paikkakuntien välillä! Laskuri
aukeaa maanantaina 10.4. osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia mistä
löytyvät jo nyt mukana olevat paikkakunnat. Roskapussin kokoa ei ole
tiukkaan määritelty, eli roskapussiksi kelpaa niin hedelmäpussin kokoinen
pussi kuin muovikassikin. Tärkeintä että roskia kerätään!
*Toivomme, että viestitte kampanjasta seuranne jäsenille ja osallistutte
mukaan! *Jokainen vapaa-ajankalastaja voi vaikkapa yksin, perheen, kaverien
tai kalastusseuran voimin osallistua kampanjaan keräämällä roskia
ympäristöstään tai järjestämällä kalastustapahtuman tai kerhokerran
yhteyteen roskienkeräystalkoot. Erityisesti haastamme kaikki siianonkijat
siivoustalkoisiin. Siianonginta on leppoisaa, keväistä puuhaa.
Siikakellojen kilinää odotellessa vastuullinen kalastaja tekee hyvää ja
kantaa kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta.

Jos järjestätte kampanjaan liittyvän talkootapahtuman, voitte vinkata siitä
myös meille: koordinaattori Johanna Antila,
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332. Voitte myös laittaa
talkookuvia sähköpostitse, jaamme niitä sosiaalisessa mediassa eteenpäin.
Jos viestitte talkoista Instagramissa, muistakaa
tägätä (a)vapaa_ajankalastajat ja merkitä #miljoonaroskapussia. Kannattaa
myös vilkaista oman kunnan tai kaupungin nettisivuja, miten siellä on
viestitty kampanjan osallistumismahdollisuuksista.

*Vapaa-ajankalastajan keräysvinkit pähkinänkuoressa:*
· Ota mukaan roskapihdit, hanskat ja tyhjä pussi
· Lähde ulos – yksin tai porukalla
· Kerää roskia ympäristöstä, vaikka kalastuksen ohessa. Vastuullinen
vapaa-ajankalastaja ei roskaa ympäristöään!
· Vie keräämäsi roskat sekajätteeseen, kun roskapussi on täysi
· Merkitse keräämiesi roskapussien määrä sen kaupungin/kunnan kohdalle,
josta olet roskat kerännyt osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia
· Haasta kalakaverisi mukaan!

Miljoona roskapussia -kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan
yli 130 kuntaa ja kaupunkia sekä useita järjestöjä. Kampanjan suojelijana
toimii tasavallan presidentin puoliso, tohtori Jenni Haukio. Mukana on myös
monia tunnettuja kasvoja, kuten Yleltä tutut toimittajat Mikko ”Peltsi”
Peltola, Inka Henelius ja Olli Haapakangas sekä meteorologit Anniina
Valtonen ja Kerttu Kotakorpi.
*Miljoona Roskapussia starttaa suorassa lähetyksessä Yle TV1 ja Yle Areena
torstaina 13.4. klo 20.*

*Tulos julkistetaan Yle TV1 14.6. klo 20.*

Lue lisää kampanjasta:
www.vapaa-ajankalastaja.fi

#miljoonaroskapussia

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen
ennätyskalarekisterin suurin kala

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen
ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä
26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan
uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki
kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet
ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille
kaloille.*

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun
ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.

*Turska* oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään
niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan
vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141
cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä
kala punnittiin vasta perattuna.

*Pasuri* on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi
kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä
elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri
lähentelee maagista kilon painorajaa.

*Nahkiaisella* on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä
*järvimuoto*, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa.
Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm
nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys.

*Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä
2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa
onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen
ennätyskalarekisterin 81 kalalaji.

*Uudet sarjat vapautettaville kaloille*

Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen
avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat.
Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm,
karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa
kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka
vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen
painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa
ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan
painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva
ahvenennätys.

*Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka*

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli
20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen
kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta.
Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi
tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys
on
kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen.
Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu
ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja
käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha
talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu
hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka.
Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan
kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa.
Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan
kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan
yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä
tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät
lisäksi osoitteestaa href= https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

*Kuvat 1, 2 ja 3. Troolari Madonnan verkolla Ahvenanmaalta 9.5.2022 pyytämä
turska painoi perattuna 29,55 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Pituutta
kalalla oli 141 senttimetriä. Kuvat: Patrik Lundin, Ålands
landskapsregering (kuvia saa käyttää vapaasti uusista Suomen
ennätyskaloista uutisoitaessa).*

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

*Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto,
Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat.
Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Kuulutukset ja ilmoitukset - ely - ELY-keskus
www.ely-keskus.fi

*Olli Ylönen*
kalastusmestari
olli.ylonen(a)ely-keskus.fi
+358 295 029 074

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n onkijaosto haluaisi muistuttaa piirejä, että ensi vuoden SM-onki
on vielä hakematta/myöntämättä. Jaosto toivoo nyt pikaisia hakemuksia
ko. kilpailuun liittyen, jotta saataisiin tämä perinteinen
kesäkilpailumme lyötyä lukkoon jo kuluvan talven aikana. Hakemukset
voitte osoittaa SVK:n kilpailuvastaavalle
(marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin onkijaoston
jäsenelle: www.vapaa-ajankalastaja.fi.

Hyvää joulunodotusta!

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Ilmianna hyvä leiripaikka!

Leiritoiminta on ollut tärkeä osa SVK:n, vapaa-ajankalastajapiirien ja
kalastusseurojen nuorisotoimintaa jo kymmenien vuosien ajan. Leireillä
nuoret ovat päässeet tutustumaan harrastukseen käytännössä sekä saaneet
paljon oppia kalastusvälineiden rakentelusta ja saaliin käsittelystä.

Viime vuosina sopivat leiripaikat ovat kuitenkin vähentyneet, kun mm.
kaupungit, kunnat ja seurakunnat ovat myyneet kalastusleireihin
soveltuvia leiripaikkoja. Tämän seurauksena leirien järjestäminen on
paikoin vaikeutunut, jossain tullut jopa mahdottomaksi.

SVK kerää tietoja kalastusleirien järjestämiseen soveltuvista paikoista.
Kohteet voivat olla kenen tahansa omistuksessa, tärkeintä on, että ne
soveltuvat kalastusleirin järjestämiseen. Mikäli tiedossasi on sopiva
leiripaikka, ilmoita se alla olevasta linkistä meille, niin julkaisemme
tiedot Fisuun.fi sivuilla, jotta tieto on kaikkien leirien järjestäjien
saatavissa.

forms.gle

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

Lataa tästä Kilpailutoimikunnan pöytäkirja.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat!

Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä
tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä.

Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa
käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura
ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme.

Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim.
- nettisivuillanne
- osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana)
- seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim.
jäsenhankinnan materiaaleissa,
-kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne.

Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman
seuralogonne rinnalla.

Lataa tästä iso jäsenseuralogo.
Lataa tästä pieni jäsenseuralogo.

terveisin
Jaana Vetikko ja Johanna Antila

Jaana Vetikko
tiedottaja

Kilpailusaaliiden myyntiraportit

ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden
myymiseen vuosille 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen
kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.
*Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n
säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin
myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

Lapin ELY:n poikkeuslupa

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille;
vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut.
Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina
pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa

on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat
ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa

on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät
saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy
*raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit
pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt
kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien
tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen
*vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä
nolla.

Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien
kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen
raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä
tiedot on kirjattava myynneistä muistiin.

Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake.

Jaana Vetikko
tiedottaja

Vuoden kilpakalastaja

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi.

Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”).

*Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!*

Jaana Vetikko
tiedottaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa
muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli
kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden
kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan
Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta
jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin.
Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit
ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10.
saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Mukavaa syksyä!
Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström*

Jaana Vetikko
tiedottaja

Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa

*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa
että henkilökohtaisessa sarjassa.*

Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141
pistettä).
Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa.

*Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto*
Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David
Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä).
Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden.
Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa
enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”.

Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja.
Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi).
Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia)
Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen
Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com).

Lisätietoja:

Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh.
0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*

Jaana Vetikko
tiedottaja

Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä
kalastajia että kaloja

*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä
kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä
yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä
on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.*

Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset
siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja
ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja
*Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa
siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle.
– Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin,
mitä
enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On
tarjolla
esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja
ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo.

*Välineillä on väliä*

Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä.
Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut
tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan
puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia
vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu.
– Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä
materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva
vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari
kertoo.

Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus
joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan.
Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu
lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma.
– Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan
suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin
kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen,
Saari sanoo.

*Mitä tehdä isolle saaliille?*

Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä
lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi.
Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi
käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi
osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien
kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös
siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy
tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti.
– Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä
kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös
kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun
arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä
ratkaisu, Antila sanoo.
– Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan
tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä.

Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton
joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin
miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu.
– Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala
säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin
sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi.
Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää.

Lisätietoja:
Janne Antila
Kalatalousasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
+358 45 630 4280
janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Jaana Vetikko
Tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten
saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt
uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi
kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden
perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin.

Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa
kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään
mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

Lataa tästä sääntöehdotukset.

Hyvää kesää!
Marcus Wikström

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen
kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*.

Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset
vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille.

SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät.
Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti.

Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset
verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita.
Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta.
Lisätietoja:
SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692,
mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095,
vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi

Jaana Vetikko
tiedottaja

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut
kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä
kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni
haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon
puute.

Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman
päähän?
Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö
tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa
saa kalastaa?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6.
maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön
kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja
sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti
tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla,
tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä.

Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri
Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He
opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä.
– Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta
Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa
koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin,
jotta
kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä
saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka
kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja
lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän
tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten
kalastusintoa.
Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia
suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin
estää esimerkiksi tiedon puute.
– Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen,
että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös
siitä,
miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala
käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata.
Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin
klo 15–17 seuraavissa numeroissa:

11.6.
Häme
Janne Rautanen
0400 946 968

18.6.
Lappi
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

25.6.
Kaakkois-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

30.6.
Pohjanmaa
Juha Ojaharju
045 113 3050

2.7.
Lounais-Suomi
Janne Antila
045 630 4280

9.7.
Etelä-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

21.7.
Keski-Suomi
Juha Ojaharju
045 113 3050

23.7.
Etelä-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

23.7.
Pohjois-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Pohjois-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Etelä-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

6.8.
Kainuu
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

6.8.
Pohjois-Pohjanmaa
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

Jaana Vetikko
tiedottaja

Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin
Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien
hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja
niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin.
Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin
määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri
materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä".
Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja:
SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki.

Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin
sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa.

Jarmo Niitynperä

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa.
Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan.

Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja.

Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €.

Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella.
Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa.

Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot.

Yhteystiedot:
Jarmo Niitynperä
Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki
puh. (02) 434215, 040-5427057

PIIRI TIEDOTTAA

*Odotettu rapukausi käynnistyy*

ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE: Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! Tarjous voimassa rajoitetun ajan.

Piirinmestaruuskilpailut vuosille 2025 – 2027

SVK:n kesäkuun uutiskirje

*Kutsu Nuorten SM-toimintakilpailuun*

Etsimme nyt

*Nuorisoasiaa*

*Järjestääkö seuranne toimintaa lapsille, nuorille tai perheille?*

*Apuohjaajien koulutus*

*Tulevia Fisuun leirejä*

Tiedote 22.4.2024

*Suomen kalastusalan järjestöt ajavat kalastus- ja eräpalveluita liikuntaedun käyttöalaan *

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi muuta uutta Suomen ennätystä

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille

*Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä*

*Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan*

*Kalastuksesta kansalaistaito*

*Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi*

Kalastonhoitomaksun ikäraja muuttui – on aika päivittää verkkosivut

Seurakirje 4/2023

*Kalaisaa talvea, hyvää joulua ja kireitä siimoja!

Ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

*Rauhallista joulua ja kiitos yhteistyöstä, jatketaan samaan malliin!*

Kaikille vapaa-ajankalastajille 12.12.2023

*Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon*

Julkilausuma 25.11.2023

*Tukea leiritoimintaan!

*Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke etsii parhaita kalareseptejä**

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen käytettäväksi

Hei!

*Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia*

*Hei seura- ja piiriaktiivit!*

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava kalastuslakia muuttamalla*

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

*Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa – osallistuuhan Teidänkin seuranne?*

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Vapaa-ajankalastajapiireille

*Ilmianna hyvä leiripaikka!*

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *

*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*

*Lapin ELY:n poikkeuslupa*

*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*

*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*

Vuoden kilpakalastaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä kalastajia että kaloja*

Vapaa-ajankalastajapiireille

*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus: Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Hei Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen syötin käyttöä sm-pilkeissä.

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Odotettu rapukausi käynnistyy

Kutsu Nuorten SM-toimintakilpailuun

Nuorisoasiaa

Järjestääkö seuranne toimintaa lapsille, nuorille tai perheille?

Apuohjaajien koulutus

Tulevia Fisuun leirejä

Suomen kalastusalan järjestöt ajavat kalastus- ja eräpalveluita
liikuntaedun käyttöalaan

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi
muuta uutta Suomen ennätystä

Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä

Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan

Kalastuksesta kansalaistaito

Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi

Ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa!
-hankkeesta.

Rauhallista joulua ja kiitos yhteistyöstä, jatketaan samaan malliin!

Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon

*Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke etsii parhaita
kalareseptejä**

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen
käytettäväksi

Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia

Hei seura- ja piiriaktiivit!

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava
kalastuslakia muuttamalla*

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen
Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa –
osallistuuhan Teidänkin seuranne?

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen
ennätyskalarekisterin suurin kala

Ilmianna hyvä leiripaikka!

Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat!

Kilpailusaaliiden myyntiraportit

Lapin ELY:n poikkeuslupa

Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa

Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa

Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa

Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä
kalastajia että kaloja

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.