Tänään 25.8. nimipäivää viettävät Loviisa, Lovisa ja Louise
(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, tiedotteita ym. Päivitetty 25.08. -16 )
Toimikunnat:


Keskustelufoorumi





PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ

etusivu.jpg - 32894 bytes

KALASTUSLAKI UUDISTUI

Monien vuosien väännön jälkeen kalastusta koskevat säännökset saatiin uudistettua. Uudet säännökset pitävät sisällään useita vapaa-ajankalastajan kannalta hyviä muutoksia, mutta joistakin asioista olisi suonut myös päätettävän toisin. Alle 18 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat säilyttivät maksuttoman viehekalastusoikeuden. Onginta ja pilkintä pysyivät jokamiehen oikeuksina ja niihin lisättiin vielä silakan litkaus. Kalastuksenhoitomaksu tuli koko maata koskevaksi. Tämä helpottaa niiden tilannetta, jotka kalastavat eri puolella Suomea. Maksu tosin nousi niiden osalta, jotka eivät ole tarvinneet vanhaa viehelupaa. Useamman vavan luvan hankintaa esimerkiksi vetouisteluun ei valitettavasti mahdollistettu uudessa säännöstössä. Kalojen alamittojen noston osalta kuhan alamitan nosto 42 cm:iin tuntuu hyvältä ratkaisulta. Sen sijaan taimen osalta erilaiset alamitat rasvaeväleikatulle ja leikkaamattomalle kalalle tuntuu hankalalta ratkaisulta. Piiri tulee järjestämään tilaisuuksia uusista säännöksistä heti alkuvuodesta.

Myös kuluvana vuonna piiri tulee järjestämään yhden sm-tason kilpailuna. Tänä vuonna Säkylän Pyhäjärvellä pilkitään sm-mormyskoinnissa. Piirimme kalanteriin on lisäksi merkitty yli 80 piirin alueella järjestettävää yleistä kalastuskilpailua. Lisäksi seurat järjestävät lukuisan joukon omia kilpailujaan. Nämä kaikki pitävät sisällään valtavan määrän kalastuksesta innostuneiden ihmisten talkoontunteja. Tästä on syytä antaa kiitokset näille kaikille seura-aktiiveille, joita harvoin muistetaan tästä työstä kiittää.

Nuorisotoiminta tulee olemaan kuluvana vuonna eräs Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön painopistealueita. Myös piirimme nuorisojaosto on ollut aktiivinen erilaisten kalastusleirien järjestämisessä. Kerhotoimintaa nuorille toivottavasti saadaan aktivoitua, jotta nuoria ja perheitä saadaan jatkossakin tämän hyvän harrastuksen piiriin. Alustavasti nuorisotyöhön on lupailtu avuksi myös palkattua työvoimaa.

Kireitä siimoja vuodelle 2016 toivottaa:

Jarmo Niitynperä
Puheenjohtaja

Lounais-Suomen kalastusohjaaja

Janne Antila
Sauniementie 25
21195 Velkua
045-630 4280
janne.o.antila(a)gmail.com


Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n kalastusalue-edustajien nimiluettelo alla olevasta linkistä


Tästä Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kalastusalue-edustajien yhteystiedot



Kohti kestävää ja vastuullista vapaa-ajankalastusta Lounais-Suomessa v. 2014 -2020


Lataa tästä piirihallituksen tekemän vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tulevaisuuden suunnitelman kansilehti


Kohti kestävää ja vastuullista vapaa-ajankalastusta Lounais-Suomessa v. 2014 -2020

1. Esipuhe

Lounais-Suomi maakuntineen ( Varsinais-Suomi ja Satakunta ) on vapaa-ajankalastajalle erityisen antoisaa aluetta. Alueelta löytyy kalarikkaita vesistöjä lukuisa määrä. Varsinais-Suomi rajoittuu pääasiassa Saaristomereen ja Satakunta Selkämereen. Lisäksi maakunnissa on suuri määrä järviä, joista kookkaimpana maakuntien rajalla Säkylän Pyhäjärvi. Järvien lisäksi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa virtaa paljon pienehköjä jokia.
Kalastusta harrastetaan sen eri muodoissa niin merellä, järvillä kuin joissakin. Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n hallituksen tekemänä valmistui vuoden 2013 aikana kalapaikkaopas, jonka avulla voisi uskoa kalastajamäärien entisestään lisääntyvän. Näin voi ajatella varsinkin perheiden osalta, tarjoaahan mainittu opas kalapaikkojen sijainnin lisäksi myös tietoa niiden palveluista.
Kalastajia Lounais-Suomen alueella asui v. 2010 yhteensä 173 000 (RKTL). Kalastajia maakuntamme vesillä kalasti noin 209 000 henkilöä eli kalavedet houkuttivat kalastajia muualtakin maasta. Alueella asuvat vapaa-ajankalastajat käyttivät rahaa harrastukseensa yli 60 miljoona euroa vuodessa eli vapaa-ajankalastuksessa liikkuvat kalastajien ohella suuret rahavirrat. Ely-keskuksittain vertailtuna Varsinais-Suomen Ely:n alueella oli kalastajia kolmanneksi eniten (RKTL 2010).

2. Lähtökohtia vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen

2.1 Kalastajat ja kalastus

Vapaa-ajankalastus on edelleen suosittu harrastus, sillä maassamme on noin n. 1 700 000 vuosittain kalastavaa asukasta. Vapaa-ajankalastus on edelleen yksi merkittävimmistä ulkoiluharrastuksen muodoista. Kalastus on edelleen suosittua myös nuorten keskuudessa, vaikkakin harrastajamäärä on hieman laskussa. Maakunnissa pitkään toimineiden kalaseurojen lähitulevaisuuden ongelmaksi on muodostumassa harrastajien väheneminen ikääntymisen myötä. Nuorten mukaan saaminen lieneekin lähitulevaisuuden suurin haaste kalastusseurojen aktiivitoimijoille, koska tuntuu siltä, että tämän päivän vanhempien kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan on laskemassa.
L-S Vapaa-ajankalastajat ry. on yrittänyt vastata haasteeseen kalakummitoiminnalla, jolla kalastustietoutta viedään kouluihin. Osana kalastuskasvatusta toimivat myös avoimet leirit sekä nuorten tempauspäivät. Kalakummien ja -seurojen nuorisotyön tuloksena Lounais-Suomessa saadaan tuotettua tuhansia kalastuskokemuksia alueen nuorille vuosittain.
Järjestäytyneiden kalastajien määrä on kuitenkin hieman laskemassa.
Varsinais-Suomen Ely:n alueella laskettiin käytetyn 1 156 000 kalastuspäivää/vuodessa (RKTL 2010). Suosituimmat kalastusmuodot Suomessa vuonna 2010 olivat RKTL:n mukaan onki (68 %), heittovapa (41 %), pilkkiminen (28%), katiska/merta/rysä (26%), verkko (25%) ja vetouistin (21%). Samat pyydykset lienevät käytössä myös Lounais-Suomen alueella. Saaliista noin 40 % pyydetään edelleen verkoilla vaikka verkkopyynnin osuus onkin laskussa.

2.2 Kala- ja rapukannat

Lounais-Suomen maakuntien kalakannat ovat erittäin monipuolisia. Merialueelta on aika ajoin kuulunut viestejä, että mm. hauki-, kampela- ja ahvenkannat ovat laskussa. Nyt ahvenkannat ovat jälleen vahvistumassa. Särkikalojen osuus maakuntien vesissä lienee lisääntymään päin. Kalastuksen painopiste on suureksi kasvavissa petokaloissa. Niin hauki-, ahven-kuin kuhakannatkin kestävät nykyisen kalastuspaineen. Tosin alueellisesti on eroja ja alueellisesti vaaditaan toimenpiteitä kalakantojen vahvistamiseksi. Pyyntiä tulisi saada kuitenkin kohdentumaan useampiin kalalajeihin. Erityisesti särkeä ja muita vähempiarvoisia kaloja tulisi pyytää nykyistä enemmän. Tämä tervehdyttäisi vesistöjä ja kalaston rakennetta.

Viimeisen sadan vuoden aikana ei Saaristomeren vakinaisessa kalalajistossa ole tapahtunut suurempia muutoksia. Mustatäplätokko on ilmestynyt lajistoon ja Suomenlahdella tavattua hopearuutanaa odotellaan ilmestyväksi lajistoon. Runsaussuhteissa sen sijaan on tapahtunut huomattavia muutoksia. Osa näistä muutoksista on tapahtunut luonnollisella tavalla, lähinnä Itämeren pitkäaikaisten, epäsäännöllisten suolapitoisuuksien vaihteluiden johdosta. Merkittävin esimerkki tästä on turskakantojen heilahtelut Suomen rannikolla.

Maakunnan jokivesistöjen kalakantoja tuetaan istutuksilla, koska kutualueilleen pyrkivien kalojen nousu jokien latvavesille on tehokkaasti estetty erilaisin pato- ja voimalarakennelmin.
Merialueiden lohi- ja taimenkannat ovat huolestuttavassa määrin uhanalaistuneet. Lohikalojen merialueilla tapahtuva ns. sekakantakalastus on uhkana koko Itämeren altaan lohikannoille.
Vapaa-ajankalastajan vastuu luonnonkantojen säilymisestä on erittäin merkittävä. Onneksi mm. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on nostamassa esiin uhanalaisten lajien suojelua sekä mm. erilaisten särkikalojen ruoaksi käyttämistä. Niin sanottujen vähempiarvoisten kalalajien käyttäminen arvokalojen sijaan on lisääntymässä.

Lounais-Suomen järvi- ja jokivesistöissä esiintyy kahta rapulajia, alkuperäistä jokirapua ja täplärapua, joka on aikanaan tuotettu tukemaan rapukantaa sen hyvän rapuruttokestävyyden takia. Rapukantoja joudutaan kuitenkin paikoin tukemaan myös istutuksin ajoittaisten rapuruttoesiintymisten takia. Vuotuinen saalismäärä voi hyvinä rapuvuosina olla hyvinkin mittava. Mainittakoon, että mm. Säkylän Pyhäjärvestä saadaan huippuvuosina saaliiksi jopa 1 000 000 täplärapuyksilöä.

Vapaa-ajankalastajien yhteenlaskettu kalasaalis Lounais-Suomessa on noin 1 800 000 kg. Kalastajahinnaksi muutettuna saliin arvo on noin 3500 000 euroa (RKTL2010).

2.3 Vapaa-ajankalastuksen talous

Kalastajien lupamaksukertymä valtiolle on koko ajan laskussa. Minkälaisen muutoksen asiaan tuo uudistettava kalastuslaki jää tulevaisuuden näytettäväksi. Maakunnassa on vielä toistaiseksi melko merkittävä määrä kalastusvälinekauppiaita. Lisäksi yksittäisiä viehe- ym. valmistajiakin löytyy melkoinen määrä. Kuten aiemmin jo todettiin, niin alueen vapaa-ajankalastajat käyttävät harrastukseensa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Myös saaliin arvoa (3,5 milj. €) voidaan pitää merkittävänä.

2.4 Kalastusmatkailu

Saaristomeri rikkonaisine vesialueineen lienee maakunnan merkittävin kalastuslomailijoita houkutteleva kohde. Kyseinen alue tarjoaa hyvinä tunnettujen kalavesien lisäksi myös mittavan määrän majoitusta ja muita palveluita. Majoitusyrittäjät hyötyvät vapaa-ajankalastajista siten, että kalastajat käyttävät heidän palvelujaan myös sesonkiajan ulkopuolella, varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Merialueen saaristo tarjoaa edelleen jokamiehen oikeuden nojalla majoittuville kalastajille hyvät harrastusmahdollisuudet. Saaristo on kuitenkin nopeasti mökkiytymässä, joten rantojen kaavoituksessa tulisi varata alueita myös yleiseen käyttöön.
Selkämeren rannikkoalueet tarjoavat matkailijalle niin hyvätasoista majoitusta kuin elämyksiäkin. Onhan mm. tyrni yksi sen saariston erikoisuuksista, värjäten lukuisten saarien sekä luotojen rannat syksyisin kauniin oranssin sävyisiksi.

Säkylän Pyhäjärvi on erittäin merkittävä virkistys- ja kalastuskohde, jota vapaa-ajankalastajat hyödyntävät niin kesä- kuin talviaikaankin.

Lisäksi maakunnan monien virtavesien osakas/hoitokunnat ovat huomioineet kulkevan kalastajan ja jokivarsilta matkailija voi löytää toinen toistaan viehättävämpiä majoituskohteita.

2.5 Vapaa-ajankalastus ja kunnat

Kalastus on suurimmassa osassa kuntia suosituimpia luontoliikuntaharrastuksia. Myös kalastusmatkailu on saanut merkittävän jalansijan talouden tukijana osassa kuntia. Edellä mainitusta huolimatta kuntien, joiden alueilla on kalastusmahdollisuus, soisi kohdentavan enemmän varojaan kalastusmahdollisuuksien lisäämiselle. Kuntien soisi lisäävän lähikalastuspaikkojen rakentamista tarjoamalla veneenlaskupaikkoja, kalastuslaitureita ym. Useissa pienemmissä kunnissa ei osata vielä ajatella matkailukalastuksen tuomaa lisätuloa alueelle. Kalastusalueilla on myös tärkeä rooli yhtenäislupa-alueiden sekä infrastruktuurin kehittämisessä.

Vapaa-ajankalastajapiirin seurojen tulee myös olla aktiivisia ja tehdä kunnille kansalaisaloitteita lähikalastuskohteiden rakentamiseksi. Seurat voivat myös olla aktiivisia niiden markkinoinnissa esimerkiksi järjestämällä kalastustilaisuuksia ja -kilpailuja näissä kohteissa.

2.6 Kalavesien hallinta

Kalakantojen ja kalastuksen järjestäminen kuuluu osakaskunnille, vesialueiden omistajille sekä kalastusalueille. Maakunnan vesialueet ovat suurelta osin pieniä ja pirstoutuneita. Iso osa osakaskunnista on passiivisia, mitä tulee alueen kalastuksen kehittämiseen. Kalastusalueiden kokouksiin on muutaman vuoden ajan voitu osoittaa edustusoikeus kahdelle vapaa-ajankalastajien edustajalle. Usein ”isännän ääni” on ollut liian voimakas muutosten saamiseksi vapaa-ajankalastajille edullisempaan suuntaan. Erityisesti yhtenäislupa-alueiden saamisessa on ollut ongelmia. Vapaa-ajankalastajien edustajien tulee toimia jatkossa aktiivisesti kalastusalueilla, jotta uisteluun soveltuvia yhtenäislupa-alueita saadaan muodostettua. Laajemmat, uisteluun soveltuvat yhtenäislupa-alueet toisivat vesien omistajille sekä seutukunnalle muutoinkin huomattavan määrän lisätuloa. Lounais-Suomen alueelta ei myöskään ole saatavissa yhtenäistä tietoa vetouisteluun soveltuvista lupa-alueista. Tavoitteena tulee olla tiedoston kokoaminen.

Vireillä olevassa kalastuslain uudistuksessa ollaan heikentämässä vapaa-ajankalastajien vaikutusmahdollisuutta vähentämällä edustusoikeus yhteen kokousedustajaan. Tämä muutos olisi askel taaksepäin, sillä laajalla ja perustelulla yhteistyöllä voidaan saada kaikille edullisia muutoksia aikaan.

Vapaa-ajankalastajapiirin tulee yhdessä liiton kanssa panostaa kalastusalue-edustajiensa koulutukseen.

3. Vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja haasteita

Lounais-Suomi tarjoaa vapaa-ajankalastajalle merkittävässä määrin harrastusmahdollisuuksia. Tosin mm. rantojen maanomistus ja mökkitonttien tiheys asettaa joissain päin maakuntia hyvinkin voimakkaita rajoituksia niin kalastamiselle kuin luonnossa liikkumiselle. Tänä päivänä valistunut ja asioista selvää ottava vapaa-ajankalastaja löytää riittävän määrän myös sellaisia kalastuskohteita, joissa hänen ei tarvitse olla kenenkään haittana tai kiusana.

Vapaa-ajankalastuksen haasteena voidaan ainakin tällä hetkellä nähdä Maa- ja metsätalousministeriön nuiva suhtautuminen vapaa-ajankalastukseen. Ministeriön ohjenuorana tuntuu olevan mahdollisimman suuren hyödyn saaminen kulloinkin käsillä olevasta luonnonvarasta. Taloudellisen ajattelun sijaan tulisi miettiä enemmän elämys- ja virkistysmahdollisuuksia, joita upea luontomme tarjoaa. Luontokontaktit edistävät myös ihmisten hyvinvointia. Lisähaastetta kalakantojen suojeluun asettavat ministeriön säätämät kalastuskiintiöt, jotka eivät ainakaan tänä päivänä ole ihan linjassa tieteellisten suositusten kanssa. Tulevaisuuden haasteena onkin saada kalakannat nousemaan kestävälle tasolle sekä turvata vaelluskalakantojen pääsy kutualueilleen. Vapaa-ajankalastajien kasvatushaasteena on saada tulevia polvia kalastamaan kestävän kalastuksen periaatteiden mukaisesti.

Uhkana ovat ilmaston lämpiäminen sekä pohjoisen pallonpuoliskon lisääntyvät sademäärät, joiden vaikutuksesta ravinnekuormitus sekä valumavesien määrä kasvavat. Lisääntyneiden valumavesin seurauksena Itämeren suolapitoisuus laskee ja mm. turskakantojen romahduksen voidaan katsoa osittain johtuvan tästä. Valumavesin mukana Itämereen siirtyy fosforia, joka rehevöittää jo ennestäänkin huonossa tilassa olevaa Itämerta.

Vapaa-ajankalastajien merisaaliin voidaan katsoa olevan kuitenkin edelleen terveellistä, kunhan ei käytä ylettömiä määriä rasvaisia kaloja tai petokaloja ravinnokseen. Kala on myös useimmiten saatu saaliiksi kalastajan asuinpaikan lähialueilta, eli voidaan puhua lähiruoasta.

Mitä aikanaan uudistuva kalastuslaki tuo tullessaan, voidaan tässä vaiheessa vain arvailla. Uudistuvasta kalastuslaista on tiedotettu niin monenlaisia ja –suuntaisia ennakkotietoja, että voidaankin kysyä ollaanko lainkaan menossa uudistuksiin, vai ollaanko kenties ”peräytymässä” tilanteeseen ennen viehekorttilakia.

4. Kestävä kalavesien hoito ja kalastus

4.1. Kestävä kalavesien hoito ja kalastus

Kestävä kalavesien hoito tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että istutuskeskeinen kalavesien hoito lopetetaan ja päästään hyödyntämään luontaisesti lisääntyviä kalakantoja.
Kenenkään edun mukaista ei liene sellainen, että kalavesien käyttöä rajoitettaisiin tai jopa kiellettäisiin vapaa-ajankalastajilta. Kalakantojen tulee olla tasolla, jolla se kestää sekä vapaa-ajankalastuksen, että kaupallisen kalastuksen pyyntirasituksen.

Kalastajien verkkojen silmäkokoja tulisi nostaa riittävästi, jolloin pyydyksiin ei jäisi kaloja, jotka eivät ole kuteneet vielä kertaakaan. Harvemmat verkkokoot edistäisivät myös uhanalaisen meritaimenen selviämistä merivaelluksella. Verkkojen määrää tulisi laskea siten, että kotitalouksilla sallittaisiin ainoastaan neljä verkkoa jadassa.

Kalojen alamittoja tulisi korottaa huomattavasti varsinkin uhanalaisten lajien osalta. Alamittoja tulisi korottaa ainakin meritaimenen ja kuhan osalta. Vapaa-ajankalastajien tulisi ottaa käyttöönsä vapaaehtoiset saaliskiintiöt. Tosin jo tänäkin päivänä valistuneimmat vapaa-ajankalastajat ottavat kalaa vain sen verran, kuin tietävät kerralla käyttävänsä. Tavan soisi yleistyvän ja ehkä tulevaisuudessa nyt tehty valistustyö kantaa hedelmää siltä osin. Lohikalojen istutuksessa tulisi päästä siihen, että istutettavilta kaloilta poistetaan rasvaevä. Tällöin voitaisiin vapauttaa kaikki luonnon kutua olevat lohikalat ja saada näin uhanalaiset kannat elpymään.

Kalastuskilpailuja tulisi järjestää alueille, joilla tiedetään olevan poistokalastuksen tarvetta ja kilpailujen saaliit tulisi hyödyntää paremmin kuin mitä tänä päivänä tapahtuu. Kuitenkin kilpailujen kalojen käsittelyssä ollaan menossa kestävän kalankäytön suuntaan. Esimerkkinä yleistynyt kalojen vapauttaminen heitto- ja uistelukisojen yhteydessä.

Kestävän kalastuksen periaatteiden soisi yleistyvän kalastajien keskuudessa. Kestävän kalastuksen periaatteeseen kuuluu myös ns. vähempiarvoisten kalalajien käyttäminen, ei niiden pois heittäminen. Nykyisin median myötä ns. jalokalojen arvostus on noussut vähän turhankin suureen rooliin. Arvostus olisi tulevaisuudessa käännettävä myös muiden kalojen arvostamiseen. Kestävään kalastukseen voitaisiin katsoa lukeutuvan myös mainitun vähempiarvoisen saaliin käsittelyn opastaminen, jonka myötä myös särkikalojen arvostus voitaisiin nostaa sille kuuluvalle tasolle.

4.2 Vahva ja vastuullinen kalastuskulttuuri

Vahva ja vastuullinen kalastuskulttuuri voidaan saada aikaan yleisen ilmapiirikasvatuksen sekä nykyisten kalastusseurojen ja kalastusjärjestöjen avulla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) tekee omalla sarallaan esimerkillistä valitus- ja opastustyötä, mutta maakunnissa sitä voitaisiin seurojen toimesta tukea nykyistä tehokkaammin. Myös erilaisilla seurojen/järjestöjen yhteistapahtumilla (mm. erilaiset kalastusta sivuavat messut) olisi mahdollista kertoa ja opastaa vastuullisesta kalastuskulttuurista. Erittäin monet tämän päivän harrastajista tuntevat vastuunsa tuleville sukupolville, mutta eivät läheskään kaikki.

Lohikaloilla tankattavia istutuskohteita Lounais-Suomessa vain on muutamia, joista Metsähallituksen ylläpitämä Teijon Matildan järvi lienee suosituin. Lisäksi voitaisiin mainita Kynäs- ja Merikarvianjoet, joiden luontaista kalastoa tuetaan istutuksin. Voimallisiin istutuksiin perustuvien kalakohteiden suosio tuntuu olevan laskussa.

Perinteistä kotitarvekalastusta on edelleen jossain määrin. Kalastus on kuitenkin muuttumassa saaliskeskeisestä ajattelusta elämyspainoteiseen harrastamiseen. Saaliilla on edelleen suuri merkitys kalastajille.

Kestävän kalastuskulttuurin levittämisellä tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä rooli ja siinä työssä avainasemassa ovat valtakunnallisesti Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö sekä paikallisesti sen piirit jäsenseuroineen.

4.3 Laadukkaat kalastuspalvelut

Lounais-Suomesta kalastuspalveluja etsivä löytää jo tänä päivänä merkittävän määrän toinen toistaan kattavampia vaihtoehtoja. Palveluja löytyy niin meri-, järvi- kuin jokikalastustakin harrastavalle hyvin.

Merialueilla sekä suurimmilla järvialueilla kalastuspalveluja tarjoavat kalastusoppaat. Tällä hetkellä opaspalveluiden määrä saattaa olla riittävä, mutta harrastajien sekä ulkomaalaisten matkailijoiden lisääntyessä opaspalveluja tullaan tarvitsemaan lisää. Jokikalastusta harrastaville kalastusoppaat tarjoavat kalastuksen ohella erilaisia vaihtoehtoja, kuten mm. kanoottimelontaa ja muita elämyspalveluita. Osana kalastusopastoimintaa ovat myös kalastuskurssit. Oppaiden mahdollisuus viedä asiakkaita ns. vieheluvalla eri alueille tasoittaa osaltaan ruuhkautuneimpien kohteiden kalastuspainetta.

Kalastuskaupan asiantuntemusta laskee erikoisliikkeiden väheneminen. Kalastusvälinekauppa on siirtymässä suurten tavarataloketjujen yhteyteen. Suuntaus on huolestuttava, koska erikoisliikkeissä on asiantuntemusta, jota ei tavarataloista löydy. Perinteisesti kalastusvälinekaupan erikoisliikkeissä on osattu asiantuntevasti neuvoa aloitteleville kalastajille oikeanlaiset välinehankinnat. Erikoisliikkeistä on neuvottu myös alueen parhaille kalapaikoille sekä nuorille kerhotoimintaa tarjoavien seurojen yhteystiedot.

5. Mikä on vapaa-ajankalastuksen tulevaisuus?

Vapaa-ajankalastus on luontoliikuntaa yhdellä sen parhaista tavoista raittiissa ilmassa ja hyvässä seurassa. Terveen luontoliikuntaharrastuksen ja kalaravinnon vaikutukset ovat kiistatta positiiviset. Vapaa-ajankalastus antaa myös uusia ystäviä ja edistää sosiaalista elämää.
Vapaa-ajankalastuksen tulevaisuudelle on olemassa erilaisia uhkia, kuten jatkuvasti sähköistyvä yhteiskuntamme. Nuoria on melko vaikea saada jättämään ”näppäilykoneensa” ja saada ne vaihtumaan vaikkapa mato-onkeen. Kilpailu myös muiden harrastusten kanssa on ankaraa.
Tulevaisuudessa seura-aktiivit ovatkin suurten haasteiden edessä varsinkin, jos yritetään saada harrastajamäärät pysymään ennallaan.

6. Tavoitteet kehittämissuunnitelman kaudelle


Tavoitteita kaudelle Toimenpiteet

Nuorten kalastus harrastuksen lisääminen Leirit
Kalakummitoiminta
Nuorten kalastustapahtumat

Vähempiarvoisten kalalajien käytön lisääminen Valistus/ koulutus

Kalakantojen vahvistaminen Alamittojen nostaminen
Verkkojen silmäkoon nostaminen
Kotitalouksille enintään neljän verkon käyttömahdollisuus kerrallaan
Rasvaevän poisto istutettavilta lohikaloilta
Luonnonkantojen vahvistaminen

Lähikalastuspaikkojen lisääminen Aloitteet kunnille Seurojen tapahtumat olemassa olevilla paikoilla

Kalastusalueiden virkistyskalastusedustajien Koulutus
valmiuksien parantaminen

Uisteluun soveltuvat yhtenäislupa-alueet Virkistyskalastajien aloitteellisuus kalastusalueilla

Tiedoston luominen vetouisteluun Yhteistyö viranomaisten, kalastusalueiden ja
soveltuvista alueista järjestöjen kesken.





Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kilometrikorvaukset

Piirihallitus on vahvistanut vuoden 2011 alusta maksettavaksi kilometrikorvauksia seuraavasti:

Oman auton käyttö vuoden 2015 alusta 22 cent/km
Matkustaja 2 cent/km/matkustaja
Venetrailerin tai peräkärryn hinaus 5 cent/km

Korvaus maksetaan osallistumisesta piirin virallisiin tilaisuuksiin (kokous, koulutus, leirit tms.).

Ilkka Lehtinen
Piirin Tiedottaja



Ajankohtaista

25.08.2016
Pm-kilpaonki...
Lue...

20.08.2016
KA-Re vierailu...
Lue...

18.08.2016
Piirin Toimintakalenteri...
Lue...



Lisää ajankohtaisia...
© 2007 Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry