Tänään 19.4. nimipäivää viettävät Päivi, Pilvi, Bernhard ja Bernt
(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 13.04. -21 )
Toimikunnat:


Keskustelufoorumi





PIIRI TIEDOTTAA

tiedottaja.jpg - 47279 bytes

Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n Perhotoimikunta järjestää kaksiosaisen Perhohauki 2021 perhokalastuskilpailun kuluvan kauden aikana. Kilpailusta, siihen ilmoittautumisesta, kilpailualueesta ja sen säännöistä lisää alla olevista linkeistä


Lataa tästä kilpailukutsu pdf-tiedostona.

Lataa tästä kilpailun säännöt ja kilpailualueen kartta pdf-tiedostona.

Piirin Perhotoimikunta tiedottaa


Perhohauki 2021 Pm-alkukilpailun vähäisen ilmoittautujamäärän takia perhotoimikunta on päättänyt, että Perhohauki 2021 Pm-kilpailu järjestetään suorana loppukilpailuna.
Kilpailun ajankohta on lauantai 11.9.2021 ja kilpailupaikka ilmoitetaan ennen ko. kilpailun järjestämistä. Ilmoittautumisaikaa jatketaan 9.5.2021 asti.
Aikuisten sarjaan voidaan ottaa vielä kolme kilpailijaa joista viimeisenä ilmoittautunut jää varamieheksi mahdollisen sairaus- tai muun syyn takia osallistumisensa peruuttamaan joutuvan tilalle.
Nuorten (alle 18 v.) sarjassa tilaa on seitsemälle kilpailijalle joista viimeiseksi ilmoittautunut jää varamieheksi, kuten edellä aikuisten sarjassa on mainittu.

Mikäli varamies joudutaan kutsumaan kilpailuun, hän maksaa ilmoittautumismaksunsa vasta kutsun saatuaan.

Tällä poikkeuksella kilpailu järjestetään kuten kilpailukutsussa ja säännöissä on mainittu.

Piirin Perhotoimikunta
Ilkka Lehtinen


Ilkka Lehtinen
piirin tiedottaja




Vapaa-ajankalastajien huhtikuun uutiskirje


Auta haukia vinkkaamalla kutupaikka. Seurapilotit aikuisille kalastuksen
harrastajille. Kalastusohjaajia etsitään.

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-952618625cb8d6d33751d1963878fe54/880310

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110518-677736-43911760

Uutiskirje 8.4.2021

Etusivu
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110518-677736-43911760
Järjestö
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110510-768394-43911760
Lehti uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110512-548734-43911760
Fisuun
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110519-217239-43911760
Liity jäseneksi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110506-536929-43911760

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110505-641505-43911760



*Auta haukia vinkkaamalla kutupaikka *


Viimeisten lumien ja jäiden sulaessa käynnistyy Haukitehdas-hankkeessa
kenttärupeama, jonka aikana tarkastetaan lukuisia haukien kutukohteita
pitkin eteläistä rannikkoa. Tavoitteena on löytää paikkoja, joissa haukien
luontaista lisääntymistä voitaisiin kutualuekunnostuksin auttaa. Hanke
toivoo ihmisiltä infoa hyvin toimivista ja toisaalta jo jostain syystä
hiipuneista kutupaikoista.

Lue lisää
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110505-641505 -43911760

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110507-290040-43911760

*Seurapilotit palvelevat aikuisia kalastuksen harrastajia*


SVK on käynnistänyt kokeilevaa pilottitoimintaa kilpailuneutraalin
aikuistoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda yhteistyössä
jäsenseurojen ja vapaa-ajankalastajapiirien kanssa hyviä, uusia
toimintatapoja ja -malleja sekä palveluita, joilla voidaan kannustaa
aikuisia kalastusharrastuksen pariin, houkutella uusia aikuisia harrastajia
mukaan seuratoimintaan ja jonka avulla seurat voivat kehittää jäsen- ja
varainhankintaansa. SVK:n jäsenseurat voivat hakea mukaan pilottitoimintaan
jatkuvalla matalan kynnyksen haulla.

Lue lisää
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110507-290040-43911760

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110503-840570-43911760

*Kalastusohjaajia haussa Tampereelle, Kuopioon ja Jyväskylään*


Kalastusohjaaja toimii yhteistyössä SVK:n vapaa-ajankalastajapiirien ja
kalastusseurojen kanssa. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja perheet.
Työ pitää sisällään kalastuksen ohjausta kalakerhoissa ja kouluissa sekä
kalastustapahtumien järjestämistä ja SVK:n nuorisotoimintaan
osallistumista. Työ soveltuu hyvin innokkaalle kalastuksen harrastajalle
myös vaikka päätyön oheen. Työt alkavat sopimuksen mukaan ja jatkuvat
ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.

Lue lisää
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110503-840570-43911760

*Rapu mertaan milloin vain?*


Ravustusajan muutos tai jopa rauhoituksen poistaminen puhuttaa. Milloin
ravustus tai ravun syönti kiinnostaa sinua?

A) Ravustus on niin hauskaa, että haluaisin nauttia siitä ympäri vuoden.
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110517-444242-43911760

B) Rapu on syyskesän herkku ja nykyinen aika 21.7. klo 12 - 31.10. on
sopiva.
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110514-155157-43911760

C) Ravustus kuuluu syyskesään, mutta sen voisi aloittaa hieman aikaisemmin.
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110516-586129-43911760

D) Rapu ei ole minun juttuni merrassa, eikä lautasella.
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110515-242786-43911760

[image: Maaliskuussa kysyimme, onko se erityisesti mitä? 49,2% vastaajille
se on ahvenenpilkinnän kulta-aikaa. 23% valmistelee välineitä
avovesikauteen, 22,3% aloittaa siian onginnan ja 5,5% iloitsee talvisen
täkyonginnan parissa.]

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110518-677736-43911760

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110518-677736-43911760
[image: Instagram]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110508-545727-43911760
[image: Facebook]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110509-55618-43911760
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110511-307529-43911760
[image: Issuu]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110513-323243-43911760
[image: LinkedIn]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110502-403969-43911760

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/7110504-49524-43911760
Päivitä
yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-761482/880289

[image: LianaMailer]

Jaana Vetikko
tiedottaja




vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi
vapaa-ajankalastajalehti.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
fisuun.fi www.fisuun.fi
ottiopas.fi www.ottiopas.fi




*Kalastusohjaajia haetaan*


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) etsii täydennystä kokomaan kattavaan kalastusohjaajaverkostoonsa määräaikaiseen työsuhteeseen seuraaville alueille:
Häme (Tampere)
Pohjois-Savo (Kuopio)
Keski-Suomi (Jyväskylä)

Kalastusohjaaja toimii yhteistyössä SVK:n vapaa-ajankalastajapiirien jakalastusseurojen kanssa. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja perheet. Työ pitää sisällään kalastuksen ohjausta kalakerhoissa ja kouluissa sekä kalastustapahtumien järjestämistä ja SVK:n nuorisotoimintaan osallistumista. Työ soveltuu hyvin innokkaalle kalastuksen harrastajalle
myös vaikka päätyön oheen. Työt alkavat sopimuksen mukaan ja jatkuvat ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.

Työntekijältä edellytetään ajokorttia, omaa autoa sekä kykyä toimia itsenäisesti. Kokemus lasten ja nuorten kanssa toimimisesta, eri kalastusmuotojen tuntemus sekä kalastusalan tai nuorisopuolen koulutus lasketaan eduksi, samoin sosiaalisen median käyttämisen taidot.
Paikat täytetään sopivan henkilön löydyttyä, mutta vapaamuotoisia
hakemuksia otetaan vastaan 18.4.2021 saakka. Sähköiset hakemukset
lähetetään osoitteeseen olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

Lisätietoja antavat Hämeen osalta Janne Rautanen, Pohjois-Savon osalta Janne Tarkiainen, sekä Keski-Suomen osalta Juha Ojaharju, yleisiin kysymyksiin vastaa Olli Saari. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi yhteystiedot.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.
www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi
*www.fisuun.fi* www.fisuun.fi
*www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat*
www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat

Ilmoitusta saa jakaa vapaasti.


Jaana Vetikko
tiedottaja




*Haukien kutu lähestyy – voit auttaa haukia vinkkaamalla kutupaikan Suomen Vapaa-ajankalastajille*


*Lumet ja jäät sulavat kovaa vauhtia eteläisessä Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että haukien mielenkiinto alkaa kohdistua kutualueiden löytämiseen.
Jos kova takatalvi ei yllätä, käynnistyy kutu etelässä lähiviikkoina. Suomen Vapaa-ajankalastajien vetämässä Haukitehdas-hankkeessa autetaan haukia kunnostamalla niiden luontaisia lisääntymisalueita sekä kannustamalla ja auttamalla muita tekemään samoin.*
Hauki hakee kutupaikakseen ympäristöään nopeammin lämpeneviä, suojaisia, matalia ja kasvillisuusrikkaita alueita, kuten merestä lähes eriytyneitä lahdukoita, fladoja ja purojen tai ojien varrella olevia kosteikkoja tai tulvaniittyjä.
Tällaiset hyvät haukien kutupaikat ovat vähentyneet ihmistoiminnan
vaikutuksesta merkittävästi ja jäljellä olevien kutualueiden laatu on monin paikoin heikentynyt. Hauet ovat hyvin paikallisia kaloja ja elävät elämänsä tyypillisesti alle 10 kilometrin säteellä synnyinpaikastaan. Usein ne myös palaavat synnyinsijoilleen itsekin kutemaan. Yksittäisenkin hauen kutualueen merkitys voi siis olla paikallisesti äärimmäisen tärkeä.
Jotta haukia, näitä vesiemme luontaisia kunnossapitäjiä, riittäisi
jatkossakin, Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa
kunnostetaan haukien luontaisia lisääntymisalueita ja kannustetaan sekä autetaan muita toimimaan samoin.

”Aivan lähiaikoina jalkaudutaan maastoon tarkastamaan kartalta etsittyjä haukien kutupaikkoja ja arvioidaan näiden kunnostusmahdollisuuksia. Käynnit painottuvat vahvasti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikolle, jossa
liikutaan monen eri kunnan alueella”, toteaa kalatalousasiantuntija *Janne Antila* Suomen Vapaa-ajankalastajista.
”Että jos tontin nurkalla mereen laskee oja ja joku huomioliivein
varustettu ottaa siitä valokuvia, niin ei välttämättä tarvitse
ärsyyntyä”, Antila naurahtaa.
Lupaavimpien kohteiden osalta selvitetään maanomistajat sekä heidän kantansa suunniteltuihin kunnostustoimiin. Niissä paikoissa, joissa esteitä ei ilmene, laitetaan rattaat pyörimään kohti käytännön kunnostusta.
Antila toteaa vielä, että paikallistuntemuksesta on haukitehdashommissa suurta hyötyä.
”Olisin kiitollinen, jos ihmiset lähettäisivät tietoa hyvin toimivista ja toisaalta jo jostain syystä hiipuneista kutupaikoista. Kaikki paikkavinkit ja kuvat sekä videot kohteiden kutupuuhista, kudulle nousevista kaloista tai ongelmakohdista ovat lämpimästi tervetulleita. Viestejä voi lähettää
janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi tai vaikka WhatsAppiin 045 630 4280.”


*Lisätietoja:*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalousasiantuntija Janne Antila p. 045 630 4280, janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.haukitehdas.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.*




Jaana Vetikko
tiedottaja




Hei!,



Tästä linkit verkkosivujemme kyselyihin käyttö- ja hoitosuunnitteluun liittyen. Täytä ja palauta. Saa (ja pitääkin) jakaa!
Laitan linkit tänään laajaan sähköpostijakeluun ja Facebookiin.

VESIALUEEN OMISTAJAT:
www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueen
-vesialueiden-omistajille/

VAPAA-AJAN KALASTAJAT, KALASTUSOPPAAT, AMMATTIKALASTAJAT:
www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueel

la-toimiville-vapaa-ajan-kalastajille-kalastusoppaille-ja-ammattikalastajille/

Moni vastaaja on varmasti sekä että. Mikään ei estä vastaamasta
molempiin kyselyihin.



Terv. Timo Saarinen





Poikkeusluvat kilpailujen kalasaaliiden myyntiin


ELY-keskukset ovat myöntäneet SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliidenmyymiseen vuosina 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailutsekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.
EU:nsäädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.
Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa on haettu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy raportointivelvollisuus. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät vuoden lopussa oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi.
Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit tietäisivät, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Liitteenä on myös ELY:ltä saatu lupa, joka kannattaa tallentaa ja jakaa piirien alueen sitä tarvitseville seuroille.

Varsinais-Suomen ELYn poikkeusluvan piirissä vapaa-ajankalastajapiireistä
ovat: Etelä-Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjanmaa.

Lataa tästä kilpailukalojen myyntilomake.



Jaana Vetikko
tiedottaja




*Muikun uusi Suomen ennätys on 0,634 kiloa*


*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kolme uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat makrilli 0,610 kg, muikku 0,634 kg ja vaskikala 14,5 cm.*

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kolme uutta Suomen ennätystä.
Makrilli on Suomen vesillä satunnainen harhailija. Valtameren lämpimässä ja suolaisemmassa vedessä elävää kalalajia tavataan Suomessa tavanomaisesti syksyllä. Suomenlahdella Kotkassa lokakuussa verkkoon uinut makrilli painoi 0,610 kg.

Inarijärvessä verkkoon uinut muikku painoi 0,634 kg ja oli 39,9 cm pitkä. Luonnonvarakeskuksen Inarin toimipisteen tutkija *Erno Salonen* määritti muikun iäksi yhdeksän vuotta. Muikku oli harvinaisen nopeakasvuinen. Vanhimmat Inarijärvestä saadut muikut ovat olleet 13-vuotiaita, mutta pienikokoisempia kuin uusi ennätys. Näin suurikokoinen muikku on mahdollista sekoittaa lähisukuiseen siikaan. Muikun alaleuka on kuitenkin
yläleukaa pidempi. Siialla tilanne on päinvastoin.

Suomenlahdella Hangon vesillä onkeen napannut vaskikala oli pituudeltaan 14,5 cm. Se sivuaa voimassa ollutta Suomen ennätystä Porvoon vesiltä vuodelta 2008.

*Punnituksessa oltava tarkka*
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä
suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

*Viime vuoden ennätyssärki oli 17-vuotias*
Viime vuonna uusien ennätyskalojen joukkoon nousi 1,42 kg painoinen särki. Ennätyskalalautakunnan jäsen Luonnonvarakeskuksen asiantuntija *Sami Vesala* on selvittänyt särjen iäksi 17 vuotta. Naarassärki oli kasvanut hyvin vielä varttuneemmallakin iällä ja oli pulskassa kunnossa ja täynnä mätiä.



Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja
lisäksi osoitteesta ahven.net/kalastus/ennatyskalat

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*
Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan
puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.




Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote 04.03.2021Ulkoilujärjestöt: Koronarajoitusten pitäisi pohjautua tietoon, ei uskomuksiin


*Ulkoilu ja vastuullisesti järjestettyihin ulkoilutapahtumiin
osallistuminen eivät näytä levittävän koronavirusta, selviää suomalaisten ulkoilujärjestöjen tekemästä kyselystä.*

Suomen Latu, Suomen Vapaa-ajankalastajat, Sukeltajaliitto sekä Suomen Melonta- ja Soutuliitto tekivät sosiaalisessa mediassa kyselyn helmikuun kahdella viimeisellä viikolla. Kyselyllä haluttiin selvittää sekä ulkoliikunnassa että ulkoilutapahtumissa syntyneitä altistumisia ja tartuntoja.

Kyselyyn vastasi 1772 henkilöä, joista 98 prosenttia ilmoitti, etteivät ole tietääkseen altistuneet koronavirukselle ulkoillessaan tai osallistuessaan ulkoilutapahtumaan. Alle prosentti vastaajista, 17 vastaajaa, oli saanut
tiedon altistumisesta ulkoilutapahtumaan osallistumisen tai ulkoilun jälkeen.
Vain neljä vastaajaa (0,2 % vastaajista) ilmoitti, että oli saanut
tartunnan ulkoillessaan tai osallistuessaan ulkoilutapahtumaan. Vastaajat olivat osallistuneet hiihto- ja pilkkikilpailuihin, mutta tarkempaa tietoa tartunnasta ei ole. Yksi vastaajista oli saanut tartunnan oman arvionsa mukaan hiihtoretkellä latukahvilasta.

“Monesti tapahtumissa on itse ulkoiluaktiviteetin lisäksi ruokailu- ja huoltotiloja, joissa on saattanut syntyä tartuntaan johtanut kontakti”, Suomen Ladun toiminnanjohtaja *Eki Karlsson* kertoo.
Ulkoilutapahtuma on kuitenkin mahdollista järjestää turvallisesti, ilman kontakteja. Suomalaisten ulkoilujärjestöjen tietoon ei ole tätä ennen tullut tartuntaketjuja vastuullisesti järjestetyistä ulkotapahtumista

"Tehokkainta tuntuu olevan lähikontaktien välttäminen, joten järjestäjien ja osallistujien tulee ensisijaisesti huolehtia riittävästä väljyydestä. Ulkoilutapahtumissa tämä pystytään järjestämään", Suomen Melonta- ja Soutuliiton toiminnanjohtaja *Hannu Hämäläinen* muistuttaa.
“Kyselyn tulos myös osoittaa, että sisä- ja ulkotapahtumien
osallistujarajoituksien yhteismitallisuudelle ei ole perusteita”,
toiminnanjohtaja *Olli Saari* Suomen Vapaa-ajankalastajista sanoo.

THL:n käyttämässä tilastoinnissa koronatartunnat on esitetty melko
suurpiirteisesti: perhepiiri, työpaikat, yksityistilaisuudet, harrastukset, oppilaitokset ja työpaikat. Kysymykseen siitä, kuinka moni on saanut esimerkiksi ulkoilutapahtumassa koronatartunnan, ei löydy tilastotietoa.
“Virallisissa tilastoissa ulkoilu ei siis erotu altistumis- tai
tartuntaketjujen lähteenä”, Suomen Ladun Eki Kalrsson sanoo

Hallitus valmistelee parhaillaan, varmuuden vuoksi, Suomeen
ulkonaliikkumiskieltoa, joka toteutuessaan voisi tarkoittaa yksittäisillä paikkakunnilla liikkumisrajoituksia.

Ulkoilu on tarjonnut koronapandemian aikana suomalaisille turvallisen tavan viettää vapaa-aikaa ja lisätä kokonaishyvinvointiaan.
“Oikeus ulkoiluun pitää ottaa huomioon myös mahdollisen
ulkonaliikkumiskiellon aikana”, järjestöt linjaavat.
*Lisätiedot*

Suomen Latu, Eki Karlsson, puh. 044 328 3286, eki.karlsson(a)suomenlatu.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajat, Olli Saari, puh. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Sukeltajaliitto, Sari Nuotio, puh. 040 525 6336, sari.nuotio(a)sukeltaja.fi
Suomen Melonta- ja Soutuliitto, Hannu Hämäläinen, puh. 041 3100 721, hannu.hamalainen(a)smsl.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja




*Kysely: Onko korona tarttunut kalastaessa tai ulkotapahtumissa?*


Koronapandemia ja sen myötä “uusi normaali” on jatkunut pian jo vuoden.
Erityisesti kalastus ja muut ulkoharrastukset ovat tarjonneet pandemian
aikana suomalaisille turvallisen ja mielekkään tavan viettää vapaa-aikaa.
Suomen Vapaa-ajankalastajilla tai suomalaisilla ulkoilujärjestöillä ei ole
tiedossa, että kalastaessa, ulkoillessa tai vastuullisesti järjestetyissä
kalastus- tai muissa ulkotapahtumissa olisi syntynyt tartuntaketjuja. Tätä
asiaa haluamme selvittää kyselyllä.

Osallistuthan sinäkin kyselyymme? Vastaa osoitteessa www.bit.ly/3bmSQRe


Vastaaminen vie vain hetken.
Olemme kiitollisia vastauksista sekä siitä, jos voit jakaa tietoa kyselystä
eteenpäin omissa kanavissasi.

Mukavaa viikonloppua!


Jaana Vetikko
tiedottaja



Seurakirje 1/2021



*1. SVK:n kevätkokous *
*2. SVK:n jäsenedut löydät kotisivuilta*
*3. Seurojen toimihenkilöt*
*4. Kalatalousalue-edustajien koulutukset*
*5. Vastuullisen kalastajan ohjeet netissä *
*6. Pilkille! -haaste talvilomien aikana - jaa tietoa eteenpäin*
*7. Tarjolla apua aikuisille suunnatun toiminnan kehittämiseksi *
*8. Fisuun-nettisivut, kalastuskerhot ja tapahtumat julkisiksi*
*9. PilkkiVapapäivää vietetään omatoimisesti kalastaen10. Kesän
riemullisin kalastustapahtuma Vapapäivä järjestetään 12.6.*
*11. Valtakunnalliset leirit *
*12. Mitalisarjoja lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviin13.
Vapaa-ajan Kalastaja 2021 aikataulu*
*14. Seurakirje vain sähköpostilla, ilmoittakaa seuran yhteyshenkilön
sähköpostiosoite*
*15. Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä*

*1. SVK:n kevätkokous *


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevätkokous pidetään
lauantaina 24.4. pääkaupunkiseudulla ja etäyhteyksin, paikka tarkentuu myöhemmin.

Asia, jonka seura tai vapaa-ajankalastajapiiri haluaa kevätkokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi, tulee esittää SVK:n hallitukselle 30 päivää ennen kevätkokouksen pitämistä. Mikäli seuranne haluaa jonkin asian kevätkokouksen käsittelyyn, se on syytä hyvissä ajoin esittää omalle vapaa-ajankalastajapiirille, joka päättää sen esittämisestä kevätkokouksen käsiteltäväksi.
Ennen kevätkokousta pidetään samassa yhteydessä neuvottelupäivä, jonka aiheet tarkentuvat myöhemmin.

*2. SVK:n jäsenedut löydät kotisivuilta*


SVK:lla on runsaasti jäsenetuja, joita henkilöjäsenet voivat hyödyntää jäsenkortin avulla. Jäsenedut löytyvät kotisivuilta
www.vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestö => Jäsenedut, ja lisäksi matkailun jäsenedut => Matkailu => Matkailun jäsenetuja.

*3. Seurojen toimihenkilöt*


Muistattehan, että seuranne toimihenkilöiden pitää olla myös SVK:n
jäseniä. Tietoturvamääräysten vuoksi emme saa ylläpitää jäsenrekisterissämme kuin jäsenyyteemme liittyviä tietoja. Toimihenkilötiedon ylläpitäminen ei onnistu, jos seuran toimihenkilö ei ole myös keskusjärjestön jäsen.
Toimihenkilö, joka ei ole SVK:n jäsen, ei voi myöskään saada seuran jäsenraportteja, koska hänet katsotaan ulkopuoliseksi henkilöksi.

*4. Kalatalousalue-edustajien koulutukset*


Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat valmisteilla ja vapaa-ajankalastajien edustajien toiminnan tulisi olla aktiivista, jotta saadaan laadukkaat ja vapaa-ajankalastajien tarpeet huomioon ottavat suunnitelmat aikaiseksi.
SVK:n kala- ja ympäristötoimikunta järjestää myöhemmin keväällä
edustajien koulutustilaisuuksia edustajillemme. Koulutukset pyritään järjestämään fyysisinä tilaisuuksina sekä sähköisinä etäkoulutuksina. Toistaiseksi tilaisuuksien ajankohdat ja paikat eivät ole selvillä, mutta niistä tiedotetaan edustajille myöhemmin. Koulutuksiin voivat osallistua kalatalousaluetoimintaan nimetyt sekä toiminnasta kiinnostuneet.

*5. Vastuullisen kalastajan ohjeet netissä*


Koronaviruspandemian vuoksi on erittäin tärkeää ottaa huomioon
viranomaisten määräykset ja suositukset. Kalastusharrastusta ei kuitenkaan tarvitse lopettaa, vaan kalastaa voi vastuullisesti niin pandemian kuin kalojenkin kannalta. Suomen Vapaa-ajankalastajat on julkaissut Vastuullisen kalastajan ohjeet, joissa kiinnitetään huomiota koronaturvallisuuden
lisäksi kaloihin ja luontoon. Näillä ohjeilla kalastus on meille kaikille turvallista ja virkistävää. Ohjeet löydät:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullisen-kalastajan-ohjeet

*6. Pilkille! -haaste talvilomien aikana - jaa tietoa eteenpäin*


Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa talvilomalaiset #pilkille ja avaa kalatalousasiantuntijoiden Kalastajan pakkaslinjan vastaamaan
talvilomalaisten kalastuskysymyksiin.
Lue lisää haasteesta ja pakkaslinjasta
www.vapaa-ajankalastaja.fi/haasteet

*7. Tarjolla apua aikuisille suunnatun toiminnan kehittämiseksi

*
SVK käynnistää vuoden 2021 aikana uutta toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenseuroja kehittämään uutta kilpailuneutraalia aikuistoimintaa ja houkuttelemaan näin uusia aikuisia toiminnan pariin ja jäseniksi. Toiminnan muotoja ovat:

*Apua ja sparrausta etäneuvonnalla*
Onko seurassanne idea tai alustava ajatus aikuisille suunnatun
kilpailuneutraalin toiminnan käynnistämiseksi, mutta ette ole aivan varma sen toteuttamistavasta tai miten siitä kannattaisi viestiä kohderyhmille? Kehitä ideaa kanssamme! Neuvomme ja annamme ensivaiheen apua idean jatkokehittämiseksi ja tuotteistamiseksi käytäntöön. Apua tarjotaan puhelimitse, sähköpostitse tai vaikka meet-palaverissa. Alkuvaiheen neuvontapalvelu on tarkoitettu kaikille SVK:n jäsenseuroille. Voimme yhdessä myös pohtia, voisiko ideasta jalostua seurapilotti.

*Seurapilotit*
Seurapilottien tavoitteena on luoda yhteistyössä valittujen seurojen kanssa hyviä, uusia toimintatapoja ja -malleja sekä palveluita, joilla voidaan kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, houkutella uusia aikuisia harrastajia mukaan seuratoimintaan ja jonka avulla seurat voivat kehittää
jäsen- ja varainhankintaansa. Keskeiset kokemukset sekä
suunnitteluprosessin ajalta että pilotoinnista jatkokehittämisideoineen dokumentoidaan SVK:n toimesta. Toiminnan kautta syntyneitä monistettavia sisältöjä, hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja jaetaan laajemmin kentälle toteutuneiden pilottien jälkeen. Seurapilotteihin voidaan ottaa mukaan rajattu määrä toimijoita vuoden 2021 aikana.

*Seuralivet Facebookissa*
SeuraLivet ovat Suomen Vapaa-ajankalastajien Facebook-kanavalla
lähetettäviä livelähetyksiä, jotka toteutetaan yhdessä SVK:n
jäsenseurojen kanssa. SeuraLivet tuovat seuratoiminnan kautta esille ajankohtaisia kalastusaiheita ja -teemoja, tapahtumia ja aikuisille suunnattua kilpailuneutraalia toimintaa. Kutsu SeuraLive teille käymään ja viestitään toiminnastanne alueenne harrastajille yhdessä!

*Lisätiedot*: aikuistoiminnan koordinaattori
johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi p. 050 573 9332,
www.vapaa-ajankalastaja.fi/aikuistoiminta

*8. Fisuun-nettisivut, kalastuskerhot ja tapahtumat julkisiksi*


Muistattehan ilmoittaa omat nuorisotapahtumanne tai kalakerhonne
Fisuun-sivuille tapahtumalomakkeen kautta, jotta alueenne nuoret ja perheet löytävät mukaan tapahtumiinne.

*9. PilkkiVapapäivää vietetään omatoimisesti kalastaen*


Kaikki alle 18-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi
Pilkkivapapäiväkohteilla, mutta ohjattuja tapahtumia ei tänä talvena järjestetä. Tapahtumia ei olisi voitu järjestää turvallisesti kokoontumisrajoitusten mukaisesti.
”Haluamme kuitenkin tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden kalastaa arvokalakohteillamme ilmaiseksi. Kaikki Pilkkivapapäivän kohteet ovat kyseisinä päivinä avoinna alle 18-vuotiaille. Aikuiset tarvitsevat kohteille normaalisti kalastusluvan”, ylitarkastaja Mikko Malin Metsähallituksesta sanoo.
Alaikäiset eivät tarvitse erillistä kalastuslupaa, riittää kun on oikealla kohteella oikeana päivänä. Täysi-ikää lähestyvien nuorten kalastajien (15-17 vuotta) kannattaa kuitenkin varata mukaansa henkilöllisyystodistus, jolla iän voi valvojalle osoittaa. Mukana seuraavat täysi-ikäiset voivat hankkia lupansa normaalisti Eräluvat-sovelluksella, -verkkokaupasta tai -palvelunumerosta 020 69 2424, joka on auki arkisin kello 9–16.

Viime vuonna tapahtumaan osallistui 358 lasta perheineen, vaikka tuolloin kaksi kohdetta jouduttiin perumaan heikkojen jäiden vuoksi. Pilkkivapapäivä on kesäloman Vapapäivän sisartapahtuma. Varsinainen Vapapäivä houkuttelee vuosittain kalastuskohteille toista tuhatta lasta.

*Pilkkivapapäivän kohteet:*

Näillä kohteilla saavat alaikäiset kalastaa ilmaiseksi kyseisenä päivänä, vaikka ohjattua tapahtumaa ei järjestetä:

Hämeenlinna, Evo/Niemisjärvet lauantai 27.2.
Salo, Teijo/Matildanjärvi lauantai 27.2.
Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0400 946 968

Mikkelin Valkea keskiviikko 3.3.
Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 044 547 9116

Kinnula, Heikinlampi lauantai 6.3.
Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 045 113 3050

Kuhmo, Syväjärvi tiistai 9.3. kello 10–15
Sievi, Maasydänjärvi lauantai 13.3.
Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0500 440 923

*10. Kesän riemullisin kalastustapahtuma Vapapäivä järjestetään 12.6.*


SVK yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 12.6. klo 10-15 kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman Vapapäivän kaikkiaan kahdellatoista Metsähallituksen virkistyskalastuskohteella.
Opastettujen kohteiden lisäksi nuorilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi 12.6. vuorokauden ajan.

Katso myöhemmin keväällä lisätietoja tapahtumasta www.fisuun.fi ja
Facebook àvapapäivä.

*Vapapäivän kohteet ovat (alustava tieto): *

Teijo, Matildajärvi
Ikaalinen, Teerilampi
Lammi (Evo), Niemisjärvet
Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0400 946968.

Kivijärvi, Heikinlampi
Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 045 113 3050

Nurmes, Peurajärvi
Lieksa, Änäkäinen (Ruunaa on nyt ns. omatoimikohde)
Mikkelin Valkea
Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 044 547 9116

Rovaniemi, Vikaköngäs
Sievi, Maasydänjärvi (kaikki viehekalastus sallittua tapahtuman aikana)
Sodankylä, Ahvenlampi
Kuhmo, Syväjärvi
Vaala, Manamansalo
Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0500 440 923

*11. Valtakunnalliset leirit *


Vaikka talvi pistää parastaan ja pilkkikausi on hehkeimmillään, on aikapaljastaa tulevan kesän leiritarjontaa.
Fisuun- nuorten kesäleiriä varten on varattu Synsiön leirikeskus
Kangasniemeltä. Leiri alkaa perjantaina 2.7. ja loppuu 4.7. Mukaan leirille mahtuu 25 junnua iältään 10-16 v.

Perheleireilemään pääsee kahdessa eri paikassa tulevana kesänä. Leireistä ensimmäinen on 14.–16.5. Alavudella Kuorasjärven rannalla ja toinen Kajaanissa Joutenlammen kurssikeskuksessa 13.8.–15.8. Muistutuksena vielä, että Outokummussa Kolmikannan leirikeskuksessa pidettävälle pilkkileirille on vielä paikkoja vapaana. Leiri alkaa perjantaina 26.3. klo 17:00 ja päättyy sunnuntaina 28.3. klo 15:00. Leirit järjestetään vain, jos ne pystytään järjestämään turvallisesti ja koronarajoituksia noudattaen. Ilmoittautumiset ja lisätiedotwww.fisuun.fi > tapahtumat, leirit.

*12. Mitalisarjoja lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviin!*


SVK jakaa jälleen mitaleja nuorten ja perheiden kalastuspäiviin, joiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden monipuolista kalastusta ja sekä saada kohderyhmä lähtemään kalaan ja tutustumaan kalastusseurojen toimintaan. Kalastuspäivän voi järjestää minkä tahansa kalastusmuodon ympärille, mutta lasten kestosuosikkeja ovat onkiminen ja heittokalastus.
Tapahtuman yhteydessä kannattaa markkinoida seuran muita tapahtumia sekä jäsenyyttä. Myös alueellenne palkattuja nuorten ja lasten kalastusohjaajia voi pyytää tapahtumiin järjestämään toimintaa. Näkyvyyttä ei ole koskaan liikaa, joten tapahtumiin kannattaa pyytää paikallismedian edustajia tekemään juttua tapahtumasta sekä seuran toiminnasta. Tilaisuutta markkinoidessa on hyvä muistaa paikkakunnalla
toimivat puskaradiot sekä muut somekanavat. Ilmoitattehan tapahtumanne myös www.fisuun fi-sivuille tapahtumalomakkeella (kalastustapahtuman ilmoittaminen – onki- ja perhepäivä), jotta tapahtumanne saadaan näkyviin tapahtumakartalle. Laittakaa kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” maininta tarvitsemienne mitalisarjojen määrästä (max. 4 sarjaa/tapahtuma).

Lisätietoja onki- ja perhepäivistä voi kysyä Jannelta puh. 044 547 9116 tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi.

*13. Vapaa-ajan Kalastaja 2021 aikataulu ja järjestöilmoitukset*Ilmestymisajat
sekä toimituksellisen aineiston ja seurailmoitusten toimitusaikataulut
2021:



lehti aineistopäivä ilmestymispäivä
1 7.12.-20 28.1.
2 1.2. 25.3.
3 12.4. 3.6.
4 21.6. 12.8.
5 16.8. 7.10.
6 11.10. 2.12.

Muistattehan, että seurat ja piirit voivat ilmoittaa kilpailuistaan, kokouksistaan ja muista tapahtumistaan lehtemme
järjestötoimintaa-palstalla. Yksipalstainen enintään 40 mm:n ilmoitus maksaa vain 10 euroa + alv. Tätä suuremmista ilmoituksista veloitamme vain 0,50 euroa/ylimenevä palstamm. Ilmoitukset voi toimittaa päätoimittajalle aineistopäivään mennessä sähköpostitse jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi
tai postitse: Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Mukaan tieto, mihin numeroon ilmoitus on tarkoitettu sekä se, jos ilmoitukseen halutaan mukaan seuran logo. Logot voi toimittaa
jpg- tai pdf-muodossa nelivärisinä tai mustavalkoisina.

*14. Seurakirje vain sähköpostilla, ilmoittakaa seuran yhteyshenkilönsähköpostiosoite*


Muistattehan ilmoittaa sähköpostiosoitteen (tai
-osoitteet) seurakirjeen toimitusta varten Jaana Vetikolle,
*jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi Ilmoituksessa tulee olla seuran nimi, henkilön nimi, sähköpostiosoite sekä piiri. Samalla jakelulla lähetetään seurojen käyttöön ja tiedoksi mm. SM-kilpailujen kutsuja ja mediatiedotteita.

*15. Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä*


Ajankohtaista kilpailuja koskevaa tietoa oheisessa kilpailuliitteessä.

*Kalaisaa talvea ja kireitä siimoja! *


Terveisin Jaana Vetikko, Olli Saari, Petter Nissén, Janne Rautanen, Marcus Wikström, Janne Tarkiainen, Juha Ojaharju, Janne Antila, Jaana Piskonen, Ismo Malin, Johanna Antila ja Tarja Lehtimäki

*Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2021*


Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät mm. netistä os. www.vapaa-ajankalastaja.fi Kilpailukutsut julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja –lehdissä 1/2021 ja 2/2021.

*Huom! Talven ja kevään kilpailuja tullaan järjestämään vain ja
ainoastaan, jos se koetaan turvalliseksi. Kilpailupäätöksistä tiedotetaan SVK:n tiedotuskanavia käyttäen ja sitä mukaan, kun uusia päätöksiä tehdään.*
*Pilkinnän maajoukkuekarsintaa vuodelle 2022 ei järjestetä.*

Ruotsissa alun perin ensi vuonna pidettävä Pohjoismaiden Pilkkimestaruus on siirretty vuodelle 2022. Näin ollen vuodelle 2020 karsineella joukkueella on edelleen oikeus osallistua vuoden 2022 kisoihin.

*MM-morrikarsintaa vuodelle 2022 ei järjestetä*

Suomi ei osallistu Liettuassa ensi vuonna (mahdollisesti) järjestettävään MM-morriin. Syy poisjäämiselle on tätä kirjoittaessa edelleen vallitseva huono pandemian tilanne. Vuoden 2021 kilpailuun karsineella joukkueella on siten oikeus edustaa Suomea vuoden 2022 kilpailussa.

*SM-pilkin esikilpailu 2021 on peruttuSM-pilkki 2021 on
peruttu**SM-kiiskipilkki
2021 on peruttu*

*SM-morri 2021 on peruttu**SM-särkipilkki 2021 on peruttu*

*Kutsu rautupilkkiin 2021*


SM-rautupilkki la 17.4. klo12.00-16.00 Inarin Tuulispääjärvellä. Alle 12-vuotiailla saa olla nimetty tukihenkilö, joka saa antaa kairausapua ja avustaa kalan irrottamisessa, muttei osallistua pilkkimiseen. Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 e, nuoret kilpailevat ilmaiseksi.
Joukkuemaksu on 30 e. Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10.00 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). Moottorikelkka kuljetus kilpailupaikalle Tuulispään ylätasanteelta klo 9.00 alkaen. Kilpailujärjestäjä ei enää jaa muovikasseja saaliita varten, vaan jokainen kilpailija huolehtii itse saaliinsa säilytyksestä, esim. kassin tai pöntön
turvin. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. 040 569 6488.

*Kutsu SM-lohipilkkiin 2021*


SM-lohipilkki kisataan Luoston Ahvenlammella (Sodankylä) su 18.4.
Kilpailuaika klo 10-14, siirtymäajat 30 min. Kilpailukeskus sijaitsee Lapland Hotels Luostotunturi Ametistikylpylässä, Luostontie 1, 99555 Luosto. Kisakanslia avoinna la 17.4. klo 18.00-21.00 (ilmoittautuminen, säännöt, kartta ym. aineisto). Ilmoittautuminen mahdollista myös kilpailupäivänä su 18.4., silloin kilpailupaikalla klo 7.00 alkaen.
*Osallistumismaksut*: Miehet ja naiset 20 e, nuoret ilmaiseksi.
Joukkuemaksu (3 henkilöä etukäteen nimettynä) 30 e.
*Ennakkoilmoittautumiset* sähköpostiin ​puheenjohtajalvk@gmail.com​ 14.4. mennessä. Maksut: ​FI 14 56412520076969 (saaja: Lapin Vapaa-ajankalastajat ry).​ Viestikenttään: ”SM-lohipilkki 2021”. Ota maksutosite mukaan.
*Huom!*
Silikonipallojen ja syöttitahnan käyttö kielletty. Kilpailujärjestäjä ei enää jaa muovikasseja saaliita varten, vaan jokainen kilpailija huolehtii itse saaliinsa säilytyksestä, esim. kassin tai pöntön turvin. Lisätietoja:
Jorma Kaaretkoski, p. 040 569 6488.



Jaana Vetikko
tiedottaja




*Rapala-rahasto palkitsee hyvät teot kalavesien kunnostamiseksi, haku on auki nyt*


Rapala-rahasto on jo vuosien ajan tukenut paikallisesti merkittäviä,
kestävän kehityksen mukaisia kalavesien kunnostustoimia ja edistänyt samaan päämäärään tähtääviä tieteellisiä tutkimuksia ja muita
esivalmisteluja eri puolilla Suomea. Rahasto ei kuitenkaan ohjaa varoja varsinaisiin kalojen istutuksiin.
Tänä vuonna Rapala-rahasto on julistanut avoimesti haettavaksi 300-3000
euron arvoisia apurahoja edellä mainittujen toimien tukemiseksi. *Hakemukset on lähetettävä* *maaliskuun loppuun mennessä*.

Tukea hyville teoilleen voivat hakea mitkä tahot tahansa. Esimerkiksi
osakas- ja hoitokunnat, *kalastusseurat ja -piirit*, vesien tai luonnon
hoito- ja suojeluyhdistykset, paikalliset yhteisöt ja talkooporukat,
yksityiset puuhamiehet, alan tieteelliset tutkijayhteisöt, yksittäiset
tutkijat sekä opiskelijat opinnäytetöihinsä, rahaston päämäärää
tukevien laitteiden keksijät, kehittäjät ja valmistajat jne.

Kalastusvälinelahjoitusten arvoisiksi hyviksi teoiksi lasketaan puolestaan eri tahojen järjestämät *tilaisuudet, joissa tarjotaan lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille mahdollisuutta tutustua kalastusharrastukseen ja syventää siihen liittyviä tietoja ja taitoja.*
Asiantuntijaraati käsittelee hakemukset ja valitsee niistä
parhaiten Rapala-rahaston periaatteita vastaavat hankkeet. *Tuettavat tahot julkistetaan* *toukokuun loppuun mennessä*.

*Hakuohjeet* löytyvät osoitteestawww.rahasto.rapala.fi/hakuohjeet
Lisäksi rahaston sivuilta löytyy tietoa viime vuosina tuetuista
avustuskohteista.


Jaana Vetikko
tiedottaja
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi
vapaa-ajankalastajalehti.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi

fisuun.fi www.fisuun.fi

ottiopas.fi www.ottiopas.fi





*SM-pilkki Kuopiossa peruutetaan koronaepidemian vuoksi*
*SM-kiiskipilkki Rantasalmella siirtyy vuodella*

*Suomen Vapaa-ajankalastajat päätti peruuttaa vuoden 2021 SM-pilkin vallitsevan koronatilanteen takia. Samalla päätettiin siirtää tuleva SM-kiiskipilkki myöhäisempään ajankohtaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat
kannustaa pilkille omatoimisesti ja muistuttaa ottamaan huomioon
turvallisen jäällä liikkumisen.*

*Vuoden 2021 SM-pilkki piti toistamiseen järjestää Kuopiossa, lauantaina
6.3. *Pohjois-Kallavedellä. Viime vuoden tapaan Suomen Vapaa-ajankalastajat
peruivat kilpailun koronatilanteen takia. SM-pilkki siirtyy taas vuodella
eteenpäin. Samalla kuluvan vuoden SM-pilkin järjestäjä Pohjois-Savon
Vapaa-ajankalastajapiiri päätti luovuttaa järjestelyvastuun seuraavalle
järjestäjälle.

Näin ollen kilpapilkkijät kokoontuvat 5.3.2022 Kallaveden
sijasta Puruvedellä.



*SM-kiiskipilkki oli tarkoitus järjestää 7.3. Rantasalmella, eli päivä
SM-pilkin jälkeen. Kilpailu päätettiin siirtää ensi vuodelle
*koronatilanteen takia*.

Uusi ajankohta on 6.3.2022.*



Suomen Vapaa-ajankalastajat seuraa jatkossakin tiivisti Suomen hallituksen,
THL:n ja aluehallintovirastojen koronaan liittyvää tiedotusta ja tekee
tarvittaessa lisää toimenpiteitä harrastajiensa terveyden turvaamiseksi.

Pilkkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiin, eikä vaadi harrastajaltaan
kalastuslupaa. Poikkeuksena nk. erityisalueet, kuten esimerkiksi kirjolohilammikot, joihin erillinen lupa vaaditaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa niin perheitä kuin
aikuisiakin suuntaamaan omatoimisesti pilkille turvallisesti jäällä
liikkuen sekä nauttimaan pilkkimisen hyvinvointia ja talvielämyksiä
tuottavasta vaikutuksesta. Onnistuneen pilkkireissun myötä pääsee myös
nauttimaan terveellisestä lähiruoasta.

Lisätietoja:
SM-pilkin kilpailujohtaja Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199
SM-kiiskipilkin kilpailujohtaja Tapani Kurki, p. 0400 613 510
Marcus Wikström, SVK:n kilpailuvastaava, p. 045 110 2126

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000
kalastuksen harrastajaa.*


Jaana Vetikko
tiedottaja






*Vuoden 2020 kalastonhoitomaksuja lunastettiin nykyisen kalastuslain aikana
ennätyksellinen määrä, yli 290 000 kpl.

Tuottoa kertyi yli 1,5 miljoonaa
euroa enemmän kuin edellisvuonna. Myös vuoden 2021 kalastonhoitomaksuja on
lunastettu tähän mennessä aiempien vuosien alkua vilkkaammin.*
Vuonna 2020 kalastonhoitomaksuja lunastettiin ahkerasti jo alkuvuodesta
eteläisessä Suomessa, jossa monet vesistöt pysyivät sulina. Maaliskuussa
alkanut poikkeusaika lisäsi menekkiä huomattavasti, ja kysyntä jatkui
aiempia vuosia kovempana syksyyn saakka.
Myös valmistautuminen uuteen kalastusvuoteen on alkanut ajoissa. Marraskuun
alussa myyntiin tullutta vuoden 2021 kalastonhoitomaksua lunastettiin jo
marras-joulukuussa yli 20 % enemmän kuin viime vuoden maksuja vastaavina
myynninaloituskuukausina.

− Kalastusinnostus on ilahduttava ilmiö ja lupamäärien kasvu kertoo myös
kalastajien vastuullisuudesta, toteaa kalastajien puolesta ylpeänä
Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi.
Kalastonhoitomaksu tulee kalastuslain mukaan maksaa, jos on 18-64-vuotias
ja kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla.
Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), viikoksi
(15 €) tai vuorokaudeksi (6 €).

Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta
www.eraluvat.fi tiedotteet.metsa.fi/go/1397070-552162-63245037 ,
Eräluvat-sovelluksella, R-kioskeista, palvelunumerosta 020 69 2424 sekä
Metsähallituksen luontokeskuksista.
Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja
metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset
myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja
toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen,
kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä
omistajakorvauksiin.

Vuoden 2020 kalastonhoitomaksuvaroja jaetaan kalataloutta edistäviin
hankkeisiin vuonna 2022.
Lue lisää www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lisätietoja:
Olli Urpanen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, olli.urpanen@metsa.fi,
020 639 5056
Kirsi Suojoki, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, kirsi.suojoki@metsa.fi,
040 186 5875
Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry



Jaana Vetikko
tiedottaja



*Pilkkimään menoa on syytä harkita nyt tarkkaan: Jäänpaksuus vaihtelee
petollisesti koko maassa *



*Viime viikon pakkassään myötä ainakin pienimmät järvet myös Etelä- ja
Lounais-Suomessa ovat saaneet yhtenäisen jääpeitteen. Koko maan vesistöjen
jää on kuitenkin 10-30 senttiä ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan.
Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) kehottaa pilkkijöitä harkitsemaan
tarkkaan jäälle menoa. Ainakin eteläisemmässä Suomessa on syytä vielä
odotella jäiden vahvistumista.*
Jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa. Vesistöjen
jäänpaksuus myös vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella. Lisäksi
jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuntumista ja hankaloittaa heikon
jääalueen näkemistä.
Viime päivinä on jouduttu pelastamaan vedestä kymmeniä ihmisiä, joiden alta
jää on pettänyt. Viranomaiset kehottavatkin kansalaisia toistaiseksi
välttämään jäälle menoa, ellei sen kestävyydestä ole täyttä varmuutta.

*Kovat virtaukset syynä jäänpaksuuden vaihteluun*

Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija *Janne Rautasen* mukaan
melko luotettava merkki jään kestävyydestä on, jos siellä on jo muita
liikkujia.
”Silloinkin pitää varsinkin vesistöä huonosti tuntevan olla kuitenkin
tarkkana, sillä liikkeellä ollaan ehkä ennestään tutuilla paikoilla ja
jää on muualla vielä heikkoa”, hän korostaa.
Rautanen suosittelee jäälle lähtevän varusteeksi tuuraa tai piikkipäistä
keppiä, jolla jään paksuuden voi tarkistaa etukäteen.
”Jos jää on esimerkiksi alle viisisenttistä, keppi menee siitä helposti
läpi. Pilkillä ollessa kaira sopii tietysti tähän tarkoitukseen ja jään
paksuuden voi varmistaa myös testireikiä kairaamalla”, hän opastaa.

Rautanen korostaa, että jäällä ollessa on syytä jatkuvasti tarkkailla
ympäristöään ja välttää vaaranpaikkoja, kuten mm. virtaisia salmia ja
purojen, jokien sekä viemäreiden laskualueita.
”Tänä talvena virtaukset ovat suuren vesimäärän vuoksi kovia, mikä
selittää jäänpaksuuden suurta vaihtelua. Esimerkiksi Pirkanmaalla Pyhäjärvellä
virtapaikoissa jäätä ei ole juuri lainkaan. Jään muodostumisen aikaan
lumiset kohdat ovat jäätyneet muuta aluetta hitaammin, ja niissä jää on
vielä ohutta”, hän varoittaa.

*Varmista ja varaudu ennen jäälle menoa*

Ennen kuin lähtee jäälle, on varmistettava, että se kestää. Vasta viisi
senttiä paksu teräsjää kantaa yhden ihmisen painon, mutta moottorikelkka
vaatii 15 senttiä ja henkilöauto 15-20 senttiä teräsjäätä.
Jäällä liikkuessa kannattaa välttää ympäristöään heikomman jään
alueita.
Sellaisia ovat mm. virtapaikat, jokien ja purojen suistot, lähteet,
viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden vierustat ja kaislikot.

Jään pettämisen varalta jäänaskalit on aina pidettävä kaulalla. Myös
hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä pitää mukana. Jäällä liikkujan
turvavarusteisiin kuuluu myös metallipäinen keppi tai jäätuura, jolla jään
kestävyyttä voi kokeilla kävelyn tahdissa.
Paras turvavaruste on kuitenkin kaveri, liikkuu sitten tutulla lähijäällä
tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi
hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa
lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Lisätiedot:
Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen puh. 0400 946 968, janne.rautanen(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
Tiedottaja Jaana Vetikko puh. 050 525 7806, jaana.vetikko(at)
vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*


Jaana Vetikko
tiedottaja




*Kalastaja vastaa itse lupiensa riittävyydestä Apu löytyy Matkailijat
kalassa – Luvat kunnossa -oppaasta*


*Vuosi vaihtui ja kalastuslupien hankkiminen uudelle kalastuskaudelle on
jälleen ajankohtaista. Kokeneempikin kalastaja saattaa välillä eksyä
lupaviidakon sokkeloihin ja sotkeutua lainsäädännön määritelmiin. Eri
kalalajien sallitut pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat on
tunnettava. Apua on nyt saatavissa Suomen Vapaa-ajankalastajien tänään
nettiin julkaisemasta kalastuslupajärjestelmää ja säädöksiä avaavasta
oppaasta, joka sopii myös matkailun neuvontapisteiden ja kalastuslupien
myyjien tietopankiksi.*

Kalastaja on itse velvollinen selvittämään kalastuksensa luvanvaraisuuden
ja hankkimaan tarvittavat luvat ennen kalastamista, sekä esittämään ne
kysyttäessä viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle. Ennen kalastamisen
aloittamista on aina varmistettava kyseisessä kohteessa voimassa olevat
kalastussäännöt.

*Kalastonhoitomaksu* on valtion veroluonteinen maksu, joka on
henkilökohtainen. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään
18-64-vuotias ja harrastaa ravustusta tai jotain muuta kalastusta kuin
yhdellä vavalla tapahtuvaa pilkintää, ongintaa tai silakan litkaamista.
Kalastonhoitomaksun voi maksaa päivän, viikon tai kalenterivuoden
ajanjaksolle. Maksun voi maksaa helposti verkkokaupassa osoitteessa
www.eraluvat.fi. Maksu oikeuttaa harjoittamaan viehekalastusta esimerkiksi
heittokalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä tai vetouistelua
mainituilla välineillä ja lisäksi yhdellä painovieheellä, sekä
kelaongintaa.

*Maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin* perustuen voi iästään riippumatta
yhtä vapaa käyttäen onkia, pilkkiä tai litkata silakkaa erityiskohteita
lukuun ottamatta ilmaiseksi. Käytännössä onkimisen ja pilkkimisen salliva
ilmainen kalastusoikeus on yleensä voimassa seisovassa vedessä järvessä,
meressä ja joidenkin virtavesien suvannoissa. Maksuista vapaat
kalastusmenetelmät sallittuine välineineen on määritelty kalastuslaissa.
Useimmille vesialueille on saatavissa myös *kalastusoikeuden haltijan
myymiä kalastuslupia*, jotka voivat oikeuttaa kalastamaan sellaisissakin
kohteissa, joissa kalastus yleiskalastusoikeuksin tai pelkän
kalastonhoitomaksun maksamalla ei ole sallittua. Passiivisten pyydysten
käyttö ja useammalla kuin yhdellä vavalla kalastaminen vaativat lähes
poikkeuksetta kalastonhoitomaksun lisäksi kalastusoikeuden haltijan
myöntämän kalastusluvan.

Matkailijat kalassa – Luvat kunnossa -opas netissä
issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/matkailijat_kalassa_luvat_kunnossa

Lisätiedot:
Kalatalousasiantuntija Petter Nissén puh. 050 0440 923, petter.nissen(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju puh. 045 1133 050, juha.ojaharju(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja




Tiedoksi 11.12.2020


SVK:n kilpailutoimikunta on sähköpostikeskustelussaan (20.5.2020) päättänyt
ja SVK:n hallitus hyväksynyt linjauksen muovikassien käytön vähentämisestä
SVK:n kilpailuissa seuraavasti:

*Kilpailun järjestäjä ei tästedes jaa kalojen säilytyspusseja tai -astioita
kilpailijoille, vaan jokainen kilpailija vastaa itse omasta kalojen
säilytysastiastaan. Näin ollen kalat punnitaan korissa ilman muovipussia.
Kyseinen muutos on päätetty ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.*
*Omia muovikasseja saa siis edelleen käyttää, jos kilpailija niin haluaa.
Kilpailukutsuihin tulee ainakin alkuun lisätä maininta muuttuneesta
käytännöstä, jotta kilpailijat osaisivat tähän varautua. *

*Jossain kilpailuissa on myös käytössä pieniä muovipusseja (esim. minigrip)
kilpailukorttien säilytystä varten, jotta kortit eivät kastuisi ja ne
voidaan helposti lukea punnituksessa lukijalla. Näiden kyseisten
pikkupussien käyttöä voidaan jatkaa edelleen, kunnes sopiva säänkestävä
vaihtoehto löTällä muutoksella pyritään kalastusharrastuksemme puitteissa osaltamme
vähentämään muovin käyttöä.

SVK:n kilpailutoimikunnan ja hallituksen puolesta,
Marcus Wikström


Jaana Vetikko
tiedottaja




*Valkeakosken Kalaveikot valittiin vuoden kalastusseuraksi. Kunniamerkkejä ja
kunniaviirejä myönnettiin ansioituneille vapaa-ajankalastuksen edistäjille*


*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) julkisti tänään
Helsingissä syyskokouksessaan perinteiseen tapaan vuoden kalastusseuran.
Valinta kohdistui tällä kertaa Valkeakosken Kalaveikkoihin, joka on yksi
maamme suurimmista kalastusseuroista lähes 800 jäsenellään.
20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi SVK palkitsi myös ansioituneita
vapaa-ajankalastuksen edistäjiä kunniamerkein ja -viirein.*

Vuoden kalastusseuran valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan
Valkeakosken Kalaveikot on osoittanut, että runsaalla ja monipuolisella
toiminnalla voidaan välttää suuren kalastusseuran näivettyminen.
Perinteisen kilpailutoiminnan ohella Kalaveikot on tunnettu esimerkiksi
Apianvirran heittokalastusalueen hoitamisesta ja kalaveneiden
vuokraustoiminnastaan.
”Pitkän perinteen omaavalla Tappajahauki-uistelukilpailulla on myös laaja
sponsori-, talkoo- ja kilpailijajoukko, joka pitää seuran tuntosarvet
herkkinä myös oman seuran toiminnan ulkopuolelle”, viestintätoimikunta
toteaa valintaperusteluissaan.
Valkeakosken Kalaveikkojen sihteeri *Simo Suihko* kertoo ottaneensa tiedon
valinnasta vuoden kalastusseuraksi tyytyväisenä vastaan.
”Tuntuuhan se totta kai hyvältä saada tunnustusta toiminnasta, kun olemme
pitkään tehneet työtä myös nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi”,
hän sanoo.
Monipuolisen toiminnan lisäksi Suihko nostaa Valkeakosken Kalaveikkojen
vahvuudeksi sen, että seurassa on kaikenikäisiä jäseniä.
”Löytyy isovanhempia ja heidän lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. Näin
kokeneita konkareita riittää opastamaan kalastusharrastuksensa alussa olevia nuoria”,
Suihko kertoo.

*SVK palkitsi myös ansioituneita toimijoita ja yhteistyökumppaneita*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna
20-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi järjestö palkitsi syyskokouksessaan
kunniamerkein ja kultaisin ansiomerkein henkilöitä ja
vapaa-ajankalastajapiirien toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen
ansiokkaasti toimineet vapaa-ajankalastuksen hyväksi.
Yhteistyökumppaneita kiitettiin kunniaviirein menestyksellisestä
toiminnastaan. Lisäksi SVK palkitsi kunniaviireillä
vapaa-ajankalastajapiireittäin ansioituneita kalastusseuroja osoituksena
aktiivisesta, monipuolisesta ja esimerkillisestä seuratoiminnasta.

Palkitut


*Kunniamerkki:* Ilkka Mäkelä (ent. SVKn toiminnanjohtaja), Ilkka Sailo
(ent. Suomen Kalamiesten Keskusliiton tiedottaja), Markku Marttinen (ent.
Elyn kalatalouspäällikkö), Hannu Routio (Etelä-Suomen
Vapaa-ajankalastajapiiri), Jarmo Niitynperä ja Kaija Tanhuanpää
(Lounais-Suomi), Pekka Kaskela (Häme), Jaakko Knaapila (Pohjanmaa), Juha
Syvärinen ja Anita Törmänen (Pohjois-Pohjanmaa), Merja Kekki (Lappi), Juha
Väisänen (Kainuu), Timo Hartikainen (Pohjois-Karjala), Eero Kokkarinen ja
edesmennyt Kyösti Kauppinen (Pohjois-Savo), Tapani Kurki (Etelä-Savo),
Pekka Turunen (Etelä-Karjala), Veikko Karinkanta (Kaakkois-Suomi) ja Hemmo
Hirvonen (Keski-Suomi).
*Kultainen ansiomerkki: *Mikko Peltola (toimittaja).
*Kunniaviirit yhteistyökumppaneille:* Metsähallitus, Kuusamon Uistin,
Finlandia Uistin ja Eduskunnan kalakerho.
*Kunniaviirit kalastusseuroille (jaettu/jaetaan piirien syyskokouksissa):*
Tuusulanjärven Urheilukalastajat (Etelä-Suomi), Naantalin seudun
Urheilukalastajat ja Huittisten Kalakerho (Lounais-Suomi),
Hervannan-Kaukajärven Kalakerho (Häme), Seinäjoen seudun Onkijat
(Pohjanmaa), Iin Kalamiehet (Pohjois-Pohjanmaa), Veitsiluodon Kalamiehet ja
Sodankylän Perhokalastajat (Lappi), Kajaanin Perhokerho (Kainuu), Lesnan
Naputtajat (Pohjois-Karjala), Puijon Pilkki (Pohjois-Savo), Puruveden
Kala-Harrit (Etelä-Savo), Lappeenrannan Urheilukalastajat (Etelä-Karjala),
Loviisan seudun Eränkävijät ja Lahden Kalaveikot (Kaakkois-Suomi) ja
Viitasaaren Kalakaverit (Keski-Suomi).

Lisätietoja:
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806,
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja



Julkilausuma 28.11.2020


*Vapaa-ajankalastajat: Vapaa-ajankalastuksen todellinen merkitys on
tunnustettava*

*Vuosi 2020 tullaan vapaa-ajankalataloudessa muistamaan
kalastusharrastuksen kasvun ennätysvuotena. Vapaa-ajankalastuksella on
erityisen tärkeä merkitys paitsi suomalaisten luontosuhteen ylläpitäjänä
myös kansantalouden ja -terveyden vahvistajana. On aika kiittää kaikkia
kalastuksenharrastajia sekä jakaa kunniaa harrastusmahdollisuuksia
edistäville tahoille ja työmyyrille. 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokous vaatii, että
on aika tunnustaa vapaa-ajankalastuksen todellinen arvo ja merkitys
kalataloudelle ja koko yhteiskunnalle. *
Kuluva vuosi on osoittanut, että kalastusharrastuksella on edelleen valtava
vetovoima nyky-yhteiskunnassa. Kalastus on paljon muuta kuin vain kepeää
vapaa-ajanviettoa. Se on keino rentoutumiseen ja henkisen hyvinvoinnin
vahvistamiseen.
Monet kalastusmuodot ovat verrattavissa terveyttä edistäviin ja fysiikkaa
vahvistaviin urheilusuorituksiin. Kalastus yhdistää ja vahvistaa niin
perhe- kuin kaverisuhteita vähentäen syrjäytymistä. Kotimaan vesistä
pyydetystä ja ruokalautaselle päätyvästä kalasta 60 prosenttia on
vapaa-ajankalastajien itse pyytämää.

Vaikka kalastusta voi harrastaa hyvin edullisesti, sijoittaa moni siihen
puoli omaisuutta. Itse pyydetylle kalalle ei ole mielekästä laskea
kilohintaa, sillä kyse on kokonaisvaltaisesta elämäntavasta. Kalastus on
merkittävälle osalle suomalaisista tärkein tai tärkeä harrastus, joka on
heidän motivaattorinsa arjessa jaksamiseen.
Sama raha liikuttaa myös yhteiskuntaa. Koronan täyteisenä vuonna
aktiivisesti ja kasvavasti kalastusta harrastaneet ovat käyttäneet
ennätysmäisesti rahaa välinehankintoihin ja kalastuslupiin. Lisäksi he ovat
hyödyntäneet kotimaisia majoitus- ja ravintolapalveluita kalareissuillaan.

Pelkästään kalastonhoitomaksun lunastaneet kaksisataatuhatta
kalastuksenharrastajaa käyttävät harrastukseensa 250 miljoonaa euroa
vuodessa. Kun lukuun lisätään loput 1,3 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa,
nousee harrastukseen käytettävä vuotuinen kokonaiseuromäärä
miljardiluokkaan. Päälle tulee laskea kalastuksen hyvinvointivaikutuksien
ansiosta yhteiskunnan säästämät terveyden ja hyvinvoinnin kulut, jotta
vapaa-ajankalastuksen todellinen arvo ja merkitys vihdoin ymmärretään. On
häpeällistä, että vapaa-ajankalastuksen arvo yhä tänä päivänä
lasketaan
vain ylösnostettujen saaliskilojen perusteella.

Lauantaina 28.11. pidetty Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
syyskokous vaatii, että vapaa-ajankalastuksen todellinen arvo ja merkitys
yhteiskunnallisesti arvostettuna luontoharrastuksena tunnustetaan. Tämä on
myös vuonna 2019 hyväksytyn Suomen vapaa-ajankalatalouden
kehittämisstrategian tahtotila.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja





SVK:n KILPAILUKALENTERI 2021


Kansalliset kilpailut:

Huom! Vuoden 2020 peruutetut kilpailut siirtyvät suurimmalta osin v. 2021 pidettäviksi.


Helmikuu
Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v. 2021
20.2. ”SM-pilkin esikisa”, Kallavesi, Kuopio

Maaliskuu
6.3. SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio
7.3. SM-kiiskipilkki, Rantasalmi
20.3. SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli
27.3. SM-särkipilkki, Keitele, Viitasaari

Huhtikuu
2.-3.4. MM-morrikarsinta, Keski-Suomi
17.4. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava, suullinen pvm)
18.4. SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto (alustava, suullinen pvm)

Toukokuu

Kesäkuu
?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki
18.-20.6. Viehekalastuksen SM, Puruvesi

Heinäkuu
?? SM-kilpaonki, ajankohta ja paikka vielä auki
3.7. SM-heittouistelu, Oravainen
4.7. SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen
10.7. SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi (P-Savo)

Elokuu
7.8. SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki (alustava päivämäärä)
?? Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, ajankohta ja paikka auki
?? Perhokalastuksen SM-finaali, ajankohta ja paikka vielä auki
14.8. SM-Veneonki, Piipsjärvi, P-Pohjanmaa
?? Nuorten SM-toimintakilpailu, paikka vielä auki

Syyskuu
?? Epävir. MM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
?? SM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
19.9. SM-laituripilkki, Salo
?? Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, ajankohta ja paikka vielä auki
?? SM-kelluntarengas, ajankohta ja paikka vielä auki
?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, ajankohta ja paikka vielä auki

Lokakuu

Marraskuu
?? SM-perhonsidontakilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki

Joulukuu

Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut (alustavat tiedot):

Kansainväliset kilpailut:

?? MM-morri, Viro
?? PM-pilkki, Ruotsi
?? Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Belgia
Toukokuu Mastersien MM-perho, Tsekki
5.-11.7. Naisten MM-perho, Norja
5.-11.7. EM-Perhokalastus, Norja
10.-17.8. MM-Perhokalastus, Kuusamo, Suomi
??. Miesten MM-kilpaonki, Kroatia, tarkempi ajankohta vielä auki
?? EM-kilpaonki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
?? Naisten MM-kilpaonki, Ranska, tarkempi ajankohta vielä auki
?? Veteraanien MM-onki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
?? Mastersien MM-onki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
?? Nuorten MM-onki, Slovenia, tarkempi ajankohta vielä auki



Jaana Vetikko
tiedottaja



*Suojaa kanssakalastajia ja muita ihmisiä kasvomaskilla, tuet samalla
naisten kilpaonkimaajoukkuetta*


Suomen Vapaa-ajankalastajien naisten kilpaonkimaajoukkue myy kankaisia
kasvomaskeja. Maskeihin on mahdollista painattaa kuvan mukaisen kalakuvan
tilalle seuran/piirin/firman/joukkueen oma logo yksivärisenä. Maskit
myydään 5 kappaleen pakkauksissa.

*Hinnat:*
5 kpl 45 e
20 kpl 150 e
50 kpl 350 e
100 kpl 600 e
Hintoihin lisätään toimituskulut.

Tilaukset: Naisten kilpaonkimaajoukkue, Eija Saarela-Mäkynen,
info@brodeerausta.fi, p. 050 322 3687.

Ohessa kuva maskista sekä maskin materiaalitiedot ja käyttöohjeet.






Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote 12.9.2020


*Kansanedustaja Heli Järvinen Vapaa-ajankalastajien varapuheenjohtajaksi*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) **koronapandemian
syyskuulle siirtämässä* *kevätkokouksessa Helsingissä ja etäyhteyksin
12.9.
valittiin järjestön varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Heli Järvinen. *
Kaakkois-Suomesta kotoisin oleva toimittaja ja viestinnän opettaja (YTM)
Heli Järvinen on Vihreiden toisen kauden kansanedustaja sekä
valtiovarainvaliokunnan ja maatalousjaoston jäsen. Hän toimii myös asunto-
ja ympäristöjaoston puheenjohtajana.

Heli Järvinen on varttunut Puruveden rannalla. Hän tunnustautuu
ulkoilmaihmiseksi, joka on kalastanut monipuolisesti muun muassa heitto- ja
perhokalastaen, lippoamalla, tuulastamalla sekä katiskoilla ja verkoilla.
Norppavesien keskellä asuvana Heli on vuosikaudet aktiivisesti sovitellut
yhteen kalastusta ja norpansuojelua. Ilokseen hän toteaakin
vastakkainasettelun vähentyneen ja yhteistyön lisääntyneen.
”Ilokseni saan työssäni edistää luontoelämää laajasti myös
lainsäädännön ja
budjetin kautta. Uskon työssäni vahvasti yhteistyön ja sovun
rakentamiseen”, Heli kertoo.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtajana jatkaa
kansanedustaja *Saara-Sofia Sirén* (kok) sekä toisena varapuheenjohtajana
kansanedustaja *Seppo Eskelinen* (sdp).

*Sami Kainulaisesta Vuoden Vapaa-ajankalastaja*Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön kilpailutoimikunta valitsi Vuoden Vapaa-ajankalastajaksi
Lahden Onkiteamia edustavan Sami Kainulaisen. Hänen valintaansa vaikuttivat
mm. henkilökohtainen kultamitali viime vuoden SM-pilkissä ja useamman
SM-kilpailun järjestelyvastuu. Lisäksi Sami toimi parin kansainvälisen
kilpailujoukkueen johtajana.
Valinnassa otettiin huomioon erityisesti aktiivinen osallistuminen eri
SM-kalastuskisoihin, osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)apaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja



Julkilausuma 12.9.2020


Vapaa-ajankalastajat:
*Kalastusharrastuksen tukemiseen on lisättävä varoja*

*Kalatalouden rahanjaossa tärkeimmäksi painopisteeksi on ensi vuodelle
asetettava kalastusharrastuksen edistäminen,** vaatii **koronapandemian
syyskuulle siirtämä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK)
kevätkokous. *
Kuluva vuosi on osoittanut, että kalastusharrastuksella on edelleen valtava
vetovoima nyky-yhteiskunnassa, mutta sitä ei voi pitää itsestään
selvyytenä. Kalataloussektorilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus
rahoituspohjan vahvistamiseen ohjaamalla kalastuksenharrastajien maksamista
kalastonhoitomaksuista isoin osa uusien ja tulevien harrastajien
auttamiseen ja neuvomiseen.
Budjettiriihessä käsitellään ensi viikolla valtion vuoden 2021 taloutta.
Kalatalouden edistämisen rahoitus koostuu yksinomaan kalastuksen
harrastajilta kerätyistä kalastonhoitomaksuvaroista. Niiden kertymä on
juuri kivunnut yli 10 miljoonan euron, mikä on kautta aikain ennätys. Nämä
rahat tulevat käyttöön vasta vuonna 2022. Vuonna 2021 on jaossa alle
yhdeksän miljoonaa euroa. On olemassa ilmeinen vaara, ettei tällä rahalla
pystytä riittävästi neuvomaan ja kannustamaan tänä vuonna
kalastonhoitomaksun turvin ensimmäistä kertaa kalastaneita. Jos tässä
epäonnistutaan, tullee harrastajien määrä vähenemään ja samalla
kalastonhoitomaksukertymä putoamaan, toteaa 12.9. Helsingissä ja
etäyhteyksin kokoontunut SVK:n kevätkokous.

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2021 ei kalastusharrastuksen ja
kalastonhoitomaksukertymän kasvattamisen etsikkoaikaa ole tunnistettu.
Vaikka kalatalouden budjetti on neljä (4) prosenttia edellisvuotta
suurempi, on harrastuksen ja harrastajien edistämiseen esitetty
prosentuaalisesti vähiten lisäeuroja. Tämä siksi, että maa- ja
metsätalousministeriö on esittänyt rekisterimenojensa ottamista
kalastusharrastuksen edistämisen osuudesta.
SVK:n kevätkokous vaatii, ettei rekisterirahoja oteta pois
kalastuksenharrastajien neuvontaan tarkoitetuista rahoista. Nyt esitetyn
4 950 000 euron sijaan niihin tulee varata vähintään 5 700 000 euroa, joka
vastaa vuoden 2020 maksajamäärän mukaista rahoituksen minimitarvetta. SVK:n
kevätkokouksen mukaan tämä on sijoitus tulevaan. Samalla sillä vahvistetaan
kalastonhoitomaksukertymän pitämistä vuoden 2020 tasolla myös tulevina
vuosina.
Lisäksi SVK:n kevätkokous toteaa, että kalatalouden vahvistamiseen on
olemassa lisäkeinojakin, kuten mahdollistamalla kalastonhoitomaksun
rinnalla lunastettavia lupia lisävapojen käyttöön. SVK:n selvityksen mukaan
lisävapalupien osto auttaisi myös ratkaisemaan paikallisesti
puutteellisista lupatarjonnoista johtuvia kalastuksen harrastamisen
rajoitteita, jotka osaltaan vähentävät sekä itse harrastamista että sen
synnyttämiä rahavirtoja.

Kalatalouden rahoituksen suuntaamiselta ja lainsäädännöltä on lupa odottaa
nyt ja tulevina vuosina paljon, jotta vapaa-ajankalatalouden
kehittämisstrategiaan kirjattu tahtotila vapaa-ajankalastuksen suosion ja
yhteiskunnallisesti arvostetun luontoharrastuksen asemasta saavutetaan.
Riittävän rahoituksen ohella tulee kaikkien harrastamisen edellytykset
turvata, olipa tarkoitusperä virkistäytyminen tai ruoan hankinta omaan
käyttöön. Kalastajien omaehtoinen saaliskalojen valikointi ei ole
kalakantojen uhka, vaan mahdollisuus yhteensovittaa harrastaminen ja
elinvoimaiset kalakannat.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja





TIEDOTE 26.8.2020


*”Olin siinä joentörmällä alasti ja päätin kerran vielä
rämpäyttää”,
virvelöintiä Mannerheimintiellä, iki-ihana tunnelma lapsuuden
mökkijärvellä
– Näin suomalaiset kalastavat*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö täyttää 20 vuotta ja
juhlavuoden kunniaksi se on kerännyt parhaita paloja suomalaisten
kalastusmuistoista. Kysely kartoitti myös suomalaisten kalastustottumuksia.*

”Tindertreffit johti koskelle, koskireissu perhokalastuksen hurahtamiseen
ja hurahdus lukuisiin mahtaviin kalareissuihin. Nyt monen monta kalareissua
myöhemmin rinkassa mukana kulkee 1-vuotias perhokalastajan alku. Kannatti
swaipata oikealle. ”
Näin kertoo nainen kalastusmuistostaan Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestölle (SVK). 20-vuotisjuhlaansa viettävä järjestö keräsi
kesällä suomalaisten mieleenpainuvimpia kalastusmuistoja.

– Saimme satoja kivoja, hauskoja ja koskettavia kalatarinoita, joita olemme
lukeneet kyyneleet silmissä milloin naurusta, milloin liikutuksesta. Kiitos
kaikille osallistujille, on ollut hienoa huomata, kuinka tärkeä harrastus
kalastus monille on ja kuinka mahtavia muistoja siitä on suomalaisille
jäänyt, iloitsee tiedottaja *Jaana Vetikko*.

*Näin suomalaiset kalastavat*

SVK kartoitti keväällä myös suomalaisten vapaa-ajankalastukseen liittyviä
tapoja ja mielipiteitä. Kyselyyn vastanneista noin joka kolmas on
kalastanut viimeksi yli viisi vuotta sitten. Lähes viidenneksellä oli
edellisestä kerrasta aikaa alle vuosi, ja noin 15 prosentilla alle puoli
vuotta. Suomalaisista 6,5 prosenttia ei ole kalastanut koskaan.
Noin 45 prosenttia vastasi viimeksi olleensa kalassa ystävän tai sukulaisen
kanssa, reilu neljäsosa puolisonsa ja lähes joka viides lapsensa kanssa.
Yksin kertoo kalastaneensa 12 prosenttia.
Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi kalastaa useammin. Noin 60
prosenttia toteaa sen rentouttavan ja lisäävän hyvinvointia. Yli puolet
kalastaa saadakseen pöytään herkullista lähiruokaa. Jopa kolme neljäsosaa
pitää kalastusta koko perheen hyvänä yhdessä tekemisenä.
– Haastammekin kaikki suomalaiset kalastamaan yhdessä ja jakamaan
kalareissujaan sosiaalisessa mediassa teemalla #kaveritkalassa. Kannustamme
myös kaikkia perheitä lähtemään aikaisin aamukalaan, sillä niistä on
monelle lapselle jäänyt rakkaita muistoja. Toivoisimme, että perheet
jakaisivat kokemuksiaan somessa #kello6kala, Vetikko kannustaa.

*Poimintoja suomalaisten mieleenpainuvimmasta kalastusmuistoista:*
*Mannerheimintiellä ei napannut:*
*Hälytyskeskus ilmoitti laitapuolenkulkijan heittelevän virveliä
Mannerheimintiellä. Onneksi vahinkoja ei ollut tapahtunut. Sain hieman
pahapäisen kaverin maijaan kertomalla, että tästä nappaa huonosti, mennään
Toivonkadulle, väsyttelin sieltä eilen parikiloisen hauen. "Kalastaja"
pääsi pahnoille. – Mies*

*Saaliina romanttinen kosinta:*
*Miesystäväni sai minut tykästymään kalastuksen saloihin ja opetti kaiken
heitoista uistinten vaihtoon. Yhtenä kesäiltana kun olimme kalassa meren
rannalla, halusi mieheni tarkistaa siiman virvelistäni. Sen ajan heittelin
hänen virvelillään. Mies ojensi minulle virvelin, joka oli jo heitettynä ja
pyysi testaamaan, että kelaako hyvin. Kelasin, ja kirosin, että taas jäi
joku risu kiinni. Nostin ylös saaliini, joka oli muovipussikäärö, tässä
vaiheessa ajattelin saaneeni jonkun pullopostin meren pohjamudista. Avasin
käärön, jossa oli lappu pussissa: Mennäänkö naimisiin? Ja kun käännyin,
oli
mieheni polvistunut taakseni. Vastasin kyllä. – Nainen*

*Legendaarinen ryöstökalastajamummo:*
*"Päivää Päijänne, tässä on ryöstökalastaja Polvijärveltä", tuumasi
80-vuotias mummoni onkimaan aloittaessa. Legendaarinen lause on jäänyt
elämään ja muistoihin mummon poistuttuakin. – Nainen*

*Sukellusvene vai valas?**Olimme veljeni kanssa Pohjois-Norjassa kalassa.
Pyydystimme parhaillaan syöttikaloja pikku virveleillä isompia saaliita
varten, kun yhtäkkiä veneen vieressä alkoi ISO tumma möhkäle nousta
pintaan. Olin varma, että sieltä nousee sukellusvene, joita olemme muutaman
kerran noilla vesillä nähneet. Heittäydyin veneen pohjalle pitkäkseni ja
ehdin varoittaa veljeäni. Siinä taisi pikkuisen lirahtaa jo housuihin ennen
kuin tajusimme mikä se möykky oli. Sieltä nousi valas veneen viereen noin
10 metrin päähän. Hetki meni ennen kuin sai kameran käyntiin, mutta
kuvaakin lopulta siitä saatiin. – Mies*

*Lämmöllä vaaria kaivaten:*
*Lapsena vaari otti minut kalareissuille kaveriksi, jos lupasin istua
hiljaa veneessä, etteivät kalat säikähdä. Oli ihana istuskella veneessä
vaarin kanssa aurinkoisella järvellä. Kalaa en niin saanut, mutta uitin
käsiä vedessä ja katselin lumpeita. Oli myös ihanaa olla vaarin kanssa
kahdestaan, tärkeitä hetkiä, joita muistelen nyt lämmöllä vaaria kaivaten.
– Nainen*

*Kalamies vuodesta 1952:**Tapahtui n. vuonna 1952. Olin silloin alle
kouluikäinen. Pyysin isää tekemään minulle ongen, että voisin onkia
läheisen rautatiesillan alitse menevästä pikku purosta. Iloni oli suuri,
kun toiveeni toteutui. Siima oli tavallista paksuhkoa pumpulilankaa,
silloin ei nailonsiimaa ollut saatavana ja tuskinpa isä sitä juuri etsikään
ja koho oli vanha pullon korkki ja paino vanha plommi. Koukku kai sentään
oli oikea. Isän ajatus oli luullakseni, että ei sieltä puolikuivasta
purosta kuitenkaan mitään tule, mutta saahan poika onkia. Olipa juhlava
tunne, kun sain pienen ahvenen ja kannoin sitä kotiin ja ylpeänä esittelin
vanhemmilleni. Siitä se alkoi lähes 70 vuotta kestänyt ja edelleen jatkuva
harrastus. – Mies*

*Trombi tyynellä järvellä:**Järvi oli aivan tyyni. Kala ei syönyt vaikka
oli hyvä abborre-paikka. Menimme mökkiin ja joku ääni kuului. Luulin, että
orava oli katolla käpyjen kanssa, mutta sitten kuului kamala ryske ja aukon
reunasta kaatui paljon puita. Trombi. Onneksi emme jääneet rannalle
narraamaan kaloja... – Nainen*

*Merilohesta 50 markkaa/kg:Saimme kerran verkolla Varsinais-Suomessa
(Perniössä) 1980-luvulla eräästä lahden poukamasta 45 mm silmäisellä 14,5
kg perattuna (ei suomustettuna) painavan merilohen. Kala oli jäänyt
hampaistaan kiinni verkkoon ja oli vähällä päästä irti, mutta eräs
kalakaveri hyppäsi matalaan veteen ja kietoi sen paremmin ko. verkkoon ja
nosti veneeseen. Olimme nuoria miehiä ja myimme kalan erääseen ravintolaan
Saloon 50 markan kilohintaan. – Mies*

*Karma rankaisi kehuskelijaa:*
*Paras eli paskin kalamuistoni tapahtui viime talvena, kun minä onnistuin
pilkkimään muovipussillisen ahventa ja mieheni sai vain muutaman hassun
kalan. Kalamestaruushan nousi minulla siinä määrin suoraan hattuun, että
suunnittelin jo kuvaa sosiaaliseen mediaan, jossa miehen muutama kala
laitetaan toiseen keittiön altaaseen ja toiseen altaaseen minun valtava
kalasaaliini tekstillä "ne kalastaa, jotka osaa". No karma rankaisi minua
tästä suunnitelmasta heti rankemman kautta, sillä kalapussissani oli reikä
ja kaikki kalat tippuivat hiljalleen välille matkalla rantaan. Autolle
päästessäni jäljellä oli kaksi kalaa. Voin kertoa, että nykyään
ylivoimaista kalasuoritustani kehuessani saan vastaukseksi "kohta on taas
ahvenet pitkin jäätä". – Nainen*

*Isät tunnustivat kalavaleet:**Kalamuistoja on paljon, sillä isää se on
aina kiinnostanut, ja sitä kautta myös minä ja pikkusiskoni olemme sitä
harrastaneet. Hauskin muisto on varmaankin se, kun oltiin koko perheen
voimin Porvoon saaristossa veneilemässä ja kalastamassa. Sisko, joka oli
silloin noin 7-vuotias, nappasi hauen. Hän oli innoissaan, mutta samaan
aikaan hauki pelotti, joten hän itki kelatessaan haukea rantaan. No, kun
hauki saatiin ylös, otti isä siitä heti kuvan. Tämän oli sitten
lähettänyt
kaverilleen, ja huijasi saaliin olevan hänen! Kaverilta tuli myös haukikuva
takaisin, jonka tämä kaveri oli kuulemma napannut. Illalla, kun isä soitti
kaverilleen, myönsi isä, että hauki oli siskoni nappaama. Isän kaveri
myönsi samalla, että myös "hänen" kalansa oli itseasiassa hänen poikansa
saalis. – Nainen*

*Mahanmuljahdus suoraan huppuun:**Tämä tapahtui joskus 90-luvun lopulla
syksypuolella. Olimme kaverini Pekan kanssa sopineet, että lähdemme illalla
tuulastamaan Puurijärvelle. Silloin siellä sai vielä liikkua ja kalastaa.
Nykyisin luonnonsuojelualuetta. Minä ajelin illalla 50 km Pekan luo, että
pääsemme kalaan. Odotukset isoista kaloista korkealla. Pekan luo päästyäni
aloimme lastata hänen tarvikkeistaan ja talvihaalarit autooni. Vielä ennen
kuin järvelle lähdimme, sanoi Pekka käyvänsä vessassa, kun vatsa hieman
kiertänyt illan aikana. Odottelun jälkeen pääsimme suuntaamaan muutaman
kilometrin matkan järvelle. Varusteet veneeseen ja haalarit päälle. Ilma
oli tosi viileä ja sumuinen. Alkumatkan soudettiin järvelle päin
Kauvatsanjokea pitkin. Järvellä ei pystynyt soutamaan, koska siellä ei
mennyt kuin hieman venettä leveämpää kulku väylää. Minä työnsin veneen
perästä kuusesta kuivatulla seipäällä. Pekka oli veneen keulassa valon
kanssa ja tähyili, näkyisikö iskettävää kalaa. Hieman matkaa mennessämme,
hän huudahti, että työnnä äkkiä tuohon pieneen saarekkeeseen, jossa
sähköpylväs sijaitsee. Nyt mahassa muljahti pahasti. Rantaan päästyämme
Pekka hyppäsi maihin ja tolpan taakse asioilleen. Sitten hän tokaisi "nyt
helpotti". Odotin ja katselin sumuista ilmaa ja samassa Pekka huudahtaa
saaresta: ”Saatana, suoraan huppuun. Heitä puukko sieltä veneestä
tänne.”
Noiden lauseiden jälkeen kaikui pimeässä ja sumuisessa Puurijärven illassa
minun nauruni, jolle ei meinannut tulla loppua. Pekan haalarin huppu jäi
saarelle ja me suuntasimme takaisin lähtörantaan. Tätä kalareissua
muistellessa tulee vieläkin nauru ja hymy naamalle. – Mies*

*Taistelee alasti joentörmällä:*
*Viime kesänä kolusin Suomen itärajan kalastuspaikkoja. Siinä eräänä
iltana
katselin kartasta sopivaa paikkaa iltapistolle. Paikaksi valikoitui
syrjäinen pieni joki. Vettä satoi kaatamalla ja joen rantaan pääsi
ainoastaan melkoisen rämeikön läpi. Joen vesi oli todella kirkasta ja vettä
oli kohtuullisesti. Luottolusikka kiinni siiman päähän ja eka heitto. Pari
kammenpyöritystä ja näin kuinka uistin kiilautui kahden kiven väliin.
Epätoivo jo valtasi mielen, että sinnekö se mun paras uistin jäi. Yritin
siinä vesisateessa nyppiä uistinta irti ylävirrasta, alavirrasta, ei vaan
lähde irti. Noh päätin siinä sitten, että uistin ei sinne jää, ei muuta
kuin vaatteet pois ja kahlaamalla käyn irrottamassa uistimen. Olin siinä
joentörmällä alasti ja päätin kerran vielä rämpäyttää siimaa, josko
lähtisi
irti, lähtihän se. Pari kammen pyöräytystä ja näin kuinka iso jokihauki
iskee kiinni. Ultralight-kalavehkeet olivat aivan kaksin kerroin ja
seuraavaksi sai pelätä kestääkö vapa ja siima. Aikani alasti kalan kanssa
taisteltuani sain ennätyshaukeni rannalle, 98 cm ja 7,8 kg. Hauki nätisti
takaisin jokeen uimaan ja märät vaatteet takaisin päälle, siihen oli hyvä
lopettaa tapahtumarikas iltapisto. Jälkikäteen on naurattanut se, että jos
jollain on ollut riistakamera joen rannalla. On siinä mahtanut olla
eriskummallinen kuvasaldo. – Mies*

*Viimeinen kalastusreissu:*
*Rakkain kalastusmuistoni sijoittuu viime lokakuuhun ja Thaimaan vesille.
Olen aina kalastanut isäni kanssa – lapsuuden kesät olivat täynnä koko
perheen kalareissuja, ja näin vanhemmiten kävimme muutaman kerran kesässä
uistelemassa isän veneellä järvellä tai merellä. Noilla reissuilla puitiin
elämää, maailmaa ja oltiin vain hiljaa. Tämä rakkain kalamuistoni jäi
myös
viimeiseksi kalastusreissuksemme. Elokuussa 2019 isäni sai tietää
sairastavansa parantamatonta syöpää. Toiminnan miehenä hän myi pois rakkaat
veneensä ja kalastustarvikkeensa ja osti itselleen liput Thaimaahan:
kuuluihan lääkärin ennustamista maksimissaan muutamista elinkuukausista
nauttia vielä täysillä. Isä oli reissussa kolme viikkoa, joista yhdeksi
viikoksi pääsin itsekin lentämään Thaikkulaan hänen seurakseen – tästä
kiitos ystävilleni, jotka keräsivät minulle kolehtina lentolippurahat (siis
useita satasia), jotta äkkireissuun pääsin. Thaimaassa kävimme isän kanssa
viimeisen yhteisen kalareissumme. Vuokrasimme kalastusaluksen, sellaisen
suuren puisen, joka kellui eteenpäin hissukseen. Vietimme merellä useita
tunteja: minä veneen kipparin kanssa alkeellisilla vermeillä kalastellen,
isä meri-ilmasta nauttien ja saalistani naureskellen. Tuo reissu on
piirtynyt mieleeni: leppoisa tunnelma, aurinko ja isä huutelemassa niksejä,
kuinka pelkän siimarullan avulla tuli kalastaa. Rakkaita reissuja isän
kanssa on paljon, mutta viimeinen reissu on arvokkain muisto. Sillä
hetkellä ehkä molemmat pystyimme unohtamaan isän sairauden ja hiipuvat
voimat sekä vain nauttimaan yhdessä olosta ja meille rakkaasta, yhteisestä
harrastuksesta. Isä nukkui pois tarkalleen kaksi viikkoa sen jälkeen, kun
olimme palanneet Suomeen. – Nainen*

Tarinat on kerätty sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta. Niitä
julkaistaan lisää Suomen Vapaa-ajankalastajien Facebook-sivuilla ja
osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi syksyn ajan.

*Tietoa kyselytutkimuksesta:*
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007
henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen
tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja,
mielipiteitä ja asenteita.

*Tietoa julkaisijasta:*
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.

Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin
vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/

*Lisätietoja:*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö,
tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806,
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi;
juhlakoordinaattori Johanna Antila, p. 050 573 9332;
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi/ymparisto
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/


Jaana Vetikko
tiedottaja





Auta ympäristöä kalastaessasi – näin suojelet luontoa, kalakantoja ja
vesistöjä

huolehdit kalastaessasi myös lu...

Lue tiedote ePressi.comissa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275133-1229053-63680351
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]Auta ympäristöä
kalastaessasi – näin suojelet luontoa, kalakantoja ja vesistöjä Tiedote.
Julkaistu: 14.08.2020, 09:50
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vastuullisen kalastajan
ympäristöohjeiden avulla huolehdit kalastaessasi myös luonnosta.

Erityisesti vapaa-ajankalastajat hyötyvät jokamiehenoikeuksista onkia ja
pilkkiä vapaasti sekä kulkea, veneillä, uida ja peseytyä vesistöissä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) pyrkii vähentämään
tästä
aiheutuvaa häiriötä sekä ranta- ja saaristoluonnon roskaamista ja kulumista.
Tiedottaja *Jaana Vetikko* muistuttaa, että voimme kaikki omalla
toiminnallamme suojella ja parantaa ympäristön tilaa.
– Pääsääntöisesti me suomalaiset olemme vastuullisia kalastajia, mutta
joukkoon mahtuu myös tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta. Kalastaessa,
kuten aina luonnossa, on vastattava omasta käytöksestään ja toimittava
kestävästi.

Siimat ja koukut pois luonnosta

Kalastuksesta ei saa aiheutua häiriötä tai haittaa toisille ihmisille,
linnuille tai muille luontokappaleille. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei
roskaa, ja vie myös muiden jättämät roskat pois luonnosta.
Erityisesti kalastussiimoja ja koukkuja ei saa jättää luontoon. Vetikon
mukaan ne voivat aiheuttaa suurta tuskaa linnuille ja muille pienille
eläimille. Siimat takertuvat herkästi lintujen jalkoihin ja voivat pitkään
jalan ympäri kietoutuneena aiheuttaa kuolion ja linnun hitaan kuoleman.

Siimat eivät myöskään lahoa luonnossa juuri lainkaan. Perinteisen
monofiilisiiman maatuminen kestää arviolta 600 vuotta, monikuitusiiman
sitäkin kauemmin. Vetikko kehottaa katkomaan siimavyyhdit aina lyhyeksi
silpuksi.
– Kaikki ylimääräiset siimanpätkät on helppo kerätä talteen, pätkiä
ne esimerkiksi puukolla tai saksilla lyhyeksi ja heittää ne sitten roskiin.
Siimat voi myös pyöritellä talteen ja hävittää reissun jälkeen
asiaankuuluvasti, esimerkiksi polttamalla.

Anna kutu- ja pesintärauha

Luonnossa tulee kulkea varoen siten, että siitä jää mahdollisimman vähän
jälkiä. Erityisesti kallioiden kasvillisuus, jäkäliköt, dyynialueet ja
märät avosuot kestävät huonosti liikkumisen aiheuttamaa kulutusta.
– Kahlaamista varsinkin pienissä virtavesissä lohikalojen kutuaikaan ja sen
jälkeen, aina poikasten kuoriutumiseen asti seuraavalle keväälle, kannattaa
myös välttää. Soran sekaan asettuneen mädin täytyy saada pysyä aivan
paikallaan siihen asti, kunnes poikanen ui itse soran seasta pois, Vetikko
sanoo.
Veneillessä on hyvä pitää mielessä, että vauhdikas meno ja meteli
saattavat häiritä kaloja, rantakasvillisuutta, lintuja tai muita vesien käyttäjiä.
Lintujen pesimäaikaan on vältettävä niiden häiritsemistä ja esimerkiksi
lintujen pesimäluodoille rantautumista.

Suojele kalavesiä ja -kantoja

SVK:n keväällä teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes
suomalaisista ei tiedä, että kalastus on osa vesien suojelua. Joka kymmenes
on aiheesta jopa eri mieltä.
– Oikeat valinnat ja toimintatavat ovat tärkeitä: mitä lajeja kalastamme,
missä, mihin aikaan ja millaisilla välineillä. Monikaan ei tule
ajatelleeksi, että kalakantoja voi hoitaa itsekin hyödyntämällä
monipuolisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Esimerkiksi
vähempiarvoisena pidetty särki on maukas ruokakala ja siinä on vesistöjen
rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia kahdeksan grammaa per kilo, Vetikko
kertoo.
Vieraasta vesistöstä pyydettyjä syöttejä ei saa käyttää. Vesieliöitä
eipidä siirtää vesistöstä toiseen, ei elävänä eikä kuolleena, ilman
viranomaisen lupaa. Vieraat kannat tai lajit saattavat sekoittaa
alkuperäistä geeniperimää, vahingoittaa alkuperäistä ekosysteemiä tai
levittää vakavia tauteja.
Jos huomaa ympäristössä luonnottomia kalakuolemia, saastumisen merkkejä tai
muita äkillisiä ympäristömuutoksia, niistä on aina ilmoitettava
viranomaisille heti. Havainnot voivat olla ratkaisevia suuremman
ympäristöongelman välttämisessä.

Haukitehtaita ja talkoita

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tekee käytännön kalavesien
hoitotyötä sekä vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon ympäristön ja
kalavesien hyväksi. Ympäristötyötä ohjaa kala- ja ympäristötoimikunta,
jonka tehtävänä on tukea vastuullisen, ekologisesti tietoisen
vapaa-ajankalastuskulttuurin edistämistä Suomessa.
Kalatalousasiantuntija *Janne Rautasen *mukaan tällä hetkellä vaikuttamisen
keskiössä ovat kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Ne
määrittelevät, miten kunkin alueen vesiä hoidetaan ja miten niissä
kalastetaan.
Tärkeä osa kalavesistöjen hoitoa ovat elinympäristökunnostukset.
Esimerkiksi Haukitehdas-hankkeensa kautta SVK kunnostaa kosteikkoja hauille
ja ahvenille sopiviksi kutualueiksi.
– Vesistöjen happamoituminen, rehevöityminen ja monet muut ihmisten toimet
ovat vähentäneet haukien kutupaikoiksi sopivia alueita. Kunnostamamme
kosteikot voivat tuottaa suuria määriä poikasia, Rautanen kiittelee.
Hankkeen edistämistä voi tukea liittymällä SVK:n henkilöjäseneksi tai
lahjoittamalla. Kortensa voi kantaa kekoon myös osallistumalla kunnostus-
tai siivoustalkoisiin oman alueen kalavesien hyväksi.

Tietoa kyselytutkimuksesta:

SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007
henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen
tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja,
mielipiteitä ja asenteita.

Tietoa julkaisijasta:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.
Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin
vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275143-383868-63680351

Lisätietoja:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, tiedottaja Jaana Vetikko, p.
050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, p. 0400 946 968,
janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, p. 045 113 3050,
juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275145-393634-63680351
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275144-723741-63680351

suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275135-272420-63680351
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275141-1164334-63680351
www.fisuun.fi
/suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275147-1154237-63680351
www.ottiopas.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275146-946568-63680351
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275142-34833-63680351Liitteet

- Kalakantoja voi hoitaa itsekin hyödyntämällä monipuolisesti
luontaisesti lisääntyviä kalakantoja.

suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275132-1026676-63680351

[image: Twitter]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275140-499949-63680351
Facebook]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275139-1136932-63680351
LinkedIn]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275138-702779-63680351
Pinterest]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275137-1120525-63680351
Addthis]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275136-989275-63680351
------------------------------

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275134-319853-63680351


Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin
toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan
sidosryhmärekisterille. Rekisteriseloste
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275148-449290-63680351


Lue viesti selaimessa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/a/s/63680351/815eb8ec36d85b55801a00b329d68e03/1262263



Jaana Vetikko
tiedottaja



Vapaa-ajankalastajien kuhareseptit



Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/ a/s/43911760-1fabc6f4c4797e51d699909ae770c4el/672189

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864595-492241-43911760

Ruokaterveiset
4.7.2020
Etusivu
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864595-492241-43911760Järjestö
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864589-321815-43911760

Lehti uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864591-544137-43911760

Fisuun
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864596-350443-43911760

Liity jäseneksi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864585-369631-43911760

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864586-104679-43911760

Kuha päättää kalalajihaasteen


Kalalajihaasteemme viimeinen laji kuha on monen vapaa-ajankalastajan
suosikkisaalis. Tämä Uudenmaan maakuntakala on useiden lempiraaka-aine myös
keittiössä, eikä suotta. Vaalealihainen, miedon makuinen kala, josta ruodot
on helppo poistaa, on nopea ja vaivaton valmistaa. Perinteeseen luottava
paistaa kuhan pannulla, uunissa tai graavaa sen ruisleivän päälle.
Kaukovivahteita kaipaava hyödyntää kuhaa wokeissa, sushissa tai cevichessä.
Muistathan kuitenkin pakastaa kuhaa ensin 24 tuntia -20 celsiusasteessa,
jos käytät sitä raakana. Kuhan lakisääteinen alamitta on 42 cm, alueellisia
poikkeuksia lukuunottamatta. Isot kuhat kannattaa vapauttaa.

Lue lisää kuhasta
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864583-664639-43911760

Yrttitarhan kuha

Kesän yrttitarha on nyt runsaimmillaan ja sieltä onkin hyvä ammentaa
tuoreita makuja kuhan upeaa makua korostamaan. Tämä yrtein maustettu kuha
valmistuu helposti lounaaksi vaikka grillissä tai iltaherkuksi avotulen
jälkeisellä hiilloksella, samalla kun nautit keskikesän valoisuudesta
pitkälle yöhön.

4 pientä suomustettua nahallista kuhafileetä
2 isoa valkosipulinkynttä
1 dl silputtua persiljaa
1 dl silputtua timjamia
1 dl silputtua basilikaa
1 dl oliiviöljyä
½ dl korppujauhoja
2 rkl pestokastiketta
suolaa

Lado kuhafileet nahkapuoli alaspäin grillivuokaan. Ripottele päälle suolaa
maun mukaan.
Sekoita silputut yrtit, oliiviöljy, korppujauho ja pestokastike tahnaksi.
Murskaa valkosipulinkynnet sekaan. Säädä kuorrutukselle sopiva notkeus
lisäämällä tarvittaessa oliiviöljyä tai korppujauhoja. Levitä kuorrutus
tasaiseksi kerrokseksi kuhafileiden päälle.
Peitä grillivuoka tiukasti foliolla ja laita se grilliritilän päälle
kypsymään noin 20 minuutiksi. Kypsymisaika riippuu hiilloksen
voimakkuudesta.

Lue lisää kuhan käsittelystä
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864582-144712-43911760

Kuha-kasviswokki itämaiseen tapaan

Väitämme, että tästä ei leftoverseja seuraavaan päivään jää.
Kotimainen
kala, tuoreet kotimaiset kasvikset ja itämaiset maut sopivat erinomaisesti
yhteen, muodostaen liiton vailla vertaa. Kalawokkeja on helppo varioida sen
mukaan, mitä kasviksia ja kalaa kulloinkin on saatavilla. Kesällä wokkailut
onnistuvat myös ulkona muurinpohjapannulla. Antakaa myös lasten ideoida oma
kuha- tai kalawokki, saatatte yllättyä!

400 g nahatonta kuhafileetä
1 pieni kiinankaali
1 iso sipuli
½ kesäkurpitsa
½ punainen chili
½ limen mehu
½-1 tl suolaa
½ tl piri piri-mausteseosta (tai muuta pippurimausteseosta)
pieni nippu tuoretta korianteria
voita ja/tai ruokaöljyä paistamiseen

Paloittele kuhafilee 2-3 sentin kuutioiksi. Silppua kiinankaali ja chili.
Leikkaa kesäkurpitsa suikaleiksi ja sipuli renkaiksi.
Paista kuhapalat voin ja ruokaöljyn seoksessa kuumalla wokkipannulla
kypsiksi ja mausta suolalla ja piri pirillä. Siirrä kalat syrjään. Jos
wokkipannussasi on ritilä, nosta ne siihen. Näin kalat pysyvät lämpiminä.
Paista kaikki kasvikset pannussa puolikypsiksi ja mausta ne suolalla.
Kääntele kalanpalat varovasti joukkoon, ja purista päälle puolikkaan limen
mehu. Lisää silputtu korianteri ja nosta tarjolle.

Poikkeusaikojen iloksi tehty kalalajihaasteemme on tullut päätökseensä,
samoin tämä haasteeseen liittyvä reseptikirjeemme. Onkin aika kysyä,
tykkäsittekö tästä reseptikirjeestämme?

Kyllä, näitä voisi tulla jatkossa lisääkin!
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864592-131403-43911760

En, reseptejä löytää muualtakin.
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864593-618507-43911760

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864595-492241-43911760
[image: Instagram]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864587-427721-43911760
[image: Facebook]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864588-316811-43911760
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864590-266241-43911760
[image: Issuu]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864594-86461-43911760
[image: LinkedIn]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864581-118081-43911760

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4864584-80025-43911760 Peruuta
tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-761482/672172


Jaana Vetikko
tiedottaja




Vapaa-ajankalastajien särkireseptit



Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-57802b2b459bc94c56a29e6ecbc3d226/662566

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775741-393396-43911760

Ruokaterveiset
18.6.2020

Etusivu
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775741-393396-43911760
Järjestö
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775737-434017-43911760
Lehti 4775739-563166-43911760
Fisuun
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775742-371518-43911760
Liity jäseneksi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775732-600152-43911760

Kesäherkkuja särjestä

Vuosikymmenten jälkeen särki on vihdoin ilahduttavasti saamassa takaisin
arvostustaan, joka sillä oli jo ennen sotiamme. Särjen käytön haasteet
ruokakalana ovat sitkeästi yhdistyneet sen ruotoisuuteen, myös mutaisesta
mausta lajia on syytetty. Opettelemalla lajille sopivat valmistustavat ja
hyödyntämällä särkeä erityisesti viileiden vesien aikoina, nämäkin
ongelmat
selätetään. Särjen syönti on ekoteko vailla vertaa, jonka merkityksen
jokainen vastuullinen vapaa-ajankalastaja opettaa jälkikasvulleen. Syömällä
särkeä poistamme ravinteita vesistöistämme sekä annamme arvon todelliselle
lähiruoalle. Näiden kalalajihaasteemme särkireseptien myötä toivotamme
kaikille oikein hyvää ja vastuullista juhannusta!

Lue lisää särjestä
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775733-478981-43911760

Tutustu kalalajihaasteeseemme ja juhlavuoteemme
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775735-108396-43911760


Käristetyt cajunsärjet

Tässä vastuullista iltanaposteltavaa leirinuotiolle tai kesämökille
illanistujaisiin. Syömällä särkeä parannat vesistöjemme tilaa poistamalla
kaloihin sitoutuneita ravinteita. Vanha sanonta “syö särkeä, se kasvattaa
järkeä” on nykyään ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Tee cajunsärkien
ennakkovalmistelut edellisenä päivänä, niin marinadin maut ehtivät imeytyä
hyvin.

1 kg päättömäksi perattuja suomustettuja pikkusärkiä
marinadia
3 isoa valkosipulin kynttä viipaleina

*Marinadi (mausteet kuivattuja):*
1 dl rypsiöljyä
1 ½ tl suolaa
1 ½ rkl sokeria
3 tl oreganoa
2 tl paprikajauhetta
1 tl rosmariinia
1 tl timjamia
1 tl basilikaa
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl chilimaustetta
½ tl cayennepippuria

Sekoita marinadin ainekset tasaiseksi kastikkeeksi. Ei haittaa, jos jokin
yrtti puuttuu. Marinadi on silti hyvää.
Laita särjet ja valkosipuliviipaleet vahvaan kaksinkertaiseen muovipussiin
(marinadikastike on hyvin tahraavaa). Kaada marinadi päälle, ja ravistele
kaloja niin että ne peittyvät siihen kokonaan. Anna marinoitua viileässä
yön yli.
Lado särjet halsteriin ja kypsennä rapeiksi ja kauniin ruskeiksi nuotiolla
tai grillissä. Ei haittaa, vaikka särjet kärähtäisivät hieman
”tummanpuhuviksi”.

Valkosipuliset etanasärjet

Näin tuomme etanapannut 2020-luvulle. Herkullinen alkuruoka tai
iltanaposteltava, joka johtaa keskustelun vastuullisuusteemoihin,
ympäristön hyvinvointiin ja totta kai hyviin makuihin. Johtaako tämä jopa
etanapannujen nimen muuttamiseen (ainakin kalastuspiireissä) särkipannuiksi?


nahattomia särkifileitä
suolaa
valkosipulin kynsiä
voita
sinihomejuustoa (esim. Valio AURA)

Ripottele särkifileille makusi mukaan hienoa suolaa.
Rullaa fileet pyrstöstä alkaen. Aseta särkirulla pystyasentoon
etanalautasen syvennykseen (1 rulla/ syvennys).
Purista runsaasti valkosipulia jokaisen rullan päälle.
Lisää kunkin rullan päälle reilu nokare voita sekä päällimmäiseksi pieni
pala sinihomejuustoa.
Kypsennä uunissa 225 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes juusto saa väriä.
Tarjoa alkupalana tuoreen vaalean leivän kera maittavan kala-aterian alkuun
tai pikkunaposteltavana.

Särjen fileointi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775730-174978-43911760

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja,fi/go/4775741-393396-43911760

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775741-393396-43911760
[image: Instagram]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775734-35731-43911760

[image: Facebook]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775736-629484-43911760
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775738-372345-43911760
[image: Issuu]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775740-62711-43911760
[image: LinkedIn]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775729-433504-43911760

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4775731-351999-43911760
Peruuta tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-761482/662550




Jaana Vetikko
tiedottaja




Mökkikalastaja, näin käsittelet ja valmistat saaliisi vastuullisesti –
Poimi viehepakkiin myös kesän herkuimmat reseptit!


Kesän kotimaiset kalaruuat ovat helppoja, herkullisia ja ekologisia –
näillä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö...

Lue viesti selaimessa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/a/s/63680351-68f15a70d065439af6985954dfd0f224/1251431

Lue tiedote ePressi.comissa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go1247859-837660-63680351
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]Mökkikalastaja, näin
käsittelet ja valmistat saaliisi vastuullisesti – Poimi viehepakkiin myös
kesän herkuimmat reseptit! Tiedote. Julkaistu: 17.06.2020, 09:54
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kesän kotimaiset kalaruuat ovat helppoja, herkullisia ja ekologisia –
näillä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vinkeillä myös
vastuullisesti valmistettuja.
Mökkirannasta nostettu kalansaalis pyörähtää grillin, muurinpohjapannun tai
savustuslaatikon kautta koko perheelle maistuviksi savuahveniksi,
grillikuhaksi, lahnahampurilaisiksi ja haukitortilloiksi. Vastuullinen
mökkikalastaja harkitsee myös, miten saaliinsa käsittelee ja valmistaa.
– Vastuulliset toimenpiteet välittömästi pyyntihetken jälkeen takaavat
myös
kalan laadun. Maukkaiden kalaruokien taustalla on aina kalan huolellinen
alkukäsittely ja säilytys. Jokainen saalistaan arvostava opettelee säännön:
tainnuta – verestä – jäähdytä – perkaa, muistuttaa Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tiedottaja *Jaana Vetikko*.
Vetikko toteaa, että kotimainen kala ei välttämättä vaadi mausteeksi muuta
kuin hienoa merisuolaa ja nokareen voita tai lorauksen oliiviöljyä.
Höysteeksi sopivat kotimaiset kasvikset.
– Toisinaan mausteilla on silti kiva leikitellä. Italialaisittain täytetty
grillikuha on tästä maistuva esimerkki, Vetikko vinkkaa.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Järjestön
tuoreen kyselytutkimuksen mukaan heistä yli puolet kalastaa saadakseen
pöytään herkullista lähiruokaa. Lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi
kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin estää esimerkiksi
tiedon puute siitä, miten kala käsitellään ja valmistetaan ruuaksi.
– Tähän huutoon haluamme vastata. Olemme avanneet kesäksi ”Kalastajan
kuuma
linja” -palvelun, jossa kalatalousasiantuntijoilta ympäri Suomea voi kysyä
mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He opastavat myös
ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä, Vetikko mainitsee.

Vastuullinen kesäkalastaja, muista edes nämä:
- Mieti etukäteen, miten toimit saaliskalan kanssa – vapautatko vai
pidätkö?
- Ota pyynnin apuvälineiksi riittävän iso haavi, koukunirrotuspihdit ja
-puikko.
- Punnitse kala haavissa tai erillisessä pussissa.
- Vapauta alamittaiset ja suurkalakokoon yltäneet kalat ripeästi.
- Tainnuta saalis napakalla iskulla päähän ”papilla” eli tainnutukseen
soveltuvalla kapulalla tai nuijalla.
- Verestä kala kidusvaltimo katkaisten.
- Jäähdytä kalat nopeasti ja pidä ne viileässä ja varjossa.
- Jos jäähdytysmahdollisuutta ei ole, poista sisälmykset heti kun veri
on valunut.
- Perkaa kala sappirakkoa varoen.
- Panosta käsittelyvälineisiin: veitset ja niiden teroitusvälineet,
kalasakset ja -piikki, suomustusväline ja käsittelyalusta.

Lue lisää vastuullisesta kalastuksesta ja kalankäsittelystä Mökkiläisen
kalastusinfosta: www.vapaa-ajankalastaja.fi/mokkikalastus/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjest.mail-epr.net/go/1247872-441433-63680351
.
Oletko jo kokeillut näitä kesäisiä koko perheen suosikkireseptejä?
Haukitortillat
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247870-44113-63680351
Italialaisittain täytetty grillikuha
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247868-61815-63680351
Kesämökin savuahvenet
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247869-852384-63680351
Lahnahampurilaiset
suomen-vapaa-ajankalastajien.keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247871-340480-63680351

Lisää reseptejä ja vinkkejä kalaruokien valmistukseen:
www.ottiopas.fi/reseptit/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247878-10447902-63680351
.
Tietoa kyselytutkimuksesta:
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007
henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen
tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja,
mielipiteitä ja asenteita.

Tietoa julkaisijasta:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.

Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin
vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247874-927227-63680351

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, tiedottaja Jaana Vetikko p.
050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247877-228083-63680351
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247876-601274-63680351
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247873-199691-63680351
www.fisuun.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247880-26713-63680351
www.ottiopas.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247879-180509-63680351
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247875-296482-63680351
Liitteet

- ahven
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjaresto.mail-epr.net<7go<71247861-623565-63680351
- savustus.JPG
somen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247860-969537-63680351
[image: Twitter]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247867-82124-63680351
Facebook]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247866-798236-63680351
LinkedIn]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247865-764274-63680351
Pinterest]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247864-1091383-63680351
Addthis]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247863-163427-63680351
------------------------------

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247862-891389-63680351


Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin
toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan
sidosryhmärekisterille. Rekisteriseloste
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1247881-719041-63680351



Jaana Vetikko
tiedottaja



Poikkeuksellisen aktiivista kalastusta valvotaan tehostetusti


Kalastus on lisääntynyt kevään ja alkukesän aikana huomattavasti
edellisvuosista. Tammi-toukokuun aikana kalastonhoitomaksuja...

Lue tiedote ePressi.comissa
tiedotteet.metsa.fi/go/1247375-402751-63245037
[image: Metsähallitus]Poikkeuksellisen aktiivista kalastusta valvotaan
tehostetustiTiedote. Julkaistu: 17.06.2020, 04:00
Metsähallitus

Kalastus on lisääntynyt kevään ja alkukesän aikana huomattavasti
edellisvuosista. Tammi-toukokuun aikana kalastonhoitomaksuja lunastettiin
yli 30 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Juhannusviikolta
alkaen kalastuksen valvonta tehostuu useilla vesialueilla. Metsähallitus
muistuttaa, että kalastonhoitomaksu tulee pystyä todistamaan valvojalle
kalastaessa.
Kalastonhoitomaksujen menekistä päätellen kalastajia liikkuu vesillä
keskikesän koittaessa enemmän kuin aiempina vuosina. Maaliskuussa
kalastonhoitomaksuja lunastettiin yli 50 % viime vuoden maaliskuuta
enemmän. Sekä huhti- että toukokuussa maksaneiden määrä ja kertynyt tuotto
olivat edelleen yli 30 % viime vuoden vastaavia kuukausia enemmän.
Menekkiin on vaikuttanut muun muassa poikkeusolojen tuomat muutokset
vapaa-ajan viettoon.
Kalastonhoitomaksusta ja muista tarvittavista kalastusluvista tulee olla
kalastaessa mukana todiste. Todisteeksi kalastonhoitomaksun suorittamisesta
käy maksukuitti joko sähköisenä tai paperisena, tai vuosimaksun
suorittaneille postitettavassa Suomu-lehdessä oleva kalastuskortti. Maksun
voi esittää myös kesäkuun alussa julkaistusta
Eräluvat-mobiilisovelluksesta. Lisäksi tulee pyydettäessä todistaa
henkilöllisyys.
− Harrastuksen pariin on tullut tänä keväänä paljon uusia kalastajia,
joille käytäntö ei ole välttämättä tuttu asia. Luvatta kalastamisesta on
kalastuslakiin perustuen seurauksena 100 euron rikesakko. Myös iän
perusteella maksusta vapautettujen tulee varautua valvontatilanteessa
osoittamaan ikänsä, muistuttaa Metsähallituksen ylitarkastaja Juha Ahonen.
Virkansa puolesta kalastusta valvovat poliisi, Metsähallitus,
Rajavartiolaitos ja Tulli. Metsähallitus palkkaa kesäisin erätarkastajien
avuksi useita kausivalvojia valvomaan kalastusta valtion vesillä. Tänä
kesänä vahvistusta on Lapin, Pohjanmaa-Kainuun ja Saimaan alueilla. Lisäksi
valvontaa tekevät tuhannet osakaskuntien, kuntien ja kalatalousalueiden
tehtäväänsä valtuuttamat kalastuksenvalvojat.

Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18—64-vuotias ja kalastaa muuten
kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Kalastonhoitomaksun
voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi
tiedotteet.metsa.fi/go/1247382-132141-63245037,
Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, R-kioskeista sekä
Metsähallituksen luontokeskuksista.
Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja
metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset
myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja
toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen,
järjestöille neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä
omistajakorvauksiin.

Lue lisää eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lisätietoja:
Kirsi Suojoki, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, kirsi.suojoki@metsa.fi,
040 186 5875
Mika Laakkonen, projektipäällikkö, Metsähallitus, mika.laakkonen@metsa.fi,
040
589 7559

Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry




Jaana Vetikko
tiedottaja





Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute


Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut
kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä
kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni
haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon
puute.

Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman
päähän?
Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö
tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa
saa kalastaa?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6.
maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön
kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja
sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti
tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla,
tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä.

Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri
Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He
opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä.
– Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta
Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa
koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin,
jotta
kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä
saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka
kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja
lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän
tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten
kalastusintoa.
Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia
suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin
estää esimerkiksi tiedon puute.
– Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen,
että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös
siitä,
miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala
käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata.
Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin
klo 15–17 seuraavissa numeroissa:

11.6.
Häme
Janne Rautanen
0400 946 968

18.6.
Lappi
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

25.6.
Kaakkois-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

30.6.
Pohjanmaa
Juha Ojaharju
045 113 3050

2.7.
Lounais-Suomi
Janne Antila
045 630 4280

9.7.
Etelä-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

21.7.
Keski-Suomi
Juha Ojaharju
045 113 3050

23.7.
Etelä-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

23.7.
Pohjois-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Pohjois-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Etelä-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

6.8.
Kainuu
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

6.8.
Pohjois-Pohjanmaa
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)





Vapaa-ajankalastajien lahnareseptit


Vapaa-ajankalastajien lahnaresepteinä perinteinen sinappikuorrutettu
uunilahna ja savulahnaletut. Kokkaa ja nauti!

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s43911760-763c71efa78981f51cbc08145550ae6c/653675

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686695-235235-43911760

Ruokaterveiset
6.6.2020

Etusivu
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686695-235235-43911760
Järjestö
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686691-445825-43911760
Lehti uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686693-55463-43911760
Fisuun uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686696-22277-43911760
Liity jäseneksi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686687-199121-43911760

Lahna on loistava ruokakala


Päijät-Hämeen maakuntakala lahna on nykyisin ruokakalana harmittavan
aliarvostettu. Osa moittii ruotoisuutta, osa mutaisaa makua.
Oikeaoppisella alkukäsittelyllä ja lajille sopivilla valmistustavoilla
lahnasta saa kuitenkin erittäin maukasta ja ympäristöystävällistä ruokaa.
Uunissa kypsentäminen ja savustaminen sopivat lahnalle hyvin. Ruodoista
pääsee eroon helposti lihamyllyn tai monitoimikoneen avulla. Tiesitkö
muuten, että 1800-luvun lopulla 25-pennin kolikkoa kutsuttiin “lahnan
suomukseksi”. Olisiko aika nostaa lahna taas arvoonsa?

Lue lisää lahnasta
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686688-498604-43911760

Sinappikuorrutettu uunilahna


Tämä lahna valmistuu helposti uunissa. Tuhdit täytteet antavat lihalle
extramakua ja perinteinen sinappihuntu viimeistelee kokonaisuuden.
Suomustus onnistuu parhaiten aina ulkona. Jos suomustat sisätiloissa, hyvä
vinkki on suomustaa kala ison pussin suojissa suomustinraudalla.

1 iso lahna (yli 1,5 kg)
suolaa
sinappia
korppujauhoja
muutama voinokare

*Täyte:*
2 dl puolikypsäksi keitettyä riisiä
1,5 dl ruokakermaa
100 g purjoa
80 g Amerikan pekonia
50 g aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
½ tl mustapippuria myllystä

Suomusta lahna. Aukaise se, ja poista sisälmykset, myös munuaiset. Voit
myös avata lahnan selkäpuolelta kylkiruotojen läpi ulottuvalla viillolla
alkaen niskasta noin peräaukon kohdalle. Varo silloin katkottuja
kylkiruotojen päitä, koska ne ovat terävät.
Aseta kala uunipellille ennen täyttämistä. Selkäpuolelta avattu lahna
asetetaan niin, että viilletty selkäpuoli jää yläpuolelle. Muuten nesteet
valuvat ulos kypsennyksen aikana. Ripottele suola tasaisesti lahnan sisään.
Tee täyte. Silppua pekoni, purjo ja aurinkokuivatut tomaatit. Ruskista
pekoni- ja purjosilppu pannulla.
Lisää joukkoon tomaatit ja riisi. Lisää kerma, ja mausta pippurilla.
Sekoita hyvin.
Lusikoi täyte lahnan sisään. Sulje viilto hammastikuilla, tai ompele se
kiinni muutamalla tikillä.
Sivele lahnan pinnalle kummallekin puolelle sinappia. Siivilöi vielä päälle
korppujauhokerros ja lisää muutama voinokare.
Kypsennä uunissa ensin puoli tuntia 200 asteessa ja sitten noin tunti 150
asteessa. Lahna on kypsä, kun selkäevä irtoaa helposti vetämällä.

Savulahnaletut


Tähän ei voi todeta muuta kuin että ai että! Rasvaisena särkikalana lahna
sopii mainiosti savustettavaksi. Tähän kun yhdistää maittavaksi maustetun
lettutaikinan, on kesäherkku vailla vertaa valmis.

500 g ruodotonta savulahnaa pieninä paloina
5 dl vehnäjauhoja
1 l maitoa
2 kananmunaa
2 rkl sulatettua voita tai margariinia tai juoksevaa margariinia
1 tl suolaa
1 tl currya
1 tl sitruunapippuria
1 rkl (kuivattua) ruohosipulisilppua
paistinrasvaa

Tee lettutaikina sekoittamalla munat, maito, vehnäjauhot ja sulatettu rasva.
Mausta taikina suolalla, currylla, sitruunapippurilla ja ruohosipulilla.
Anna taikinan vetäytyä puolisen tuntia.
Kuumenna muurikka tai paistinpannu kuumaksi, ja laita siihen paistinrasvaa.
Kaadettuasi lettutaikinaa kuumaan paistinpannuun ripottele heti (ennen
kypsymistä) sen päälle savulahnapaloja. Paista kauniin ruskeiksi.

Lue lisää lahnan käsittelystä ja käytöstä
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686685-496623-43911760

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686695-235235-43911760

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686695-235235-43911760
[image: Instagram]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686689-78431-43911760
[image: Facebook]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686690-289707-43911760
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686692-300569-43911760
[image: Issuu]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686694-362567-43911760
[image: LinkedIn]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686684-59882-43911760

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4686686-338671-43911760
| Peruuta
tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-761482/653661

[image: LianaMailer]


Jaana Vetikko
tiedottaja



Suomalaiset vastasivat: Kalastus tuo hyvinvointia – Koronakevät siivitti
harrastuksen suosion kasvuun


Kalastonhoitomaksuja on lunastettu koronakevään aikana merkittävästi
aiempaa reippaammin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusj&aum...

Lue tiedote ePressi.comissa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjsto.mail-epr.net/go/1230157-1106929-63680351
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]Suomalaiset vastasivat:
Kalastus tuo hyvinvointia – Koronakevät siivitti harrastuksen suosion
kasvuunTiedote. Julkaistu: 28.05.2020, 09:32
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kalastonhoitomaksuja on lunastettu koronakevään aikana merkittävästi
aiempaa reippaammin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
teettämästä kyselystä selviää, että kalastus lisää paitsi harrastajansa
ulkoilua ja liikkumista, myös sosiaalista ja henkistä hyvinvointia.
Kalastusharrastuksen suosio on tänä keväänä kasvanut koronatilanteen ja
leudon talven vuoksi, mikä näkyy kalastonhoitomaksujen määrän nousussa.
Myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön teettämän tuoreen
kyselytutkimuksen mukaan korona-ajan rajoitteet ovat lisänneet suomalaisten
kalastusintoa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tiedottaja Jaana Vetikon
mukaan kalastonhoitomaksuja on lunastettu koronaepidemian aikana aiempaa
huomattavasti aktiivisemmin. Esimerkiksi niiden huhtikuun lopun tuotto oli
kolmanneksen edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi.
Koronakevään aikana erityisesti päivälupien määrä on kasvanut, mikä
kertoo lajin saaneen runsaasti uusia kokeilijoita. Vetikko uskoo, että
poikkeusolojen suosiota selittävät etenkin kalastuksen tuomat
luontoelämykset ja terveysvaikutukset.
– Kalastus edistää työikäisten jaksamista ja ylläpitää ikäihmisten
toimintakykyä. Se on mitä mainioin tapa kasvattaa lapsia ja nuoria
terveeseen luontosuhteeseen, Vetikko kannustaa.

Huhti-toukokuussa toteutetun kyselytutkimuksen tulokset puhuvat lajin hyvää
tekevän vaikutuksen puolesta. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista oli
sitä mieltä, että kalastus rentouttaa ja lisää harrastajansa hyvinvointia.
Noin kolme neljäsosaa vastaajista pitää kalastusta koko perheen hyvänä
yhdessä tekemisenä. Yli puolet kalastaa myös saadakseen pöytään
herkullista lähiruokaa.
Vetikko muistuttaa, että kalastamalla vastuullisesti suojelee myös
vesistöjä. Jokainen kalastonhoitomaksun maksava kantaa kortensa kekoon
vesiemme hyvinvoinnin parantamiseksi.
– Maksuilla tuetaan muun muassa hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa
luontaisia kalakantoja ja tätä kautta parantaa vesien tilaa. Tästä hyvänä
esimerkkinä on Haukitehdas-hankkeemme, joka lisää hauen lisääntymisalueita.

Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka
kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Vetikko iloitsee siitä, että
tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa
nykyistä enemmän. Hän kehottaa tulevan kesän kalastajia edelleen ottamaan
huomioon poikkeukselliset ajat.
– Vielä on syytä hakeutua rauhallisemmille apajille, muistaa turvavälit ja
välttää lähikontakteja muihin kuin omaan kalakaveriin tai omiin
perheenjäseniin.

Tietoa kyselytutkimuksesta:
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007
henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen
tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja,
mielipiteitä ja asenteita.

Tietoa julkaisijasta:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.

Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin
vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230168-822216-63680351

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, tiedottaja Jaana Vetikko p.
050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230170-1235657-63680351
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230169-579056-63680351
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
suomen.vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230166-895842-63680351
www.fisuun.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230172-757525-63680351
www.ottiopas.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230171-1102958-63680351
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230167-640574-63680351

Liitteet
- Noin 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kalastus
rentouttaa ja lisää hyvinvointia.
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230158-359073-63680351
- Noin kolme neljäsosaa suomalaisista pitää kalastusta koko perheen
hyvänä yhdessä tekemisenä
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjeto.mail-epr.net/go/1230159-1045144-63680351>
[image: Twitter]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230165-368082-63680351
Facebook]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230164-1123076-63680351
LinkedIn]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230163-885037-63680351
Pinterest]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230162-877772-63680351
Addthis]
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1230161-981931-63680351


Jaana Vetikko
tiedottaja





Vapaa-ajankalastajien silakkareseptit


Silakka taipuu moneen Kalalajihaasteemme toukokuun herkku silakka taipuu
moneen. Monen mielestä paistettuna tämä

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-0dfffadl2387c9219544a14e2ff6cc12/642210

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573678-450634-43911760

Ruokaterveiset

23.5.2020

Etusivu
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573678-43911760
Järjestö
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573674-261951-43911760
Lehti uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573676-419025-43911760
Fisuun
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573679-315063-43911760
Liity jäseneksi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573671-10656-43911760

Silakka taipuu moneen

Kalalajihaasteemme toukokuun herkku silakka taipuu moneen. Monen mielestä
paistettuna tämä D-vitamiinipitoinen Itämeren hopeakylki on parhaimmillaan,
mutta yhtä lailla silakka sopii vaikkapa kalakukkoon. Savusilakan maku on
klassikko vailla vertaa. Silakoiden dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet
merkittävästi ja terveyshyödyt kumoavatkin nykytiedon valossa jo
mahdolliset haitat. Silakka on ekologinen, edullinen raaka-ainevalinta ja
ilahduttavasti nousussa myös nuorten keskuudessa. Tiesitkö muuten, että
silakka on myös Varsinais-Suomen maakuntakala?

Silakkapatakukko

Tämä ei ole pikaruokaa, mutta sitäkin maittavampaa slow foodia. Sopii
mainiosti vaikkapa viikonlopun kokkailuihin. Kukko kätkee sisälleen
herkullisen täytteen, jossa silakat saavat lisämakua pekonista ja
aurinkokuivatuista tomaateista. Kokeile!

Ainekset:
noin 1 kg päättömiksi perattuja pieniä silakoita
2-3 sipulia ohuina siivuina
100 g pekonia tai possun kylkeä ohuina siivuina
1 prk (n. 150 g) aurinkokuivattuja tomaatteja
2-3 tl suolaa
voita tai muuta rasvaa vuoan voiteluun

Kukkotaikina
5 dl vettä
3 tl suolaa
1 dl rypsiöljyä
9 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja

Tee ensin taikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vesi pienissä
erissä hyvin sekoittamalla. Vaivaa lopuksi rypsiöljy taikinaan. Taikinan ei
pitäisi takertua käsiin. Jos näin käy, jauhojen määrää voi tarvittaessa
hieman lisätä.
Leikkaa taikinasta patakukon kantta varten sopiva pala ja siirrä sivuun.
Kauli tai painele lopusta taikinasta pataan sopiva kuori ja vuoraa voideltu
uunipata sillä yläreunan tasalle asti.
Lado silakoita taikinan päälle padan pohjalle tasainen kerros ja sirottele
niiden päälle suolaa maun mukaan.
Lisää päälle kerros sipuliviipaleita ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Lado
päällimmäiseksi kerros pekonia tai possun kylkeä. Aloita uudelleen
silakoilla ja jatka, kunnes pata on täynnä.
Kauli tai painele kansitaikina sopivaksi ja nosta se padan päälle.
“Liimaa” kannen ja pohjan reunat yhteen vedellä. Painele kanteen reikiä haarukalla.
Kypsennä patakukko uunissa kiireettömästi padan kansi paikalleen
asetettuna. Aluksi 200 asteessa 1 tunti ja sen jälkeen 125 asteessa 4-5
tuntia. Pata voidaan jättää sähköuuniin virran katkaisemisen jälkeen
jäähtymään ja muhimaan yön yli, jolloin sen maut tasaantuvat.
Suoraan uunista ulos otettua kuumaa kukkoa ei pidä leikata. Jäähtynyt kukko
irrotetaan veitsenterän avulla padan reunoista ja kaadetaan ylösalaisin
tarjoilulautaselle. Nyt siitä voi leikata paloja, jotka voi lämmittää
mikroaaltouunissa. Tuore salaatti sekä lasillinen kylmää maitoa tai olutta
maistuvat makoisalta kukkopalan kanssa, jonka päälle on sipaistu nokare
voita.

Paistetut silakat

Onko kevättä ilman paistettuja silakoita? Monien mielestä ei! Perinteeseen
nojaava luottaa leivityksessä ruisjauhoihin, keliaakikko puolestaan
gluteenittomiin korppujauhoihin. Paista voissa tai kokeile kokkienkin
suosimaa voi-öljy -yhdistelmää, joka takaa vieläkin rapsakkaamman pinnan.
Osa vannoo kirkastetun voin nimeen, jolloin voi kestää korkeamman
lämpötilan eikä pala niin helposti. Silakkaa syömällä autat myös
Itämerta
vähentämällä rehevöittävää fosforia.

Ainekset:
1 kg tuoreita silakoita (yhdestä kilosta tuoreita silakoita paistaa noin
kuusi iso pannullista)
ruisjauhoja tai gluteenittomia korppujauhoja leivittämiseen
suolaa maun mukaan
voita

Perkaa silakat poistamalla päät ja sisälmykset. Jos naaraskaloissa on mätiä
ja haluat säästää sen, voit poistaa vain pään ja vetää suolet pois
siten,
että mäti jää paikoilleen.
Kierittele silakat valitsemissasi jauhoissa. Voit sekoittaa suolan
jauhojen sekaan tai lisätä suolan vasta pannulla kalan pintaan.
Kokeilemalla löydät oman tyylisi. Paista kalat kullanruskeiksi pannulla
molemmin puolin ja nauti.

Ohjeet silakan perkaamiseen ja fileoimiseen löydät osoitteesta:
issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/silakkaesite
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573669-293643-43911760


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi


Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4573670-205549-43911760
| Peruuta
tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2f30026d2216bd818c43f812 c-761482/642196


Jaana Vetikko
tiedottaja




Vapaa-ajankalastajien haukireseptit


Hauesta herkkuja kevään iloksi Hauki, tuo kaislikkojemme ehdoton
kuninkaallinen ja vesiemme tärkeä peto jakaa

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-cb22778f8affb46f0e11db5868b500e3/631417

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Ruokaterveiset
9.5.2020

Etuwww.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi/jarjesto
Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

Hauesta herkkuja kevään iloksi


Hauki, tuo kaislikkojemme ehdoton kuninkaallinen ja vesiemme tärkeä peto
jakaa voimakkaasti mielipiteitä, myös ruokakalana. Osa pitää haukea
puisevan makuisena, osa toteaa herkullisuuden puutteen johtuvan vain
kokkaustaitojen - tai hyvien reseptien - puutteesta. Niin tai näin, tässä
kaksi reseptiä, jotka läpäisevät makutestit mennen tullen! Kannustamme
kokeilemaan. Muistathan suosia ruokakaloina välikoon haukia.

Tämän myötä toivotamme kaikille äideille ja isoäideille hyvää huomista
äitienpäivää!

Haukitortillat


Tästä piknikevääksi näppärää syötävää tai vaikka illanistujaisten
iloksi!
Joko sinä osaat fileoida hauen ruodottomaksi?

Ainekset (8 kpl):
1 kg ruodotonta haukifileetä
8 vehnätortillaa (eli 1 paketti)
8 isoa salaatinlehteä
1 purkki (200 g) ruohosipulituorejuustoa
1 tuore kurkku
1 iso punainen paprika
1 tuore chilipaprika
1 purkki (200 g) fetajuustokuutioita suolavedessä
1 kukkura rkl Fajitas-mausteseosta (Santa Maria)
2 tl hienoa suolaa
ruokaöljyä kalan paistamiseen

Paloittele ruodoton haukifilee 1-1,5 cm leveiksi kuutioiksi.
Laita haukikuutiot esim. pakastepussiin ja lisää Fajitas-mausteseos ja
suola. Sekoita niin, että mausteseos peittää kalakuutiot tasaisesti. Anna
palojen maustua viileässä yön yli tai vähintään 6 tunnin ajan.
Kuivaa haukikuutioista ylimääräinen neste pois talouspaperin päällä.
Leikkaa kurkku ja paprika hieman kalapaloja pienikokoisemmiksi kuutioiksi
sekä chilipaprika ohuiksi suikaleiksi.
Paista haukikuutiot kauniin ruskeiksi paistinpannulla ja anna niiden
jäähtyä haaleiksi.
Lisää haukikuutioiden sekaan kurkku- ja paprikakuutiot ja sekoita tortillan
täytteet kevyesti keskenään. Anna täytteen maustua pannulla kannen alla
noin puoli tuntia.
Levitä tortillojen päälle reiluhko kerros ruohosipulituorejuustoa ja
tortillankokoinen salaatinlehti.
Levitä tasaisesti sopiva määrä täytettä pitkittäin tortillan keskiosalle
salaatin päälle. Älä laita täytettä aivan tortillan reunaan saakka, koska
muuten se pursuaa käärittäessä ulos.
Ripottele täytteen päälle muutamia juustokuutioita.
Taita tortillan toinen reuna täytteen yli ja kääri täyte kohtalaisen
tiukasti tortillan sisälle.
Leikkaa halutessasi tortillat vinosti puoliksi ja lado ne tarjoiluastialle
salaatinlehtien päälle. Vaihtoehtoisesti voit kääriä ne yksitellen
voipaperiin, jos haluat ottaa ne mukaan vaikkapa evääksi.
Voit lisätä tarjoiluastiaan myös muita tuoreita vihanneksia, kuten
tomaatti- ja kurkkulohkoja, joita nautitaan ”sormiruokana” tortillojen
kanssa vaikkapa kivennäisveden tai meksikolaisen oluen kyydittämänä.

Savuhaukitahna


Tämä maukas savuhaukitahna herättää eloon niin uuniperunat kuin
ruisleivänkin. Mikset kokeilisi myös keväiseen juhlapöytään tuulihattujen,
kolmioleipien tai voileipäkakun täytteenä. Mielikuvitus on rajana! Jos
kaipaat potkua, lisää tahnaan tuoretta chiliä oman makusi mukaan.

Ainekset:
n. 1,5 kg hauki
merisuolaa
kevytmajoneesia tai smetanaa
tilliä (tuore tai kuivattu)
sitruunapippuria tai mustapippuria
(sitruunamehua)

Suolaa ja savusta hauki. Älä päästä sitä kuivumaan, vaan ota se pois
pöntöstä heti sen kypsyttyä. Anna jäähtyä.
Perkaa hauki ruodottomaksi ja murskaa kalanpalat haarukalla. Sekoita
joukkoon kevytmajoneesia tai smetanaa niin paljon, että muodostuu
tahnamainen, helposti veitsellä levitettävä seos.
Mausta tahna tillillä ja pippurilla sekä halutessasi sitruunamehulla.
Tarkista tahnan suola ja lisää sitä tarvittaessa.
Anna maustua jääkaapissa tai syö heti. Tahna on parhaimmillaan päivän
kuluttua.
Tarjoa ruisleivän päällä tai uuniperunan täytteenä.

Ohjeet hauen ruodottomaksi fileoimiseen löydät osoitteesta:
issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/hauki_ruodottomaksi_fileeksi

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry





Kalastuskilpailuihin liittyvä tutkimus, kaikki kilpailijat mukaan!


Jos olette viimeisen kahden vuoden aikana osallistuneet yhteen tai
useampaan pilkki-, laituripilkki-, onki-, vetouistelu-, heittokalastus- tai
perhokalastuskilpailuun, toivomme että kävisitte vastaamassa alla olevasta
linkistä löytyvään Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimukseen. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää kalastuskilpailutapahtuman arvoa ja
elämyksellisyyttä kalastuskilpailuun osallistuvan näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistumalla autatte tutkijoita selvittämään
kalastustapahtumien arvoa osana perinteistä ja muuttuvaa yhteiskuntaa.

Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa vastauksista riippuen noin 2-10
minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 10 pientä yllätyspalkintoa. Arvonta
suoritetaan kesäkuun aikana. Mikäli haluat osallistua arvontaan (ei ole
pakollista), niin jätä yhteystietosi kyselyn lopussa. Itä-Suomen yliopisto
kunnioittaa yksityisyyden suojaa ja käsittelemiensä henkilötietojen
yksityisyyttä. Yliopisto sitoutuu tietosuojapolitiikassaan huolehtimaan
käsittelemiensä henkilötietojen tietosuojasta ja tietoturvasta. Yliopisto
noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, Suomen lainsäädäntöä sekä
viranomaismääräyksiä ja -ohjeita.

Alla linkki tutkimukseen:

webropol.com/s/kalastuskilpailu



Jaana Vetikko
tiedottaja





Vapaa-ajankalastajien säynereseptit


Säyne tutuksi ruokapöytään Kalalajiteemaisten haasteviikkojemme säyne
lienee monelle hieman tuntemattomampi

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-d7907ceb7885b55cbc30f9b0e5419f11/619992

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379132-131491-43911760

Ruokaterveiset 25.4.2020



Etusivu uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379132-131491-43911760
Järjestö uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379128-93252-43911760
Lehti uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379130-317551-43911760
Fisuun uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/43979133-437046-43911760
Liity jäseneksi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379125-402353-43911760

Säyne tutuksi ruokapöytään

Kalalajiteemaisten haasteviikkojemme säyne lienee monelle hieman
tuntemattomampi ruokapöydässä vierailija. Säyneen onkimisen aika
eteläisessä Suomessa on juuri nyt, kun säät ovat monin paikoin lämmenneet
kymmeneen asteeseen. Tämä suureksi kasvava, salaperäiseksikin luonnehdittu
suomuinen eväkäs antaa onkijalleen kunnon vastuksen ja on varsin kelpo
ruokakala esimerkiksi savustettuna tai graavattuna. Tällä kertaa
ensimmäinen resepteistämme kietoo säynen savun aromiin, toisen kätkiessä
kalan suolakuoren uumeniin.
Toivotamme näiden myötä kireitä, säyneen kestäviä siimoja viikonloppuun!

Marinoidut savusäynemedaljongit

Pian lautaselle saa jo kevään ensimmäisiä varhaisperunoita. Niiden
kaveriksi sopivat loistavasti savussa hellityt savusäynemedaljongit.
Savustuspussin avulla näiden medaljonkien teko on vaivatonta, kokeile
vaikka!

Ainekset:
n. 1 kg säyne
savustuspussi

Marinadi:
½ dl thai sweet chili –kastiketta
½ dl soijakastiketta
½ dl ruokaöljyä
3 rkl tuoretta ruohosipulisilppua
1 pieni sipuli

Fileoi säyne ja leikkaa se medaljongeiksi.
Silppua sipuli, ja sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään.
Laita medaljongit kaksinkertaiseen muovipussiin, ja kaada marinadi päälle.
Sulje pussi tiiviisti. Anna medaljonkien marinoitua jääkaapissa pari tuntia
pussia välillä käännellen.
Savusta medaljongit savustuspussin ohjeen mukaan.
Tarjoile varhaisperunoiden, salaatin, mieluisien kasvisten ja maukkaan
kastikkeen kera.

Rosmariinisäynettä suolakuoressa

Nyt ei kannata säikähtää suurta suolan määrää. Tässä tapauksessa sen
rooli
on toimia suojakuorena, jonka alla kypsyy mehevä ja herkullinen kala. Tällä
kertaa hieman harvemmin ruokapöydissä nähty kalalajihaasteviikkomme säyne.
Tätä kalalajia voi vaikka arvuutella illanistujaisissa: mikä suolakuoren
alta paljastuukaan?

Ainekset:
n. 1,5 kg säyne
2 kg karkeaa merisuolaa
1 sitruuna
3 isoa rosmariininoksaa
ripaus hienoa suolaa
vettä

Halkaise perattu säyne selkärankaa pitkin pyrstöön niin, että selkänahka
jää ehjäksi. Ripottele hieman hienoa suolaa kalan sisään.
Leikkaa sitruuna ohuiksi viipaleiksi, ja levitä ne tasaisesti säyneen
sisään. Laita niiden päälle kalan sisään myös rosmariininoksat. Sulje
kala.
Tee pitkään karkeasta merisuolasta uunivuokaan säyneelle peti, ja aseta
kala siihen. Levitä merisuolaa säyneen päälle, niin että se peittyy
kokonaan. Ripottele suolakuorelle vähän vettä, jotta se kovettuu.
Paista uunissa 200 asteessa puoli tuntia, ja laske sitten lämpö 125
asteeseen. Jatka paistamista noin tunti.

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379132-131491-43911760

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi


[image: Instagram]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379126-341159-43911760

[image: Facebook]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379127-330210-43911760
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379129-557337-43911760
[image: Youtube]
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379131-552162-43911760

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/4379124-225988-43911760
| Peruuta
tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-761482/619978




Jaana Vetikko
tiedottaja





Vapaa-ajankalastajien ahvenreseptit


Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-0e17cebc445ac317348ae20cb4545488/596248

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]


Ruokaterveiset

11.4.2020

Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi/jarjesto
Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

Kansalliskalamme monet vaatteet

Kalalajiteemaisten haasteviikkojemme toinen laji oli ansaitusti
kansalliskalamme ahven. Tämä kaikkien tunnistama rakas raitapaita taipuu
ruokapöydässäkin moneen. Ahveneen liittyy epäilemättä myös paljon
muistoja,
niin oleellisesti se liittyy suomalaisuuteen ja kalastusharrastukseen.
Halusimme tarjota teille tällä kertaa reseptit niin perinteiseen kuin
hieman modernimpaankin makuun. Kokeilkaa molempia! Näiden ruokaohjeiden
myötä toivotamme kaikille vapaa-ajankalastajille oikein rauhallista
lankalauantaita ja muistakaa kalastaa turvallisesti!

Tule sinäkin mukaan kalalajihaasteeseen ja jaa oma suosikkireseptisi!

Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi


Juustoiset ahvenvartaat

Kalalajihaasteessamme narrataan parhaillaan ahventa. Tässä sopivasti potkua
sisältävä resepti juustonaksujen ystäville sekä epäilemättä myös
lapsille.
Muistattehan ostaa tarpeeksi naksuja (yksi suuhun, toinen murskaksi, yksi
suuhun, toinen…)

*Ainekset:*
nyljettyjä ahvenia
n. 3 dl murskattuja juustonaksuja
2 tl piri piri -mausteseosta
2 tl kuivattua ruohosipulia
1 tl currya
suolaa
ruokaöljyä paistamiseen
grillivarrastikkuja

*Kermaviilikastike vartaille*
1 prk kermaviiliä
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl kuivattua ruohosipulia
½ tl piri piri –mausteseosta
½ tl currya
½ tl lime-pepper -mausteseosta

Valmista kastike sekoittamalla hunaja ja mausteet kermaviiliin. Anna
kastikkeen vetäytyä pari tuntia.
Ripottele ahventen päälle hiukan suolaa. Sekoita piri piri, ruohosipuli ja
curry murskattuihin juustonaksuihin. Pyöritä ahvenet seoksessa.
Työnnä varrastikut ahventen läpi niskapuolelta siten, että tikun
kummastakin päästä saa pitävän otteen.
Lyhennä tikkua tarvittaessa niin paljon päistään, että se mahtuu
paistinpannulle.
Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja lisää siihen ruokaöljy. Paista ahvenet
kauniin ruskeiksi.
Tarjoa jasmiiniriisin ja piri pirillä maustettujen wokvihannesten kera.
Koristele limetillä.
Ahvenvartaiden kanssa maistuu kermaviilikastike.

Kesämökin savuahvenet

Tällä viikolla on saatu nauttia osassa Suomea jo huikean lämpimistä
päivistä. Ne johdattavat meidät mökkimuistoihin, joita toivottavasti saamme
tulevanakin kesänä olla luomassa. Jos vielä mökille ei pääse, nämä
ahvenhaasteviikkomme savuahvenet onnistuvat onneksi myös kotosalla.

*Ainekset:*
6 isoa ahventa (tai niin monta kuin savulaatikkoon mahtuu)
karkeaa merisuolaa
leppälastuja
muutama katajanoksan kärki
3-4 sokeripalaa
(ruokaöljyä)

Poista ahventen sisälmykset ja kidukset. Muista myös munuaisveri. Huuhtele
tai pyyhi puhtaaksi tarvittaessa.
Viillä kalan sisäpuolelta selkärangan vierestä selkälihakseen kalan
päästä
alkaen peräaukon kohdalle (tai halutessasi pyrstöön saakka) viilto, joka ei
kuitenkaan mene läpi selkänahasta. Ripottele viiltoon ja kalan
vatsaonteloon karkeaa merisuolaa makusi mukaan.
Laita ahventen vatsoihin katajanoksat pitämään ne muodossaan ja lado ne
astiaan. Ripottele vielä suolaa päälle. Anna suolaantua noin 3–4 tuntia
viileässä paikassa.
Lado savulaatikon tms. pohjalle leppälastuja, muutama katajanoksan kärki ja
sokeripalat. Laita rasvapelti ja ritilä paikalleen. Halutessasi voit
sivellä ritilän ruokaöljyllä, jotta kalat eivät tartu siihen savustuksen
aikana.
Ravistele ahvenista ylimääräinen suola pois ja lado ne savustuslaatikkoon.
Savusta kohtuullisella tulella noin 30–40 minuuttia ahventen koosta ja
tulen voimakkuudesta riippuen. Ahvenet ovat kypsiä, kun niiden evät
irtoavat helposti vetämällä.
Nauti sellaisenaan tai tee savukalaherkkuja. Kokeile savuahventa täytteenä
myös vaikkapa pitsaan tai tortilloihin!


Jaana Vetikko
tiedottaja




Vapaa-ajankalastajien siikareseptit


Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-384164ed57e78b88d469f1946dflelf/590841

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Ruokaterveiset
4.4.2020

Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi/jarjesto
Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

Puoli kuuta peipposesta, siiasta ei päivääkään

Kevät on nyt täällä. Käynnistimme maaliskuussa
kalalajiteemaiset haasteviikot kannustaaksemme jokaista omatoimiseen
kalastusharrastukseen lähivesillä. Haasteemme ensimmäisenä lajina siika on
innostanut monet siikaongelle myös poikkeusoloissa. Hienoa! Monilla saalis
päätyy kotiin asti ja ruokapöytään, joten haluamme tarjota jokaisen
haastelajin kohdalla teille myös pidetyimpiä reseptejämme. Tässä
suosikkimme siian osalta, olkaa hyvät!
Tule sinäkin mukaan kalalajihaasteeseen!

Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi

Tikkusiiat

Usein yksinkertainen on parasta. Tämä resepti sisältää maittavan kalan
lisäksi myös mielenrauhaa ja nuotion äärellä viihtymistä omien läheisten
kera. Kokeilkaapas!

Tarvitset:
perattuja, suomustettuja pikkusiikoja, joihin jätät päät paikoilleen
hienoa merisuolaa
Ripottele siikoihin suolaa makusi mukaan joka puolelle. Anna suolaantua
noin tunti.
Etsi sillä välin sopivat kepit ja kuori ja teroita keppien kärjet. Tämä
puuha sopii valvotusti myös nuoremmille, anna kokeilla
rohkeasti! Halutessasi voit liottaa paistotikkuja vielä vedessä ennen
käyttöä.
Leikkaa siikojen kylkiin viillot lihassyiden suuntaisesti. Työnnä siiat
tikkuihin pääpuoli edellä niin, että tikku kulkee selkäruodon viertä
pitkin.
Kypsennä tikkusiiat kauniin ruskeiksi nuotion loisteessa.

VINKKI: Voit kypsentää kalat myös grillissä tai halsterissa. Tällöin voit
perkauksen yhteydessä poistaa myös päät. Lisukkeeksi siialle sopii
mainiosti esimerkiksi raikas kreikkalaistyylinen salaatti.

Juhlava savusiikakeitto

Arkikin voi olla juhlaa! Tällä keitolla sulatat myös keittoon tulevan
juuston lisäksi niin miehen kuin naisenkin sydämen. Ja on tällä lastenkin
mieliä hellitty. Näin se käy:

Tarvitset:
800 g siika savustettuna
8 dl vettä
5 dl kalalientä
200 g maustamatonta sulatejuustoa
5 isohkoa perunaa
1 iso sipuli
2 tl suolaa
½ tl currya
¼ tl jauhettua valkopippuria
½ ruukkua tuoretta tilliä
1/3 ruukkua tuoretta ruohosipulia

Kuori ja pilko perunat ja sipuli. Kuumenna vesi ja kalaliemi kattilassa, ja
lisää perunat ja sipulit siihen. Keitä kypsiksi.
Perkaa sillä aikaa savusiika ruodottomaksi ja pilko se sopiviksi
suupaloiksi.
Lisää kattilaan sulatejuusto ja sekoittele, kunnes se on sulanut. Mausta
keitto suolalla, currylla ja pippurilla. Lisää silputtu ruohosipuli ja
tilli.
Lisää perattu savusiika viimeiseksi. Anna kiehahtaa, mutta älä keitä.
Tarkista maku.
Nauti ruis- tai saaristolaisleivän kera parhaassa seurassa.

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
www.vapaa-ajankalastaja.fi/tietosuojalauseke >| Peruuta
tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911762-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-0/590827



Pidetään yllä kalastussanomaa poikkeustilassakin, otathan haasteet vastaan?


Kalastusseuroille ja kalastuksen harrastajille
Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-16f5d4123edcc01d41d353d1e03c8066/585473[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö Logo]

Kalastusseuroille ja kalastuksen harrastajille


30.3.2020
Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi/jarjesto
Lehti www.vapaa-ajankalastaja.fi
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

Pidetään yllä kalastussanomaa poikkeustilassakin


Ani harva meistä olisi vielä vuoden vaihtuessa uskonut, että kevätauringon
paistaessa olemme tässä nykyisessä tilanteessa. Hankala etelän jäätalvikin
on nyt haikea muisto vain, ja tilalle ovat tulleet kaikkien meidän elämään
vaikuttavat rajoitukset ja kehotukset. Kuitenkin läsnä on myös yhteinen
toivo siitä, että selviämme tästäkin kyllä yhdessä, katsomalla kaikki
samaan suuntaan.
Harrastamisen mahdollisuudet ovat monella vähentyneet nyt minimiin ja
keskittyminen on oikeutetusti muissa asioissa. Kuitenkin kaiken tämän
keskellä on tärkeää pitää huolta paitsi fyysisestä niin erityisesti
henkisestä jaksamisesta. Perheille on vapautunut paljon aikaa tehdä asioita
yhdessä ja monessa taloudessa kuumeisesti mietitään ajanviettotapoja, jotta
elämä pysyy mielekkäänä, eivätkä seinät kotona ”kaadu päälle”.
Omatoiminen kalastusharrastus omilla lähivesillä ulkoilun ja muun luonnossa
liikkumisen ohella voivat tuoda nyt entistäkin enemmän iloa ja antaa
monelle sysäyksen uuteen harrastukseen. Kalastuksesta haetaan paitsi
elämyksiä ja saalista, nyt enenevässä määrin myös mielenrauhaa ja
yhdessä
oloa oman perheen kesken.

Kalalajiteemaiset haasteviikot, myös ruokaohjeet jakoon


Kalastuskerhot ja muu järjestetty lasten ja nuorten toiminta ovat nyt
tauolla. Nyt on aika keksiä muita tapoja pitää yllä kalastuksen kipinää
siten, että toiminta on turvallista, mutta mielekästä. Lanseerasimme viime
viikolla sosiaalisessa mediassa Kalalajiteemaiset haasteviikot, jotka
kannustavat meitä kaikkia kalastamaan omatoimisesti erityisesti
lähivesistöissä nyt kevään aikana.
Haastoimme ihmiset myös jakamaan omia lajikohtaisia suosikkireseptejään ja
kalaruokakuviaan muille. Luodaan kalastusyhteisöä nyt entistä voimakkaammin
tekemällä yhteisiä asioita, vaikka olemme toisistamme fyysisesti etäällä.
Jaetaan kokemuksia ja ilon hetkiä sosiaalisessa mediassa, joka ei tunne
maakuntien rajoja. Jaetaan siellä myös paljon hyviä muistoja, jotka
auttavat meitä pääsemään ikävien aikojen yli.
Toivomme kalastusseurojen jakavan tietoa haasteista ja kannustavan
jäseniään osallistumaan näihin. Otathan sinäkin haasteet vastaan?

Viikkojen 13 ja 14 (24.3.-5.4.) haastelaji on SIIKA. Kuvan mukaan
liitettävät some- ja lajitunnisteet #siikahaaste #vapaa_ajankalastajat ja
ruokakuviin myös #siikaresepti #kalaruoka.

Viikkojen 14 ja 15 (30.3.-13.4) haastelaji on AHVEN. Kuvan mukaan
liitettävät some- ja lajitunnisteet #ahvenhaaste #vapaa_ajankalastajat ja
ruokakuviin myös #ahvenresepti #kalaruoka.

Seuraava uusi haastelaji julkaistaan viikolla 16.

Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi

Kalastetaan vastuullisesti yksin tai perheen kanssa


Muistammehan kaikki myös vastuullisen kalastajan tämänhetkiset askelmerkit:
*Lähde kalaan vain terveenä. Jos tunnet itsesi yhtään kipeäksi, tai
perheessäsi sairastetaan, jää kotiin.
*Kalasta nyt vain lähivesillä. Matkustamisen aika on myöhemmin.
*Kalasta yksin tai oman perheen kera.
*Muista pitää turvaväli muihin ulkoilijoihin ja kalastajiin, vähintään
kaksi metriä.
*Mene kalastamaan omalla autolla tai polkupyörällä, vältä julkisia
liikennevälineitä.
*Ennen kuin jäälle lähtee kannattaa aina varmistaa, että se varmasti
kestää.
*Vastuullisella pilkkijällä on kaulassaan jäänaskalit sekä repussa köysi
tai heittoliina.

Yhdessä. Turvallisesti. Kalastuksesta voimaa saaden.

Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö logo]

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933




Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin
Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien
hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja
niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin.
Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin
määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri
materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä".
Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja:
SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki.

Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin
sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa.


Jarmo Niitynperä




Tiedote. Julkaistu: 05.03.2020, 08:481,42 kilon särki on uusi Suomen ennätys

Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kaksi uutta
ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat särki 1,42 kg ja hietatokko 7,9 cm.

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa 20
vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen
kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta.
Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapui
kuluneen
vuoden aikana paljon isoja kaloja, mutta ne eivät yltäneet uusiksi
ennätyksiksi.

Haitallista vieraslajia aurinkoahventa ei hyväksytty listal
Ennätyskalalautakuntaan tuli myös ilmoitus aurinkoahvenesta, joita on
laskettu luvatta muutamiin luonnonvesiin Turun seudulla. Aurinkoahven on
luokiteltu koko EU:n alueella haitalliseksi vieraslajiksi, joita ei saa
päästää ympäristöön. Lautakunta jätti ilmoituksen käsittelemättä,
koska se
ei halua olla millään tavalla edistämässä haitallisen vieraslajin
levittämistä Suomeen.

Punnituksessa oltava tarkka
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys
on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen.
Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu
ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja
käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha
talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu
hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat

Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja
lisäksi osoitteesta ahven.net/kalastus/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914


Pressmeddelande. Publicerad: 05.03.2020, 08:551,42 kilos mört slog nytt
finskt rekord

*Rekordfisknämnden har godkänt två nya finska rekordfiskar, mört 1,42 kg
och sandstubb 7,9 cm.*

Rekordfisknämnden har upprätthållit listan över 2000-talets finska rekord i
20 år. På listan finns nu 80 fiskarter och sex kräftarter. Att få en
rekordfisk är inte det lättaste för det finns redan många hårda resultat

listan. Förutom de godkända rekordfiskarna behandlade nämnden många andra
stora fiskar, men dessa lyckades inte slå de gamla rekorden.

*Den skadliga främmande arten solabborre godkändes inte *

Rekordfisknämnden fick också in en anmälan om solabborre, en fiskart som
påträffas i Åbotrakten efter att den olovligt har släppts ut där.
Solabborren är inom hela EU listad som en skadlig främmande art som inte
får släppas ut i naturen. Nämnden beslöt att inte behandla anmälningen,
för
man vill inte på något sätt uppmuntra att denna skadliga främmande art
sprider sig i Finland.

*Var noggrann med vägningen*

Då man får en rekordfisk måste man hålla huvudet kallt. Många potentiella
rekord har inte godkänts i nämnden på grund av en bristfällig eller vag
anmälan. Oftast är det vägningen som inte gjorts enligt anvisningarna. Det
bästa är att föra fisken till närmaste matbutik och be att få väga den på
någon av vågarna där. Samtidigt kan man be butiksbiträdet fungera som
vittne. Hemmets hushållsvåg eller en digitalvåg som man håller i handen
godkänns inte för att väga en rekordfisk.

Rekordfiskregistret, anmälningsblanketter och anvisningar för att anmäla
rekordfiskar finns på adressen ahven.net/sv/fiske/rekordfiskar

*Tilläggsuppgifter om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregistret:*

Informatör Tapio Gustafsson target=_blank
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. (09) 6844 5914

Informatör Jaana Vetikko
Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation
tel. 050 525 7806



Jaana Vetikko
tiedottaja




Eläinsuojeluaktivistien toiminnasta

Eläinsuojeluaktivistien toiminta on keskusjärjestöön kantautuneiden tietojen mukaan jälleen yltynyt, erityisesti tietyillä alueilla. Kaava on
pysynyt samana eli aktivistit pyrkivät viestittelyllään vaikuttamaan
kilpailukalojen käsittelyyn. Kuulopuheiden mukaan viestittely on paikoin ollut jatkuvaa, eikä viestin lähettäjä välttämättä ole lopettanut vastauksen saatuaan.
Tästä syystä SVK on 11.12.2019 ottanut yhteyttä poliisin neuvontaan kysyäkseen milloin nk. kotihäirinnän tunnusmerkit täyttyisivät. Poliisin neuvonnassa todettiin, että mikäli viestin lähettäjä (tai puhelinsoittaja)
lähettelee ”toistuvasti” samankaltaisia viestejä samalle henkilölle tai taholle, vaikka on jo vastauksen saanut, häiriköinnin merkit täyttyvät.

Yksi tai kaksi viestiä ei vielä riitä, mutta ”jos niitä tulee paljon” (vaikka kymmeniä), niin asiasta voi viestien saaja tehdä rikosilmoituksen.

Poliisi neuvoo ottamaan talteen ko. sähköpostit ja tekstiviestit. Ne toimivat rikostutkinnan todistusaineistona. Lisäksi kannattaa kirjata ylös tämän kaltaisten puhelinsoittojen tiedot, kuten puhelinnumero, kellonaika ja päivämäärä.
Lisätietoja saa tarvittaessa poliisin valtakunnallisesta
puhelinneuvontapalvelusta p. 0295 419 800. He neuvovat, miten asiassa tulee parhaiten edetä. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti. Lisätietoja löytyy poliisin sivuilta: www.poliisi.fi/rikokset/sahkoinen_rikosilmoitus
SVK ei voi tehdä rikosilmoitusta häirittyjen henkilöiden, seurojen tai piirien puolesta.



tiedottaja
Jaana Vetikko




Kalastusseuroille ja -piireille tiedoksi

Hei!

Verottaja on lähettänyt alla olevan tiedoksiannon tulorekisterin
muutoksista ensi vuodelle.

t: Jaana Vetikko

Tulorekisteriin ilmoittamiseen muutoksia pienille toimijoille vuonna 2020
Tulorekisteriin ilmoittamista helpotetaan pienille toimijoille vuonna 2020.
Hallitus esittää muutoksia, jotka keventävät pienyrittäjien, järjestöjen
ja
vapaaehtoisten hallinnollista taakkaa.
Esityksen mukaan tulojen ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse
§ luontoiseduista
§ palkkaennakoista
§ verovapaasta kustannusten korvaamisesta
§ rekisteröidyn yhdistyksen maksamista enintään 200 euron
kertasuorituksista.

Lisäksi pieniä kilpailupalkintoja ei tarvitse enää vuonna 2020 ilmoittaa
tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat
työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.
Tulorekisteri on suljettu vuodenvaihteessa 30.12.2019 - 1.1.2020

Tulorekisteri laajenee vuodenvaihteessa, kun lähes 500 uutta organisaatiota
alkaa käyttää tulorekisterin tietoja 1.1.2020 alkaen. Laajennuksesta
johtuen tulorekisteri on suljettu 30.12.2019 klo 20 – 1.1.2020 klo 17.

Lue lisää verofi.mailpv.net/go/24202379-776155-119807106


Jaana Vetikko
tiedottaja



Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallitus on valinnut
järjestöpäällikkö Olli Saaren keskusjärjestön uudeksi
toiminnanjohtajaksi. Toiminnanjohtajan työssä hän aloittaa vuoden 2020
alusta.

Olli Saari aloitti työt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä
vuonna 2013. Järjestöpäällikkönä hän toimi viimeiset neljä vuotta
vastaten järjestön kehittämisestä ja laajasta hanketoiminnasta. Myös
neuvonta- ja asiantuntijatöistä sekä vapaa-ajankalastuksen edunvalvonnasta
hänellä on paljon kokemusta.
Ennen SVK:ta Saari on työskennellyt laajasti kalatutkimuksen ja -talouden eri
sektoreilla. Töiden ja kalastusharrastuksensa myötä Suomen monipuoliset
kalavedet ovat hänelle tuttuja. Koulutukseltaan Saari on Jyväskylän
yliopistosta valmistunut Akvaattisten tieteiden maisteri (FM), tuttavallisemmin
kalabiologi.

Toiminnanjohtajana Olli Saari haluaa nostaa vapaa-ajankalastuksen arvostuksen
sen ansaitsemalle tasolle. Lisäksi hän pitää tärkeänä varmistaa
kalastusharrastuksen hyväksyttävyys muuttuvassa yhteiskunnassa.
”Syksyllä uusittu vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia antaa näiden
edistämiseen hyvän tuen”, Saari toteaa.
Olli Saaren mukaan järjestötyössä näkyvät haasteet voidaan kääntää
mahdollisuuksiksi. Kalastusseurojen korvaamattoman arvokas toiminta harrastuksen
edistämiseksi on jäämässä yhä harvempien harteille. Uusia tekijöitä ja
toimintatapoja tarvitaan, jotta voidaan tarjota palveluita ja toimintaa kaiken
ikäisten kalastajien tarpeisiin.
”Vaikka kalastusharrastus onkin kasvavassa määrin tapa rentoutua ja kokea
elämyksiä, on sen perusedellytyksenä elinvoimaiset ja houkuttelevat
kalakannat. Niiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on järjestömme
toimittava aktiivisesti jatkossakin”, Saari sanoo.

Lisätietoja:

järjestöpäällikkö Olli Saari puh. 050 339 4660
tiedottaja Jaana Vetikko puh. 050 525 7806
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii
yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa.



Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote. Julkaistu: 31.10.2019Kala-ala: Merimetsostrategian toimenpiteet
ovat riittämättömiä

Kala-alan toimijat ja rannikon asukkaat ovat jo pitkään olleet
törmäyskurssilla kasvavan merimetsokannan kanssa. Heinäkuussa maassamme oli
25 700 pesivää merimetsoparia ja yhteensä noin 120 000 merimetsoa. Juuri
valmistunut merimetsotyöryhmän ehdotus kansalliseksi merimetsostrategiaksi
sekä sen toimenpidesuunnitelma eivät ole riittäviä vähentämään
merimetson
aiheuttamia ongelmia ja niistä koituneita ristiriitoja.

Ympäristöministeriön työryhmässä mukana olleet kala-alan, Svenska
Lantbruksproducenternas Centralförbundetin (SLC) ja Kristiinankaupungin
edustajat katsovat, ettei työryhmässä tunnustettu sitä, että ylisuureksi
kasvanut merimetsokanta aiheuttaa vakavaa haittaa kalakannoille,
saaristoluonnolle, saariston asukkaille ja yrittäjille,
vapaa-ajankalastukselle, kalankasvatukselle ja kalastuselinkeinoille.
Merimetso on osaltaan vaikuttanut kotimaisen pyydetyn kalan tarjonnan
vähentymiseen. Ongelmaa tulisi tarkastella myös uhanalaisten ja silmällä
pidettävien kalakantojen näkökulmasta.

Jo merimetson kannanhoitosuunnitelmassa vuonna 2005 todettiin
merimetsokannan saavuttaneen suotuisan suojelutason pesivien parien määrän
ollessa viisituhatta. Vuoden 2016 merimetsotyöryhmässä todettiin, että jos
silloin esitetyt toimenpiteet eivät lievennä ristiriitoja, on tutkittava
vaihtoehtoisten lisätoimenpiteiden tarpeellisuutta. Tässä tehtävässä
nykyinen merimetsotyöryhmä ei onnistunut.

Kala-alan, SLC:n ja Kristiinankaupungin edustajat jättivät
merimetsotyöryhmän ehdotukseen kansalliseksi merimetsostrategiaksi sekä
toimenpidesuunnitelmaan täydentävän mielipiteen ja seitsemän
toimenpide-esitystä. Merimetsoristiriitojen ratkaisemiseksi nämä tulisi
ottaa poliittisella tasolla käsittelyyn mahdollisimman pian.

1. Merimetsolle on laadittava valtakunnallinen kannanhoitosuunnitelma.
2. Merimetsokanta on liian suuri kalakantojen kantokykyyn suhteutettuna.
Merimetson kokonaiskantaa ja kolonioiden kokoa tulisi rajoittaa
merkittävästi. Tärkeiden kalastusalueiden sekä kalojen
lisääntymis-/istutusalueiden ympärille on luotava suoja-alueet.
3. Merimetsoa koskevien poikkeuslupien haussa hakijoiden todistustaakkaa on
alennettava.
4. Poikkeuslupien käsittelyaikaa on lyhennettävä merkittävästi.
5. Kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä muutoksia, jotka helpottavat
poikkeuslupien saamista. Merimetsoja koskevien poikkeuslupien käsittely on
siirrettävä riistahallinnolle.
6. Perinteinen tapa arvioida kannan kokoa pesivien parien määrän
perusteella ei anna oikeaa kuvaa populaation mittasuhteista ja saattaa
johtaa vahinkojen/vahingon uhkan aliarviointiin. Ei-pesivät linnut
muodostavat merkittävän osan kokonaispopulaatiosta. Arvioinnit ja
toimenpiteet tulisi suunnitella ja mitoittaa kokonaispopulaation
perusteella.
7. Merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma muotoillaan hallitusohjelman
edellyttämällä tavalla: ”Laaditaan ja toimeenpannaan merimetsostrategia
kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi” ja ”Sujuvoitetaan
merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia.”

Suomen tulisi jatkossa toimia EU:ssa aktiivisesti sen puolesta, että
merimetso siirretään metsästettävien lintujen listalle (lintudirektiivi,
liite II). Yhdessä esimerkiksi munien öljyämisen kanssa yllä luetellut
toimenpiteet mahdollistaisivat merimetsokannan kohtuullistamisen niin
kalakantojen kuin ihmistenkin näkökulmasta tarkasteltuna.

*Lisätietoja: *
Kalatalouden Keskusliitto, Malin Lönnroth p. 040 5960 808
Kristiinankaupungin kaupunki, Mila Segervall p. 040 525 823
Suomen Ammattikalastajaliitto, Kim Jordas p. 040 0720 690
Suomen Kalankasvattajaliitto, Irja Skytén-Suominen, p. 050 3727 652
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Juha Ojaharju, p. 045 113 3050
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Stefan Thölix, p. 050
552 5392


Fiskesektorn: Skarvstrategins åtgärder är otillräckliga

*Fiskesektorn och kustbefolkningen har redan länge varit på kollisionskurs
med den växande skarvstammen. I juli fanns det 25 700 häckande skarvpar i
Finland och sammanlagt cirka 120 000 skarvar. Skarvarbetsgruppens förslag
till nationell skarvstrategi samt åtgärdsprogram som nu står klar ses inte
ändå på fältet som tillräcklig för att minska på de problem som skarven
förorsakar och de konflikter som uppstått.*

Fiskesektorns, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbunds (SLC) och
Kristinestads representanter i Miljöministeriets skarvarbetsgrupp anser att
man i arbetsgruppen inte erkänt det faktum att det överstora skarvbeståndet
förorsakar allvarlig skada för fiskbestånden, skärgårdsnaturen,
skärgårdens
invånare och företagare, fritidsfisket, fiskodlingen och fiskerinäringen.
Skarven har för sin del påverkat utbudet av inhemsk fisk negativt.
Problemet borde också granskas ur hotade och nära hotade fiskarters
perspektiv.

Redan i skarvförvaltningsplanen från år 2005 konstaterades det att
skarvbeståndet hade nått en gynnsam skyddsnivå då det fanns femtusen
häckande par. I skarvarbetsgruppen från år 2016 konstaterade man att om de
åtgärder man föreslog inte minskar på konflikten, måste man utreda behovet
av tilläggsåtgärder. Det här har den nuvarande skarvarbetsgruppen inte
lyckats med.

Fiskesektorns, SLC:s och Kristinestads representanter har lämnat in en
kompletterande åsikt och sju åtgärdsförslag till förslaget till nationella
skarvstrategi och åtgärdsprogram. För att lösa skarvkonflikten bör dessa nu
med det snaraste tas upp till politisk behandling.

1. Det bör göras upp en nationell stamförvaltningsplan för skarven.
2. Skarvbeståndet är för stort jämfört med fiskbeståndens bärkraft. Den
totala skarvstammen och koloniernas storlek behöver minskas märkbart. Det
behövs skyddszoner kring de viktigaste fiskeområdena och vid fiskarnas
lek/utsättningsområden.
3. Vid ansökan om undantagstillstånd bör den sökandes bevisbörda minskas
betydligt.
4. Undantagstillståndens behandlingstid bör förkortas märkbart.
5. Det måste göras ändringar i den nationella lagstiftningen som gör det
lättare att få undantagstillstånd. Behandlingen av undantagstillstånden bör
flyttas till viltförvaltningen.
6. Det traditionella sättet att utvärdera beståndets storlek utgående från
antal häckande par ger inte rätt bild av populationen och kan leda till att
skadorna/skadehotet undervärderas. Icke-häckande fåglar utgör en betydande
del av den totala populationen. Utvärderingar och åtgärder ska planeras och
dimensioneras enligt den totala populationen.
7. Skarvstrategin och åtgärdsplanen utformas så som regeringsprogrammet
förutsätter: ”En strategi för att begränsa storskarvsbeståndet och
förebygga skarvskador ska utarbetas och genomföras.” och ”Beviljandet av
dispenser för jakt på storskarv ska underlättas”.

Finland bör framöver inom EU aktivt jobba för att skarven flyttas till
listan över jaktbara fåglar (fågeldirektivet, bilaga II). Tillsammans med
exempelvis oljning av ägg skulle de ovan listade åtgärderna möjliggöra en
rimlig skarvstam, både ur fiskbeståndens och människors synvinkel.

*Tilläggsuppgifter:*
Centralförbundet för Fiskerihushållning, Malin Lönnroth tel. 040 5960 808
Finlands Fiskodlarförbund, Irja Skytén-Suominen, tel. 050 3727 652
Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, Marcus Wikström, tel. 045 110
2126
Finlands Yrkesfiskarförbund, Kim Jordas tel. 040 0720 690
Kristinestads stad, Mila Segervall tel. 040 525 8523
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Stefan Thölix, tel. 050
552 5392


Jaana Vetikko
tiedottaja




SVK:N OHJE KILPAILUJÄRJESTÄJILLE

Taustaa


Vapaa-ajankalastus on Suomessa hyvin suosittua, sitä harjoittaa lähes 1,5
miljoonaa suomalaista. Vapaa-ajankalastus on merkittävässä osassa
aktivoimassa ihmisiä liikkumaan ja edistämään jaksamista niin koulussa,
työssä kuin eläkkeellä. Vapaa-ajankalastus on myös yksi tehokkaimmista
keinoista vahvistaa ja ylläpitää luontokontaktia ja kasvattaa lapsia ja
nuoria terveeseen luontosuhteeseen, jossa samalla kunnioitetaan luontoa ja
ympäristöä. Tämä on entistä tärkeämpää väestön kaupungistuessa
voimakkaasti, mikä vieraannuttaa ihmisiä luonnosta.

Viime aikoina on kuitenkin arvosteltu kärkevästi kalojen kohtelua
vapaa-ajankalastuksessa ja erityisesti kalastuskilpailuissa, joita
eläinsuojeluaktivistit ja heidän järjestönsä ovat lisäksi häirinneet.
Lapin
poliisi teki 11.6.2019 päätöksen aktivistien SM-pilkistä tekemästä
tutkintapyynnöstä ja totesi, että asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta,
eikä siksi toimittanut esitutkintaa. Tämä on kuitenkin
eläinsuojeluviranomaisten mukaan yksittäisen tutkinnanjohtajan tekemä
päätös. Kuluneen vuoden aikana em. viranomaiset ovat ohjeistaneet, miten
kaloja tulee eläinsuojelulain mukaisesti kohdella vapaa-ajankalastuksessa
ja kalastuskilpailuissa. Ohjeiden mukaan *”talteen otettava kala on heti
pyynnin jälkeen asianmukaisesti tainnutettava.”*

Ruokavirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelulain
ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.
Viraston tuoreen ohjeen mukaan kala on heti pyynnin jälkeen asianmukaisesti
tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä
lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin
soveltuvalla menetelmällä. Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi
hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän tai niskan
murtaminen joko käsin vääntämällä päätä ylöspäin tai saksien tai
puukon
avulla.

SVK ohjeistaa kilpailujärjestäjiä seuraavasti:


- Vaikka tuomioistuinten ennakkopäätöksiä eläinsuojelulain tulkinnasta
kalastuksessa ei ole, Keskusjärjestö kehottaa kalastuskilpailujen
järjestäjiä tuomaan kilpailuissa asiallisesti esille
eläinsuojeluviranomaisten em. ohjeistuksen. Kilpailujärjestäjien on
kaikissa siihen soveltuvissa kilpailuissa suositeltava kilpailijoille
saaliin välitöntä tainnuttamista pois lukien esim. sumputuskilpailut ja
niin sanotut pyydystä & päästä -kilpailut. Lisäksi heidän on
kerrottava,
että vastuu eläinsuojelulain noudattamisesta on kilpailijoilla.

- Eläinsuojelulakia valvovat kunnaneläinlääkärit, poliisit ja
aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että kaloja kohdellaan
eläinsuojelulain vastaisesti, eläinsuojeluviranomaisella on oikeus
suorittaa tarkastus. Kilpailujärjestäjien on pyydettävä heiltä
kirjallinen
raportti tarkastuskäynnistä kilpailussa.

- Eläinaktivistien kyselyihin kilpailujärjestäjien tulee vastata, että
kilpailuissa (pois lukien esim. sumputuskilpailut ja niin sanotut pyydystä
& päästä -kilpailut) kilpailijoille on suositeltu kalojen tainnuttaminen
välittömästi eläinsuojelulain mukaisesti ja kilpailijoille on kerrottu
lain
noudattamisen vastuun olevan kilpailijoilla.

- Kilpailua räikeästi häiritsevistä henkilöistä, mikäli he eivät
pyynnöistä huolimatta lopeta häiritsemistä, voivat kilpailujärjestäjät
ilmoittaa poliisille. Kalastuslain 50 §:n mukaan kenelläkään ole oikeutta
tahallisesti estää tai vaikeuttaa luvallista kalastusta.


Helsinki 7.10.2019
Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja
SVK



SVK:n Piiri- ja Seurakirje


Lataa tästä SVK:n Piiri- ja Seurakirje.

SVK:n juhlavuoden 2020 teematapahtumat, alustavat aihiot.


Lataa tästä SVK:n juhlavuoden alustavat teemat.


Haukitehtailla haukikannat takaisin nousuun-seminaari


Lataa tästä kutsu Haukitehtaalle.


Tiedoksi piireille ja seuroille

Eläinsuojelulain mukaiset kalastuskilpailutSVK:n hallituksen kokouksessa 13.-15.9.2019 toiminnanjohtaja selosti viimeaikaisten tapahtumien kulkua sekä viranomaisten ja SVK:n reagointia liittyen kalojen tappamiseen kalastuskilpailuissa. Kokouksessa päätettiin laittaa piireille ja seuroille tiedoksianto kalojen kohteluun liittyvistä
uusista käänteistä, jotta kukaan ei ole vain edellisen 1.7.2019 SVK:n
antaman tiedotteen varassa.

Lapin poliisin päätös

Lapin poliisi antoi 11.6.2019 päätöksen asiassa, jossa yksityishenkilö pyysi poliisia tutkimaan onko Kemissä 6.4.2019 järjestetyissä Pilkin
SM-kisoissa syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Tutkintapyyntö
kohdistui sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK) että
kolmeen ko. kilpailuun osallistuneeseen henkilöön. Lapin poliisi ei
aloittanut asiassa esitutkintaa, koska poliisilla ei ollut syytä epäillä
asiassa eläinsuojelulain vastaista rikosta. Rikokseen ei ollut syyllistynyt
SVK, eikä liioin rikoksesta epäillyt kolme SM-pilkkijää. SVK:n laatimissa
SM-pilkkisäännöissä ei tule esiin poliisin mukaan mitään, minkä voisi
tulkita yllytykseksi tai avunannoksi rikkomaan eläinsuojelulain tai
-asetuksen säännöksiä.

Lapin poliisin mukaan Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa
tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista
eläimelle on: 3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka
eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen. Kemin SM-pilkin tutkintapyynnön
pilkintävideoissa ei näy elävän kalan suomustamista tai suolistamista tai
eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä. Lapin poliisilla ei ollut syytä
epäillä asiassa sellaista seikkaa tai tapahtumaa, jota olisi syytä arvioida
rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja siten aloittaa asiassa
esitutkinta.

Tapahtumat Lapin poliisin päätöksen jälkeen

Järjestömme julkaisi 19.6.2019 mediatiedotteen, jossa toimme esille
kalastusharrastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Tiedotteessa myös
totesimme jatkuvasti kasvaneen ilmiöön, jossa koko kalastusharrastus on
asetettu kyseenalaiseksi erityisesti eläinsuojeluaktivistien ja heidän
järjestöjensä toimesta.
Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen
valvontaeläinlääkärit julkaisivat 20.6.2019 tiedotteen: ”Kaloille ei saa
aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä”. Tiedote osoitteessa:
www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/kaloille_ei_saa_aiheuttaa_aiheetonta_kipua_tai_karsimysta_81596

Elävän kalan suomustaminen, suolistaminen, kyniminen tai nylkeminen ei
kuulu mihinkään järjestömme toimintoihin. Viitaten lisäksi Lapin poliisin
em. päätökseen keskusjärjestö tähdensi 1.7.2019 tiedotteessaan piireille
ja seuroille, että kilpailijoiden ei tule pelätä rikkovansa eläinsuojelulakia,
mikäli noudattavat sääntöjämme ja niiden suosituksia. Samalla
muistutettiin, että kalastuslain 50 §:n mukaan luvallista kalastusta ei saa
tahallisesti estää tai vaikeuttaa.
Toiminnanjohtaja soitti 28.6.2019 Itä-Suomen poliisiin tiedottaja Markku
Paksuniemelle ja lähetti Itä-Suomen poliisille 1.7. 2019 sähköpostin.
Poliisille tehtiin siinä tiettäväksi, että suomalaiseen
vapaa-ajankalastukseen on aina kuulunut oleellisena osana saaliin
kunnioittaminen. Lisäksi painotettiin, että järjestömme on aina ohjannut
monipuolisesti kalastamaan vastuullisesti ja eettisesti sekä suositellut
kalojen välitöntä tappamista kalastustilanteesta riippumatta, ellei
saalista ole tarkoitus vapauttaa. Suomalaiset vastuulliset
vapaa-ajankalastajat haluavat noudattaa kalastuksessaan voimassa olevia
lakeja, mutta poliisin tulkinta eläinsuojelulain noudattamiseksi
vapaa-ajankalastuksessa näyttää SVK:n mielestä kovin ristiriitaiselta
maamme eri osissa. Markku Paksuniemi pahoitteli asiaa, mutta totesi
Itä-Suomen poliisin tukeutuneen 20.6.2019 tiedotteessa
eläinsuojeluviranomaisten asiantuntemukseen.

Toiminnanjohtaja oli 20.8.2019 yhteydessä Itä-Suomen Aluehallintoviraston
läänineläinlääkäri Hanna Rintalaan, jonka mukaan Lapin poliisin 11.6.2019
antama päätös jättää esitutkinta tekemättä SM-pilkistä tehdystä
tutkintapyynnöstä on vain yksittäinen tapaus. Rintala viittasi
Eläinsuojeluasetuksen 14 §:n kohtaan 8) muu sellainen eläimeen kohdistuva
toimi tai toimenpide, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä,
kipua ja tuskaa. Lapin poliisi ei siis hänen mukaansa ymmärtänyt/uskaltanut
käyttää, kuin tuota asetuksen 14 §:n 3) -kohtaa lain tulkinnassa. Lisäksi
hän viittasi eläinsuojelulain 30 §:ään Eläinten lopettaminen, jonka mukaan
eläimen lopetus on suoritettava siten, että eläimelle ei aiheudu
tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä.

Toiminnanjohtaja ihmetteli syntynyttä tilannetta, jossa valvotaan
aktiivisesti vain kalastuskilpailuja, vaikka kalojen hyvinvointikysymykset
koskevat kaikkea kalastamista ml. kaupallinen kalastus. Ammattikalastusta
valvojat katsovat kuitenkin Rintalan mukaan ”läpi sormien”, koska esim.
troolikalastuksessa on kyse suurista kalamääristä, joiden nopea
lopettaminen ei ole samalla tavoin mahdollista kuin
vapaa-ajankalastuksessa.
Rintala lähetti SVK:n toiminnanjohtajalle 21.8.2019
eläinsuojeluviranomaisen kannanottoja koskien kalojen lopettamista
vapaa-ajankalastuksessa (ks. liitetiedosto). Rintalan mukaan eläinlääkärien
tulkinta kalojen kohtelusta kalastuskisoissa on täysin yksiselitteinen ja
koko eläinlääkärivirkamieskunta on kyseessä olevan tulkinnan takana.

Toiminnanjohtaja oli 6.9.2019 yhteydessä Ruokaviraston eläinten
hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkoseen, joka
viittasi Ruokaviraston kotisivuilla olevaan tiedotteeseen ”Kalojen
lopettaminen kalastuskilpailuissa ja muun kalastuksen yhteydessä”. Tiedote
osoitteessa:
ww.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-hyvinvointi/elainsuojelu-ja-luonnonvaraiset-elaimet/kalojen-lopettaminen-kalastuskilpailuissa-ja-muun-vapaa-ajan-kalastuksen-yhteydessa

Ruokaviraston mukaan kalan jättäminen tukehtumaan tuottaa sille tuskaa,
minkä vuoksi sitä voidaan pitää eläinsuojeluasetuksen tarkoittamana
tarpeetonta kärsimystä aiheuttavana toimintana. Valvontatilanteessa
tarkastus kohdistuu siihen henkilöön, joka säädöstä rikkoo. Kilpailun
järjestäjällä ja kilpailun säännöillä on Ruokaviraston mukaan kuitenkin
merkittävä toimintaa ohjaava rooli, minkä vuoksi kilpailun järjestäjän
olisi hyvä ohjeistaa kilpailijoita ennen kilpailun alkua lopettamaan kalat
välittömästi.

Eläinsuojeluviranomaiset Suomessa
www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-hyvinvointi/elainsuojelun-valvonta/elainsuojeluviranomaiset-suomessa

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena
eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden
nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.
Ministeriö valmistelee lainsäädäntöä ja tulosohjaa Ruokaviraston toimintaa eläinten
suojelun osalta.

Ruokavirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena
eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden
nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.
Ruokavirastolla ei ole eläinsuojelu- tai eläinkuljetuslaissa annettua
oikeutta tehdä tarkastuksia tiloilla tai kuljetuksissa vaan tämä toimivalta
on annettu laissa muille viranomaisille. Ruokaviraston tehtävänä on
eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvonnassa
toimeenpanotehtävien johtaminen, kehittäminen ja ohjaaminen.

Aluehallintovirasto huolehtii eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja
eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten
täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta toimialueillaan.
Aluehallintovirastoissa eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön
valvontaa hoitavat läänineläinlääkärit.

Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain
ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja
määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla
annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella valvoo
lisäksi kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija
(terveystarkastaja).
Valvontaviranomaisia ovat lisäksi tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai
teurastuspaikan alueella ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan,
maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella.

Lopuksi

On siis näillä näkymin selvä, että Lapin poliisin em. päätös jättää
esitutkinta tekemättä SM-pilkistä ei anna osviittaa kalojen laillisesta
kohtelusta niissä järjestön kalastuskilpailuissa, joissa kilpailukaloja ei
välittömästi tapeta.



Helsingissä 19.9.2019

Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja




Kysely vapaa-ajankalastajapiireille ja niiden nuoriso- ja
perhetoimikunnille


SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnalle on annettu tehtäväksi kehittää
kalastusta koko perheen yhteisenä harrastuksena. Yhtenä toimintatapana
esiin on noussut kesäaikaisen valtakunnallisen perheleiritoiminnan
käynnistäminen koko maassa. Toimintatavan toteuttamiseksi nuoriso- ja
perhetoimikunta esittää piireille, että jo kuluvana syksynä 2019 piirit
ja/tai edelleen niiden nuoriso- ja perhetoimikunnat valitsisivat vuoden,
jolloin perheleiri järjestettäisiin oman piirin alueella.

Valittavana ovat vuodet 2020, 2021 ja 2022. Tavoitteena on, että vuosittain
saataisiin järjestettyä kaksi leiriä eripuolilla Suomea. Jos kiinnostusta
valtakunnallista leiritoimintaa kohtaan on enemmän kuin em. vuosina
toteutetaan (6 kpl), SVK pyrkii tukemaan toimintaa alueellisesti
työntekijän avulla. Rahallinen tuki on ensisijaisesti valtakunnallisille
leireille ja se myönnetään siinä järjestyksessä, kun piirien kiinnostus
leirin järjestämiseen ilmoitetaan.

SVK.n tuki toiminnalle

SVK tukee valtakunnallisten perheleirien järjestämistä rahallisesti 1000/1500 €/ leiri riippuen osallistujamäärästä. Lisäksi järjestäjää
autetaan lisärahoituksen hankkimisessa, työntekijätuella itse leirillä sekä leirin
markkinoinnissa.

Toiminnan hyödyt

Etukäteen suunnitellulla toiminnalla helpotetaan tapahtumien järjestämistä sekä markkinointia. Lisäksi rahoituksen hakeminen, leiriohjaajien ja
sopivan leiripaikan varaaminen onnistuu paremmin, kun tieto tapahtumasta on
tiedossa hyvissä ajoin. Perheet suunnittelevat yhteisen loma-ajan
toimintansa vuoden jopa kaksikin eteenpäin, tieto tulevasta lisää
osallistujia leirillä.
Aktivoimalla perheitä on myös mahdollisuus saada uusia jäseniä sekä
kalastusseuraan toimijoita.

Tiedot halukkuudesta järjestää perheleiri piirin alueella pyydetään
lähettämään syyskuun loppuun mennessä sähköpostiin
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Laitattehan tiedon ensisijaisen
järjestämisvuoden lisäksi varavuodesta. Lisätietoja asiasta saa numerosta
044 547 9116.

Mukavaa ja kalarikasta syksyä kaikille toivottaen
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta/ Janne Tarkiainen


Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote piireille ja seuroille eläinsuojelulain mukaisesta kalastuksesta

Kuluvana vuotena on tehty useita tutkintapyyntöjä mahdollisista eläinsuojelulain rikkomuksista kalastuskilpailuissa. Samaan aikaan on mediassa esiintynyt ristiriitaista tietoa viranomaisten eläinsuojelulain tulkinnasta.

Keskusjärjestö haluaa tästä syystä tuoda piireille ja seuroille tiedoksi
seuraavaa:
Lapin poliisi antoi 11.6.2019 päätöksen asiassa, jossa yksityishenkilö
pyysi poliisia tutkimaan onko Kemissä 6.4. järjestetyssä SM-pilkissä
syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Tutkintapyyntö kohdistui sekä
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK) että kolmeen ko.
kilpailuun osallistuneeseen henkilöön. Lapin poliisi ei aloittanut asiassa
esitutkintaa, koska poliisilla ei ole syytä epäillä asiassa
eläinsuojelulain vastaista rikosta. Rikokseen ei ollut syyllistynyt SVK,
eikä liioin rikoksesta epäillyt kolme SM-pilkkijää. SVK:n laatimissa
SM-pilkkisäännöissä ei tule esiin poliisin mukaan mitään, minkä voisi
tulkita yllytykseksi tai avunannoksi rikkomaan eläinsuojelulain tai
-asetuksen säännöksiä.
Lapin poliisin mukaan Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa
tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista
eläimelle on: 3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka
eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen. Kemin SM-pilkin tutkintapyynnön
pilkintävideoissa ei näy elävän kalan suomustamista tai suolistamista tai
eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä. Lapin poliisilla ei ollut syytä
epäillä asiassa sellaista seikkaa tai tapahtumaa, jota olisi syytä arvioida
rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja siten aloittaa asiassa
esitutkinta.

Järjestömme julkaisi 19.6. mediatiedotteen, jossa toimme esille
kalastusharrastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Tiedotteessa myös
totesimme jatkuvasti kasvaneen ilmiön, jossa koko kalastusharrastus on
asetettu kyseenalaiseksi erityisesti eläinsuojeluaktivistien ja heidän
järjestöjensä toimesta.
Helsingin Sanomat julkaisi hs.fi -sivullaan seuraavana päivänä (20.6.)
artikkelin ”Poliisi tiedottaa: Näin tapat kalan oikein”. Artikkeli
pohjautui Itä-Suomen poliisin, Itä-Suomen aluehallintoviraston ja
Itä-Suomen valvontaeläinlääkärien samana päivänä julkaistuun
tiedotteeseen (
www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/kaloille_ei_saa_aiheuttaa_aiheetonta_kipua_tai_karsimysta_81596
Helsingin sanomien em. artikkelissa nostettiin erityisesti esille
kalastuskilpailut ja kalojen lopettaminen niissä mainiten erikseen Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämä SM-pilkki 6.4. Artikkelin
mukaan ”Kilpailukäytännöt nousivat keväällä esille, kun Oikeutta
eläimille
-yhdistys teki rikosilmoituksen huhtikuisten pilkin SM-kisojen
järjestäjätahosta sekä kolmesta kilpailijasta. Lisäksi maaliskuussa
SM-esikisassa suoritetussa Lapin aluehallintoviraston tarkastuksessa
ilmeni, että korkeintaan joka kymmenes pilkkikilpailuun osallistuja oli
toiminut eläinsuojelulain mukaisesti.” Artikkeli syyllistää järjestöämme
ja
kilpapilkkijöitä ja antaa ristiriitaista tietoa eläinsuojelulain
noudattamisesta vapaa-ajankalastuksen yhteydessä. Viitaten Lapin poliisin
päätökseen järjestömme teki lehteen 21.6. oikaisupyynnön ja Helsingin
Sanomat korjasi artikkeliaan 24.6.Toiminnanjohtaja soitti 28.6. Itä-Suomen
poliisiin tiedottajalle ja lähetti poliisille 1.7. paheksuvan sähköpostin.
Poliisille tehtiin tiettäväksi, että suomalaiseen vapaa-ajankalastukseen on
aina kuulunut oleellisena osana saaliin kunnioittaminen. Lisäksi
painotettiin, että järjestömme on aina ohjannut monipuolisesti kalastamaan
vastuullisesti ja eettisesti sekä suositellut kalojen välitöntä tappamista
kalastustilanteesta riippumatta, ellei saalista ole tarkoitus vapauttaa.
Suomalaiset vastuulliset vapaa-ajankalastajat haluavat noudattaa
kalastuksessaan voimassa olevia lakeja, mutta viranomaisten tulkinta
eläinsuojelulain noudattamisessa vapaa-ajankalastuksen yhteydessä näyttää
poliisin osalta kovin ristiriitaiselta maamme eri osissa. Itä-Suomen
poliisi tulee palaamaan asiaan kesälomien jälkeen.Elävän kalan
suomustaminen, suolistaminen, kyniminen tai nylkeminen ei kuulu mihinkään
järjestömme toimintoihin. Viitaten Lapin poliisin päätökseen
keskusjärjestö
tähdentää, että kilpailijoiden ei tule pelätä rikkovansa
eläinsuojelulakia,
jos noudattavat sääntöjämme ja niiden suosituksia. Samalla muistutamme,
että kalastuslain 50 §:n mukaan luvallista kalastusta ei saa tahallisesti
estää tai vaikeuttaa. Keskusjärjestö tulee käymään poliisin ja
aluehallintovirastojen eläinsuojeluvirkamiesten kanssa heidän kesälomiensa
jälkeen neuvottelut eläinsuojelulain tulkinnasta ja valvonnasta
vapaa-ajankalastuksessa ja kalastuskilpailuissa.Toivotan lopuksi kaikille
leppoisaa kesää!


yst. terv.
Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja




Tiedoksenne.

Poliisi ei todennut rikosta sm-pilkeissä.

Terveisin: Jarmo Niitynperä

Lähettäjä: Markku Marttinen
Lähetetty: 27. kesäkuutata 2019 12.47

Hei!



Ohessa hallitukselle ja piiriväelle tiedoksi Lapin poliisin päätös, jossa pyydettiin
poliisia tutkimaan, onko Kemissä 6.4.2019 järjestetyissä Pilkin SM-kisoissa
syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Olen mustannut päätöksestä
henkilöiden nimet, koska niitä ei tule saattaa julkisuuteen.

Esitukintaa ei poliisi toimittanut, koska asiassa ei ollut polisiin mukaan
syytä epäillä rikosta. Poliisille toimitetussa tutkintapyynnössä ei ole
tuotu esille seikkoja, jotka todistaisivat, että pilkeissä olisi toimittu
Eläinsuojelulain tai Eläinsuojeluasetuksen vastaisesti.

SVK teki juhannuksen alla mediatiedotteen kalastuksesta eettisesti kestävänä
luontoharrastuksena ja pian tämän jälkeen Hesarissa ilmestyi poliisin
tiedote: ”Näin tapat saaliskalan oikein”. Teimme yhdessä juhannusaattona
tiedottaja Jaana Vetikon kanssa oikaisuvaatimuksen tähän Hesarin juttuun
viitaten juuri tähän Lapin poliisin päätökseen ja mediatiedotteeseemme.
Hesari oikaisi jutun 24.6., jossa todetaan, että ”Toisin kuin jutussa
aiemmin luki, SM-pilkin järjestäjästä ja kolmesta ei ole tehty
rikosilmoitusta, vaan tutkintapyyntö. Juttuun on myös lisätty tieto siitä,
ettei poliisi aloittanut esitutkintaa”.

Poliisin ja Hesarin sisällä näyttää olevan melkoista ristiriitaa
tiedottamisessa tämän asian osalta.

yst. terv.

Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö





Vapaa-ajankalastajapiirien ja seurojen kilpailujen järjestäjille sekä kilpailijoille


Nykytila

Voimassa olevan Eläinsuojeluasetuksen 14 § 3. kohdassa määritellään
Eläinsuojelulain 3 §:n suhde kaloihin:
Eläinsuojeluasetus

14 §

Tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottaminen*
Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on:
3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen.

Eläinsuojeluasetuksen 31 §:ssä aiheena on Hukuttaminen tai tukehduttaminen ja pykälässä on eritelty, mitä tajuissaan olevia eläimiä ei saa lopettaa hukuttamalla tai tukehduttamalla. Kalat eivät ole tässä luettelossa mukana:

31 §

Hukuttaminen tai tukehduttaminen
Tajuissaan olevan nisäkkään, linnun ja matelijan lopettaminen hukuttamalla tai tukehduttamalla on kielletty.

Vuoden 2017 SM-pilkkiin liittyen tehtiin SVK:sta rikosilmoitus, jonka syynä oli saaliskalojen nk. ”tappopakon” puuttuminen kilpailun säännöistä. Viranomaiset eivät nostaneet järjestöä vastaan syytettä todeten samalla, että vastuu eläinsuojelulain noudattamisesta on jokaisella kilpailijalla itsellään.
Myös tämän vuoden SM-pilkkiin liittyen järjestöstä tehtiin vastaava rikosilmoitus. Se on edelleen vireillä, eikä sen mahdollisesta etenemisestä tai hylkäämisestä ole vielä tietoa.

Eläinsuojelulain uudistus (laki eläinten hyvinvoinnista) keskeytyi Suomen hallituksen erottua. Uudistus jatkunee uuden hallituksen myötä ja se saattaa läpi mennessään muovata joitakin yllä olevia asioita uusiksi. SVK:n lausunto ko. lakiluonnoksesta löytyy tästä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/lausunto-hallituksen-esitykseksi-laiksi-elainten-hyvinvoinnista-16-2-2018

Lopuksi

SVK:n näkemyksen mukaan nykyisen Eläinsuojeluasetuksen perusteella ei saaliskalan välitöntä tappamista voi vaatia. SVK kuitenkin suosittelee,
että kilpailuissa saadut kalat tapetaan heti ylösnoston jälkeen – ainakin niissä kisoissa, joissa se on mahdollista (pois lukien sumputus- ja vapautuskilpailut). Suosituksesta on hyvä tiedottaa kilpailuun osallistuville ennen kilpailun alkamista (kts. alla olevat linkit). Näin toimimalla vahvistetaan kilpailunjärjestäjän vastuullista roolia ja vesitetään argumentit nyt esiin nousseen kaltaiselta häirinnältä.
On myös tarpeen tiedostaa, että kenelläkään ei ole oikeutta häiritä luvallista kalastusta. Kalastuslain 50 §:n toisessa momentissa todetaan, että: ”Luvallista kalastusta ei saa tahallisesti estää tai vaikeuttaa.”
Jos siis kalastustanne tai kalastuskilpailuanne selkeästi häiritään, eivätkä häiriköt suostu poistumaan paikalta, soittakaa poliisit paikalle. Jos kilpailuunne puolestaan saapuu paikalle eläinlääkäri, on hänellä eläinsuojelulain nojalla oikeus tutustua ko. lain noudattamiseen kilpailussa. Jos hän huomaa epäkohtia, pyytäkää järjestävänä tahona häneltä kirjallista raporttia hänen huomioistaan. SVK:n työntekijät voivat tarvittaessa auttaa eläinlääkäreiden yms. viranomaisten kanssa käytävissä
keskusteluissa. Oman alueenne kalatalousasiantuntijan löydätte täältä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/yhteystiedot

Linkkejä

SVK:n kilpailutoiminnan ympäristöohjelma, jossa on oma osansa myös kalojen kohtelusta, löytyy osoitteesta:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailutoiminnan-ymparistoohjelma

Kalan lopetus kilpailutilanteessa:

www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalan-tappaminen-kilpailutilanteessa-video


24.5.2019
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Jaana Vetikko
tiedottaja





Suomen ensimmäinen haukikosteikko rakennettiin Hiidenvedelle

Tänä keväänä Hiidenvedelle rakennettiin kolme kosteikkoa, joista yhden suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisenä tavoitteena vesiensuojelun ohella oli hauen lisääntymismahdollisuuksien parantaminen. Haukikosteikko
suunniteltiin ja toteutettiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Haukitehdas -hankkeen yhteistyönä.

Kosteikkoja on totuttu rakentamaan valuma-alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pidättämään tai parantamaan vesilintujen viihtyvyyttä. Kalaston vaatimuksia kunnostustoimissa ei sitä vastoin ole riittävästi osattu ottaa huomioon, vaikka järven kunnostamisessa petokalakantojen vahvistaminen onkin tärkeää.
Hauen lisääntymisvaatimukset huomioon ottavassa kosteikossa on kevättulvan valtaamaa rantamatalaa, sopivaa kasvillisuutta ja avattava pato, mistä hauen poikaset lasketaan sopivalla hetkellä veden mukana järveen.

”Kosteikon kasvittuminen ottaa oman aikansa, mutta tulevina vuosina on mielenkiintoista seurata, kuinka hauet ottavat kosteikon
lisääntymisalueekseen. Kosteikko vaatii hieman hoitoa ja seurantaa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että siihen muodostuu sopiva kasvillisuus, eikä isosorsimo saa vallattua kosteikon matalia alueita, missä haukien on suunniteltu keväisin molskivan”, pohtii kosteikon suunnitellut *Esko Vuorinen* Silvestris Oy:stä.
Hiidenveden kalaston parantamiseksi erityisesti haukikannan vahvistaminen on tärkeää, sillä Hiidenveden petokaloista juuri hauki on eniten kärsinyt järven säännöstelystä ja kuormituksesta. Hauki käyttää kutualueinaan matalia luontaisia tulvarantoja. Nämä kutualueet ovat vähentyneet, kun luontainen keväinen tulviminen on estynyt. Myös rantakasvillisuus onmuuttunut.
Hiidenveden kunnostus -hankkeessa 2013 tehdyn selvityksen mukaan hauen kutualueet ovat muuttuneet laajoilla alueilla huonosti tai kokonaan lajin lisääntymiseen soveltumattomiksi. Useimmissa tapauksissa on kyse tulvan
alle jäävän vyöhykkeen kasvillisuuden liiallisesta tiivistymisestä etenkin isosorsimon runsastumisen myötä. Isosorsimo on Hiidenvedellä erittäin voimakkaasti lisääntynyt vieraslaji, joka on voimakaskasvuisena syrjäyttänyt varsinkin tulvarantojen sarakasvustoja, joilla on merkitystä muun muassa hauen kutualueina.

”Hauella on tärkeä rooli tasapainoisen kalastorakenteen ylläpidossa, ja se hillitsee osaltaan myös rehevöitymistä. Sitä paitsi hauki on korkealle arvostettu urheilukala ja sen kalastuksen ympärillä pyörii suuria euromääriä”, kertoo kalatalousasiantuntija Janne Antila SVK:sta.

Helmikuussa järjestetyssä Hiidenvesi-illassa myös tutkija FT Tommi Malinen Helsingin yliopistosta nosti esiin erityisesti petokalakantojen vahvistamisen Hiidenveden kalakantojen hoidossa. Hiidenveden kalaston tila vaihtelee järven eri alueiden välillä. Esimerkiksi järven itäisillä altailla kalasto on vain välttävässä tilassa, kun särkikalat muodostavat merkittävän osan kalan biomassasta hän kertoi.

”Kalaston ottaminen huomioon kosteikkorakentamisessa ja haukitehdasajattelu tuo uuden näkökulman Hiidenveden monitavoitekosteikkojen rakentamiseen ja sille haluamme antaa jatkossa nykyistä suuremman merkityksen. Isosorsimon
vaivaamia rantoja Hiidenvedellä riittää ja rantojen hoitoon tarvitaan myös entistä laajempaa yhteistyötä”, toteaa hankepäällikkö *Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Lisätietoa haukitehtaista:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/haukitehtaat

Lisätietoa Hiidenveden kunnostus -hankkeesta:
www.hiidenvesi.fi/fi/hiidenvesi-hanke


Lisätietoja:
SVK, kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280, s-posti: janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja




Lappiin ja Kainuuseen saatiin toimintakykyisimmät kalatalousalueet, rannikolla eniten ongelmia


Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli
valituksi vain 69 alueen hallitukseen.

Kalatalousalueiden perustamisen myötä vanhat kalastusalueet lakkautettiin. Nyt uudet aiempaa vähälukuisemmat kalatalousalueet alkavat järjestää kalavesien hoitoa ja kalastusta maamme vesillä. Muutos on osa vuoden 2016 kalastuslain uudistusta.
Kalatalousalueet perustettiin kalavesien omistajien ja käyttäjien
yhteisorganisaatioiksi, jotka vastaavat muun muassa alueen kalavesien hoidosta sekä kalastuksen säätelystä ja järjestämisestä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.
Kalatalousalueen toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Keskeisenä osana käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on ”suunnitelma kalastuksen kehittämis- sekä edistämistoimenpiteiksi ja niitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi”.

Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa-ajankalastajien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin parantamaan. Lain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin, vaan lainsäätäjä valitsi
ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan
ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden
yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on siten ensiarvoisen tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi.

Vapaa-ajankalastajien nimeämä edustaja tuli valituksi 69 kalatalousalueen hallitukseen 116:sta eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia. Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena
poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin.

Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tulee ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti:
janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi
*www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen*
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen
www.fisuun.fi www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat



Jaana Vetikko
tiedottaja





Varsinais-Suomen ELY-keskus romuttaa uuden kalastuslain henkeä

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) vastustuksesta
huolimatta luvan 35 isorysän pitämiselle Varsinais-Suomessa sijaitsevien Mynä-, Laa- ja Hirvijokien edustalla kolmea kilometriä lähempänä vaelluskalajokien suualueita. Päätös romuttaa uuden kalastuslain henkeä.

Vuonna 2016 voimaan tullut kalastuslaki ottaa huomioon uhanalaiset kalakannat aiempaa lakia paremmin. Tavoitteena on erityisesti vahvistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinmahdollisuuksia ja turvata niiden liikkuminen lisääntymisalueille sekä joesta syönnösvaellukselle. Merialueen vaelluskaloista etenkin meritaimen, lohi, ankerias sekä vaellussiika vaativat
lain tuomaa suojaa kantojen vahvistumiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämät 35 rysää saavat olla pyynnissä aikavälillä 1.3.-30.5. Norssia pyydetään lupien hakijoiden mukaan vain muutaman viikon ajan jäiden lähdön jälkeen. Nyt myönnetty rysien pitoaika on liian pitkä ja jakson lopussa pyynti kohdentuu suurelta osin muihin kalalajeihin, jos rysät ovat vielä silloin pyynnissä.

Isorysä on äärimmäisen tehokas pyydys ja pyynti kohdentuu kaikkiin vedessä liikkuviin kalalajeihin. Nyt kaavailtu rysämäärä on raskaasti ylimitoitettu kalan kulun turvaamiseksi. Rysillä on tarkoitus pyytää norssia eli kuoretta. Tehokkaina pyydyksinä ne pyytävät myös kaikkea muuta kalaa, kuten uhanalaista meritaimenta ja ankeriasta sekä myös kutuvaeltavaa kuhaa ja ahventa.
Päätöksessä on asetettu vapautusvelvollisuus vaelluskaloille eli
toutaimelle, meritaimenelle, lohelle, ankeriaalle sekä siialle. Muista kaloista vain yli 65 senttimetrin mittaiset kuhat ja yli 90 senttimetrin pituiset hauet tulee vapauttaa. Rysien kokeminen hoidetaan massiivisin konehaavein, joten kalojen selviytymistä kokurasituksesta ei tiedetä. Lisäksi esimerkiksi pienemmät merivaelluksensa aloittavat lohet tai taimenet on mahdotonta erottaa muun saaliin joukosta. Vaelluskalojen osalta tulee päätöksiä tehtäessä noudattaa varovaisuusperiaatetta.
Meressä olisi tilaa käyttää isorysiä muualla merialueella, kauempana vaelluskalajokien suualueista.

SVK katsoo, että rysälupia ei tule myöntää, koska kalastuslain 72 §:n mukaiset edellytykset eivät täyty. Kalastajien hakemuksista ei selviä, miten isorysäkalastus alueella olisi välttämätöntä yleisen kalatalousedun turvaamiseksi tai onko olemassa jokin muu erityinen syy lupien myönnölle. Kalan kulku vesistössä vaarantuu, eikä massiivinen rysäpyynti sisälly kuluvan vuoden alussa perustetun Airisto-Velkuan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, jonka on tarkoitus valmistua vasta vuonna 2020.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti:
janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa.
www.vapaa-ajankalastaja.fiwww.vapaa-ajankalastaja.fi,
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen,
www.fisuun.fi www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat



Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote 13.3.2019 Seitsemän uutta ennätyskalaa


Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana seitsemän uutta ennätystä. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat made 8,05 kg, ruutana 2,99 kg, suutari 4,07 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava lahna 7,45 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 9,1 cm, hietatokko 7,1 cm ja voimassa olevaa ennätystä sivuava viisipiikki 5,8 cm. Peledsiika puuttuu listalta

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa kohta 20 vuotta. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Lautakunta kaipaa kuitenkin edelleen ilmoitusta peledsiiasta. Lajista ei ole tullut yhtään ilmoitusta lautakunnalle. Peledsiian ilmoitusraja on 0,4 kg. Punnituksessa oltava tarkka

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan hedelmäosaston vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin suomenennätyskalan punnitusvälineisiin.
Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja lisäksi osoitteesta ahven.net/kalastus/ennatyskalat
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914
Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Urheilukalastajainliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii tutkija Kari Nyberg
Helsingin Yliopistolta.*


Jaana Vetikko
tiedottaja





Vapaa-ajankalastajapiireille ja seuroille

SVK:n kilpailutoimikunta jaostoineen muistuttaa piirejä ja seuroja SM-kisojen hakuprosessista ja suorastaan yllyttää olemaan asian suhteen aktiivinen! Lyhyt sähköposti, johon laitetaan kisa, aika, paikka sekä yhteystiedot riittää. Viestit voi laittaa joko SVK:n kilpailuvastaavalle (marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin kyseisenjaoston jäsenelle. Jaostot yhteystietoineen löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi -> Kilpailut. Jaostot käsittelevät anomuksia tästedes sitä mukaa kuin niitä tulee.

Kisoja myönnettäessä käytetään yhtenä pääkriteerinä sitä, onko kisaa hakeneella piirillä viime aikoina ollut haettavaa kisaa järjestettävänä, eli myönnöissä pyritään tasapuolisuuteen ja vuoroperiaatteeseen. Jaostot myöntävät sitoville hakemuksille mielellään kisoja 2-3 vuodeksi eteenpäin, joten piirien kannattaa pohtia kisatoimintaansa ja harkita hakemuksia myös pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee myös maajoukkuekarsintakisoja!

Muistutamme että kilpailujaostot myöntävät SM-kisojen järjestelyjä niin vapaa-ajankalastajapiireille kuin seuroillekin. On kuitenkin suotavaa, että seurat ilmoittavat omalle piirille hakuaikeistaan ennen järjestelyanomuksen lähettämistä. Suurimpien SM-kisojen osalta hakemusten on tultava piirien kautta. Näin tieto kilpailusta leviää tehokkaammin ko. piirin alueella, ja
päällekkäisiltä suunnitelmilta vältytään. Tällaisia kisoja ovat ainakin: SM-pilkki, SM-onki, SM-laituripilkki, SM-lohipilkki ja SM-särkipilkki.

Kireitä kisasiimoja tuleviin koitoksiin!



Marcus Wikström
Kalatalousasiantuntija





Hei!

Toivomme, että tehdessänne piirinne lausuntoja Suomen meritaimenkantojen
elvytys- ja hoitosuunnitelmaksi otatte huomioon oheisen SVK:n lausunnon
linjaukset.

Lataa tästä SVK:n lausunto Itämeren meritaimenen vesistökohtaisista elvytys- ja hoitosuunnitelmista.

t: Jaana ja Markku



Jaana Vetikko
tiedottaja



Vapaa-ajankalastajapiireille pyyntö ja tiedoksi

Tervehdys ja oikein mukavaa alkanutta vuotta!


Näin vuoden vaihduttua pyydän kaikkia piirejä päivittämään minulle (ja samalla menee jäsensihteerillemme) toimihenkilönsä sekä hallituksen jäsenensä (myös varajäsenet, jos ne saa helposti) yhteystietoineen nettisivujamme sekä sähköistä jakelulistaamme varten.

SVK:n nettisivuille päivitetään piirien toimihenkilöiden ja hallituksien varsinaisten jäsenten yhteystiedot. Voitte käydä katsomassa nykyisetetusivumme www.vapaa-ajankalastaja.fi olevan piirinne karttalinkin tai
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vapaa-ajankalastajapiirit kautta. Tällä
hetkellä näkyvissä on henkilöiden asema piirissä, nimi, osoite, puhelin ja sähköposti. Jatkossa jätämme postiosoitteet pois paitsi piirin toimiston (=
sihteeri, jos muuta ei ole ilmoitettu) osalta. Jos joku ei halua tietojaan näkyviin, toivon saavani siitä tiedon samalla.
Sähköiselle piirien postituslistalle (=sähköpostilista) lisäämme kaikki piirien toimihenkilöt sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet, mikäli
heidän sähköpostinsa on minulle ilmoitettu. Sähköisen jakelun kautta toimitamme piireille heitä koskevia ajankohtaisia tietoja, seurakirjeet, mediatiedotteet, kisakutsuja sekä muuta ajankohtaista tiedotus- ja markkinointiaineistoamme. SVK:n pöytäkirjat lähetetään jatkossakin tiedoksi
vain piirien puheenjohtajille, SVKn hallituksen varsinaisille ja varajäsenille, SVKn toimikuntien ja jaostojen puheenjohtajille sekä työntekijöille, eikä niitä ole lupa jakaa edelleen. Päätöksistä toki saa muuten kertoa.
Tämän viestin saavat tällä hetkellä sähköisessä piirien jakelussa olevat henkilöt. Jos joku ei näitä halua, laitattehan ystävällisesti viestin, jossa kerrotte myös piirinne, niin poistan Teidät listalta. Listalta voi
muutoinkin poistua milloin tahansa ilmoittamalla siitä minulle (jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi).
Ja samalla vielä tiedoksenne, että seurojen sähköpostilista päivitetään jäsenrekisteriimme ilmoitettujen sihteeri/toimisto -tietojen pohjalta sitä
mukaa, kun muutoksia sinne ilmoitetaan. Seurojen sähköiselle listalle voi lisäksi tehdä milloin tahansa muutoksia ilmoittamalla minulle sähköpostilla
seuran nimen sekä tiedon (seuran nimi, henkilön nimi ja sähköposti), keitä sinne halutaan lisättävän tai poistettavan. Seurajakelulla lähetämme seuroja ja yksittäisiä jäseniä koskevia kirjeitä, ajankohtaisia tietoja ja
muuta ajankohtaista tiedotus- ja markkinointiaineistoamme. Postituskertoja on vuodessa reilusti vähemmän kuin piirijakelussa.

SVK:n tietosuojalausekkeeseen voitte tutustua:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/tietosuojalauseke

Kysyä saa, jos joku tiedotusasia jäi mietityttämään.



Jaana Vetikko
tiedottaja




Merestä pyydetyn rasvaevällisen taimenen rauhoitus laajenee

Vuoden 2019 alusta villin, rasvaevällisen taimenen rauhoitus meressä laajenee Suomenlahdelta koskemaan kaikkia Suomen merialueita. Muutoksen myötä kalastajilta kysytään tarkkuutta taimenenkalastuksen yhteydessä. On
tärkeää muistaa tarkistaa lohikaloille tyypillinen rasvaevä.

Vuonna 2016 muuttuneen kalastuslain ja -asetuksen siirtymäajat päättyvät vuoden vaihteessa. Vapaa-ajankalastajien kannalta erityisen huomioon otettavaa on rasvaevällisen, eli villin merestä pyydetyn taimenen
täysrauhoitus kaikilla Suomen merialueilla. Tämän vuoden loppuun asti rasvaevällinen taimen on ollut rauhoitettu Suomenlahdella, ja muualla meressä on vallinnut 60 senttimetrin alamitta. 1.1.2019 alkaen kaikki
rasvaevälliset taimenet on merialueilla vapautettava elävänä tai kuolleena. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on edelleen 50 senttimetriä. On hyvä muistaa, että leveyspiirin 64° eteläpuolella rasvaevällinen taimen on rauhoitettu myös kaikkialla sisävesissä. Taimenella on lisäksi monin
paikoin voimassa poikkeavia pyyntimittoja tai rauhoituspäätöksiä, joten kalastajan velvollisuus on aina tarkistaa paikalliset kalastussäännöt.

Taimenen merivaeltavat kannat ovat äärimmäisen ja napapiirin eteläpuoliset sisävesikannat erittäin uhanalaisia. Syitä uhanalaisuuteen ovat jokien patoaminen, liiallinen kalastus sekä vesien pilaantuminen. Taimen lisääntyy virtavesissä, joten jokien patoaminen ja esimerkiksi tukinuittoja varten
tehdyt uomaperkaukset ovat vähentäneet soveltuvia lisääntymisalueita. Meri- ja järvialueilla vuosikymmeniä jatkunut ylimitoitettu kalastuspaine on osaltaan johtanut kantojen vähenemiseen ja häviämiseen.
Taimen muiden lohikalojen tapaan on herkkä ympäristön pilaantumiselle, ja esimerkiksi ojitusten aiheuttama kuormitus on osaltaan heikentänyt lisääntymisalueiden kuntoa. Vastikään valmistuneen Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat nimenomaan virtavedet.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tämän vuotisessa kirjeessä joulupukille toivomuslistalla ovatkin vesivoimaloiden vesitalouslupien avaamisen mahdollistava muutos vesilakiin, valuma-aluelaajuiset vesistökunnostukset, asianmukainen kalastuksensäätely ja -valvonta sekä kalastajien vastuullisuuden lisääntyminen.
Näillä eväillä voidaan turvata hienot kalastuselämykset myös
jälkipolville!



Oheinen infograafi on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Mika Oraluoma, p. 050 564 8009, mika.oraluoma(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, p. 044 759 9717, markku.marttinen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä jajärjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.

www.vapaa-ajankalastaja.fi,
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi,
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat

Lataa tästä tiedotteeseen liittyvä taimenen alamittakartta.




Jaana Vetikko
tiedottaja





Tulorekisteri muuttaa yhdistysten palkkatietojen ilmoittamisen

1.1.2019 jälkeen maksetut palkka- ja ansiotulot ilmoitetaan tulorekisteriin. Tulorekisteri koskee kaikenlaisia yhdistyksiä (mm. yleishyödyllinen tai rekisteröimätön yhdistys tai säätiö), jotka
maksavat palkkoja tai muita ansiotuloja. Tiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin
jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa.

Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut
palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat
ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tulorekisteriin
ilmoitetaan maksetut päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset.
Myös luontoisedut, kuten puhelinetu tai autoetu, on ilmoitettava.
Verovapaita henkilökuntaetuja (kuten nettietu) ei kuitenkaan ilmoiteta
tulorekisteriin.
Tulorekisteri ei muuta stipendien tai apurahojen ilmoittamisen menettelyä.
Tiedot ilmoitetaan viiden päivän kuluessa maksupäivästä

Tietoja annetaan tulorekisteriin kahdella ilmoituksella.

1. Palkkatietoilmoitus annetaan jokaisesta työntekijästä ja jokaiselta maksupäivältä erikseen. Palkkatietoilmoitus tulee antaa viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Maksupäivällä tarkoitetaan
palkkapäivää eli päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan
käytettävissä.
Myös nk. satunnaisena työnantajana toimivan yhdistyksen tulee antaa
tiedot viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.
2. Työnantajan erillisilmoitus annetaan palkanmaksua seuraavan
kalenterikuukauden 5. päivänä. Erillisilmoituksella ilmoitetaan
maksettujen työnantajan sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä ja siitä
mahdollisesti tehdyt vähennykset sekä työnantajarekisteriin kuuluvan työnantajan
"Ei palkanmaksua" -tieto. Satunnaisen työnantajan tulee antaa tulorekisteriin
työnantajan erillisilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta se maksaa
palkkaa.

Luontoisedut ilmoitetaan myös ajantasaisesti

Tulorekisteriaikana esimerkiksi puhelinetua ei voi ilmoittaa koko vuodelta yhdellä kertaa vuoden lopussa, vaan tiedot on ilmoitettava reaaliaikaisesti. Luontoisedut ovat nautintaperiaatteen mukaisesti sen
kuukauden tuloa, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä. Jos
tulonsaajalle maksetaan sekä rahapalkkaa että luontoisetuja, ilmoitetaan
kaikki tiedot viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
Matkakustannusten korvausten ilmoittaminen tulorekisteriin

Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava
tulorekisteriin. Verovapaista kustannusten korvauksista ilmoitetaan
kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset.
Majoittumiskorvauksia ja kuittia vastaan maksettuja matkalippuja ei ilmoiteta tulorekisteriin.
Matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava, vaikka rahapalkkaa ei
maksettaisi. Tiedot tulee antaa tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja tai
ikärajoja
Tiedot annetaan tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja.
Tulorekisterin tiedon käyttäjillä, kuten Verohallinnolla,
työeläkevakuutusyhtiöillä ja työtapaturmavakuutusyhtiöillä, on
erilaisia euromääräisiä rajoja, jotka liittyvät esimerkiksi vakuuttamisen
velvollisuuksiin tai ennakonpidätyksen toimittamiseen. On kuitenkin
huomattava, että tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot ilman euromääräisiä
alarajoja. Jos maksat palkkaa, palkkiota, luontoisetuja, työkorvauksia
tai muuta ansiotuloa, on tiedot ilmoitettava tulorekisteriin. Myös
kustannusten korvaukset on ilmoitettava ilman euromääräisiä alarajoja.

Myös alaikäisille maksettu palkka tai muu ansiotulo on ilmoitettava
tulorekisteriin. Vaikka alaikäistä ei tarvitsisi sosiaalivakuuttaa, on
lapsen saama tulo veronalaista ja tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin
kaikissa tilanteissa ilman euromääräisiä alarajoja.
Paperilla voi ilmoittaa vain erityisestä syystä

Sähköinen asiointi on tulorekisterin perusedellytys, ja tiedot voidaan
jatkossa ilmoittaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä. Erityisenä
syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi
edellyttää tietojen antamista sähköisesti. Näin on esimerkiksi silloin,
kun luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä, satunnaisella työnantajalla
tai ulkomaalaisella ei ole mahdollisuutta antaa tietoja sähköisesti. Tietoja
ei voi ilmoittaa tulorekisteriin myöskään puhelimitse, vaan tiedot tulee
ilmoittaa määrämuotoisesti.

Jos yhdistys ei vielä ole digiajassa eikä käytä sähköisiä
asiointipalveluja, on nyt hyvä hetki siirtyä käyttämään sähköisiä
palveluita (esim. palkka.fi).
Valtuuttaminen sähköisen asiointipalvelun käyttöön
Lähtökohtaisesti tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun
valtuuttamisessa käytetään Suomi.fi-valtuuksia. Seuraavissa tapauksissa
ei voi käyttää Suomi.fi-valtuuksia, vaan valtuutukseen käytetään
Katso-palvelua:

- Kaupparekisterissä tai YTJ:ssä ei ole organisaatiolle Y-tunnusta tai
tietoa sen nimenkirjoitusoikeudellisesta henkilöstä. Tällaisia
toimijoita
ovat esimerkiksi kunnat, seurakunnat, oppilaitokset, yhdistykset,
säätiöt, elinkeinoyhtymät, kuolinpesät ja julkiset viranomaiset.
Yhdistysten ja säätiöiden nimenkirjoitusoikeudellinen tekee tarvittavat
valtuutukset tulorekisterin valtuuskoodeihin palkkatietojen ilmoittaminen
ja palkkatietojen katselu. Valtuutuksen voi tehdä Katso-palvelussa.

Tärkeää!


- Tulorekisteriin ilmoitettavilla tiedoilla ei ole euromääräistä alarajaa.
- Verovapaat kustannusten korvaukset on ilmoitettava, vaikka rahapalkkaa
ei maksettaisi.
- Tulorekisteri ei muuta apurahojen tai stipendien ilmoittamista.
- Sähköinen asiointi on perusedellytys.
- Tiedot on annettava viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
- Jos maksat ja ilmoitat itse palkat – tutustu tulorekisteriin Lähde: www.vero.fi/tulorekisteri



Jaana Vetikko
tiedottaja




EU vauhdittamassa lohen laillista ylikalastusta Itämerellä – Suomella vielä mahdollisuus laittaa kapuloita rattaisiin

Tiedote. Julkaistu: 12.09.2018, 07:00

WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) vastustavat Euroopan komission esitystä nostaa tuntuvasti Itämeren lohen kalastuskiintiötä ensi vuodelle.
Järjestöjen mukaan Suomen tulee ajaa EU:ssa tieteellisten suositusten mukaisia kiintiöitä. Niiden mukaan lohta tulisi ensi vuonna kalastaa Itämerellä jopa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Euroopan komissio esittää, että Itämeren pääaltaasta ja Pohjanlahdesta kalastettavan lohen kokonaiskiintiö nostettaisiin ensi vuodeksi lähes 105 000 loheen. Määrä on jopa 65 prosenttia suurempi kuin Kansainvälisen
merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliset suositukset suurimmasta sallitusta kiintiöstä.

”Kannatamme tutkijoiden suosittelemaa vajaan 65 000 lohen
enimmäiskiintiötä, mikä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin
tämänvuotinen kiintiö. Suomen ei tule missään nimessä alentua aloittamaan lohen laillista
ylikalastusta uudelleen, vaan linjausten tulee perustua tieteellisiin suosituksiin”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen.

Lohen kalastuskiintiön pienentämiseen on järjestöjen mukaan painavia syitä. Raportoimattoman ja väärinraportoidun lohisaaliin osuus on kasvanut, mikä tarkoittaa, että lohta kalastetaan jo muutoinkin enemmän kuin kiintiöillä
on sovittu. Lisäksi kaikki lohikannat eivät ole elpyneet toivotulla tavalla muun muassa lohenpoikasia tappavan M74-oireyhtymän vahvistumisen vuoksi.

”Kiintiön nostaminen riitelisi sekä Suomen kalastuslain henkeä että EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa vastaan. Se on myös istuvan eduskunnan tahdon vastainen, sillä se on nimenomaan velvoittanut Suomen ajamaan EU:n kalastusneuvostossa tieteellisen ohjeistuksen mukaisia kiintiöitä”, toteaa
erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Markku Marttisen mukaan lohen nousumäärät Tornionjokeen ovat jääneet viime vuosina huomattavasti tavoitetasoa pienemmiksi. Tornionjoki on koko
Itämeren lohikannoille merkittävä. Itämeren pääaltaan kiintiöiden pienentäminen on paitsi lohen, myös Suomen etu: rannikollemme on aina tullut sitä enemmän kalaa, mitä pienemmäksi kiintiöitä on saatu.
”Kiintiöiden pienentäminen hyödyntää sekä lohen luonnonkiertoa että myös kalastusmatkailun edellytyksiä, kun lohia pääsee nousemaan enemmän jokeen.”

Järjestöjen ja sidosryhmien lausuntokierros komission esitykseen Itämeren kalastuskiintiöistä päättyy keskiviikkona. Tämän jälkeen esitys etenee kansalliseen käsittelyyn. EU:n kalastusasioista vastaavat ministerit
sinetöivät tulevan vuoden kalastuskiintiöt lokakuun puolivälissä.

WWF:n lausunto EU-komission esityksestä kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
tiedotteet.wwf.fi/go/735934-22001-65054025

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto
tiedotteet.wwf.fi/go/735932-245082-65054025

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto
tiedotteet.wwf.fi/go/735933-770370-65054025

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Olli Sivonen, WWF, 050 305 5714, olli.sivonen(a)wwf.fi
Erityisasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, 044 759 9717, markku.marttinen(a)vapaa-ajankalastaja.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja





Hei SVK:n jäsenet ja alaikäisten jäsenten huoltajat!

Et ole varmasti voinut välttyä kuulemasta uudesta GDPR:stä (General DataProtection Regulation), joka astuu voimaan tänään 25.5.2018. Löydät päivitetyn SVK:n tietosuojaselosteen kotisivuiltamme täältä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi > tietosuojalauseke

Mikäli asiassa on kysyttävää, olethan yhteydessä tiedottajaamme (
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi)


Aurinkoista toukokuun loppua kaikille!
t: Jaana Vetikko
tiedottaja


Hei!

EU-tietosuojadirektiivi – GDPR on kovasti ollut mediassa esille. Tämän
lisäksi osalta Teistä on jo tullut kysymyksiä tähän liittyen. Olemme
rakentaneet Teille yhteistyökumppanimme Soluto Oy:n voimin ohjeistuksen ja
rekisteriseloste -mallin. Pyytäisimme, että tutustuisitte materiaaliin.
Materiaali on myös Teidän käytössänne ja toivottavasti ne helpottavat
Teitä EU-tietosuojadirektiiviin valmistautumisessa.
EU-tietosuojadirektiivissä, eli GDPR:ssä on vielä paljon kaikille
osapuolille epäselviä ja avoimia asioita. Lainsäädäntö tulee siis varmasti
selkeytymään, kuten tulee myös tähän liittyvät käytännöt ja
vaatimukset.
Tästä syystä tulemme informoimaan Teitä tarkemmin myöhemmin, loppuvuoden ja
ensi vuoden aikana sitä mukaa, kun lainsäädäntö ja käytännöt
selkeytyvät.
Yhtenä kysymyksenä Teillä on ollut ”pitääkö seuralla olla
tietosuojavastaava?”. Tämä asia on ilmaistu säädöksessä laveasti ja
hyvin
tulkinnanvaraisesti. Näemme kuitenkin, että seurat eivät ole velvoitettuja
nimeämään tietosuojavastaavaa. Seurat voivat kuitenkin halutessaan sen
nimetä. Mikäli seurat haluavat näin toimia, niin muistuttaisimme, että
tietosuojavastaavan yhteystiedot tulee julkaista ja olla esim. jäsenten
tiedossa. Tämän lisäksi seuran pitää myös ilmoittaa tietosuojavastaavan
tiedot valvontaviranomaisille.

Jos Teillä tulee kysyttävää EU-tietosuojadirektiiviin liittyen, pyydämme
osoittamaan kysymykset allekirjoittaneelle sähköpostitse osoitteeseen
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi keskiviikkoon 9.5. klo 12.00 mennessä.
Pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan Teiltä tulleisiin kysymyksiin kootusti
16.5. mennessä.
Lataa tästä GPDR tietosuoja-asetus.

Lataa tästä rekisteriotemalli pdf-tiedostona.

Lataa tästä rekisteriotemalli xls-tiedostona.


Ystävällisin terveisin,
Jaana Vetikko




Teisti

nousi vihdoin ennätyskalojen listalle Ennätyskalalautakunta hyväksyi
viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin
saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun
SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130
kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä
pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina
teisti 18,6 cm.
Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt
listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen
suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal
rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka
Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He
päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan
ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi > ennatyskala
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:
www.ahven.net > ennatyskalat
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh.
050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Kuva: Teisti on uusin kalalaji Suomen ennätyskalojen listalla. Kuva: KVVY,
Pekka Westerling.
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350



Jaana Vetikko
tiedottaja



Hei

Ohessa tiedoksenne Eviran ohjeistus IHN-viruksen torjuntaan
harrastuskalastajien osalta.

Lataa tästä ohjeet IHN-viruksen torjuntaan.

t: Jaana Vetikko




AJA PUHTAASTI


Veneen pohjan myrkkymaaleissa käytetään vesistöille erittäin haitallisia
biosideja, jotka vaikuttavat laajasti ja pysyvästi vedenalaiseen
ympäristöön ja täten myös kalakantoihin. Ruotsalainen tutkimus osoittaa
myös, että myrkkyvärit ovat yksi pahimmista lähteistä vesistöihin
kerääntyville mikromuoveille.

Puhdas veneen pohja on valitettavasti myös veneen suorituskyvyn kannalta
merkittävimpiä tekijöitä. Se millä maalaat veneesi pohjan ja miten pidät
pohjan puhtaana vaikuttaa suoraan suorituskykyyn, polttoaineen kulutukseen
ja veneen ajo-ominaisuuksiin.

Kotimainen Seaboost tarjoaa veneilijöille myrkyttömiä eliönestoratkaisuja
joita nyt voit SVK:n jäsenenä tilata heiltä suoraan 10% alennuksella.
Valikoimaan kuuluu testimenestyjiä, kuten Seaboost Powerturf harjasmatot ja
Powerbrush veneen pohja harjat. Seaboost edustaa Suomessa myös saksalaista
pinnoitetta Seaboost Overdrive, joka on suunniteltu kaikille veneille jotka
käyttävät mekaanista eliönestoa, kuten harjapesukoneet, harjat,
painepesurit ja tietenkin Seaboost menetelmät. Overdrive muodostaa nopean
ja erittäin helppohoitoisen pinnan joka lisäksi kestää kulutusta ja
harjausta jopa 6 vuotta.

Tuotteet voit tilata Seaboost verkkokaupasta www.seaboost.fi tai
info@seaboost.fi tai numerosta 0400 70 3536. Muista mainita tilauksen
yhteydessä, että olet SVK:n jäsen. Alennus ei koske Powerturf RENT
vuokrapalveluja, eikä kampanja hinnoiteltuja tuotteita.

Lisätietoa Seaboost tuotteista www.seaboost.fi

Seaboost eliönesto oli 2016 Itämeriprojektin tuomariston suosikki lähes
sadasta rahoituksesta kilpailevasta ympäristöprojektista.


Jaana Vetikko
tiedottaja





Piireille ja seuroille,

SVK:n hallitus käsitteli kilpailujaosten tekemiä sääntöehdotuksia 27.1.18 pitämässä kokouksessaan. Säännöt on nyt muokattu tänään saadun
hallituksenpöytäkirjan pohjalta ja päivitetyt säännöt (pilkki-, onki-,
uistelusäännötsekä SM-tieto) löytyvät nyt kotisivuiltamme:
www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailut/kilpailusaannot/. Talven kilpailukutsut on myös muokattu vastaamaan uudistettuja sääntöjämme, kutsut
löytyvät tästä:www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailukutsut/.
Jaostot käsittelivät myös osallistumismaksut ja päivittivät niitä
lähinnä joukkuemaksujen osalta. Kilpailumaksut ja SVK:n ”verot” löytyvät tästä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailumaksut/.

Piirit, laitattehan ystävällisesti tätä viestiä edelleen seuroillenne,
kiitos.

Kilpailuterveisin,
Marcus Wikström
Kalatalousasiantuntija

Hallituksen terveiset koskien SM-pilkin sääntömuutoksia: Hallitus päätti
muuttaa lauseen: "*Saaliiksi saatu kala suositellaan tapettavaksi
välittömästi ennen talteenottoa*", sanan *suositella*, sanaksi
*edellytetään*. Tämä päätös tehtiin, jotta pystyttäisiin rauhoittamaan
SM-pilkin järjestäjiin kohdistuva ulkoinen paine. Tämä ei aiheuta muutoksia
seulamiesten tehtäviin. Samalla muistutetaan siitä, että kaloillekaan ei
tule aiheuttaa tarpeetonta kipua.


Jaana Vetikko
tiedottaja






Piireille ja seuroille,

Kilpailujaostot – pois lukien uistelujaosto – täsmensivät pitkästä aikaa osallistumismaksut SM-kilpailuihin. Osallistumismaksut ja SVK:n ”verot”
löytyvät tästä: www.vapaa-ajankalastaja.fi >kilpailut/kilpailumaksut/.
Listauksen perusteella huomaatte, että nyt on muutamaan kisaan tulossa myös
kaivattuja joukkuesarjoja.

Saatte mieluusti levittää linkkiä eteenpäin kaikille ko. tietoa kaipaaville!


Kilpailutoimikunnan puolesta,
Marcus Wikström



Eiliseen palkintovero-ohjeistuksesta vielä sen verran, että palkinnon saaja
voi vähentää kaikki palkintoon johtaneet tulonhankkimiskulut, kuten esim.
osanottomaksu, matkat, kisamajoitukset jne.

www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailut/kilpailumaksut/

Kisaterveisin,


Marcus Wikström
Kalatalousasiantuntija



Vapaa-ajankalastajapiireille ja -seuroille

Verohallinnon sivuilta löytyy alla oleva vero-ohjeistus koskien mm. kalastuskilpailujen palkintoja (tärkeimmät kohdat korostettu punaisella):

5.6 Muut palkinnot0

Muu kuin edellä kohdissa 5.1–5.5 mainittu palkinto tai voitto on saajan
veronalaista tuloa, jos se ei kuulu arpajaisverolain piiriin tai se ei ole
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kyseisen valtion
lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu.*
Palkinnon tai voiton nimellä maksettu suorite on siis saajan veronalaista
tuloa, jos
- *se on vastike tehdystä työstä tai muusta suorituksesta*
- *se saadaan työnantajalta*
- *voiton saaminen ei perustu sattumaan*
- *kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta*
- *palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella*

”voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa
toimeenpannuista arpajaisista”

*Esimerkiksi urheilu-, tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut
palkinnot ovat saajan veronalaista tuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen
tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai
voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa
palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (VEROH 7801) suorituslajin
tunnuksella H4. Vuosi-ilmoitus on annettava vain, jos palkinto tai voitto
on arvoltaan vähintään 100 euroa.*

*Työnantajan henkilökunnan kesken arpoma ulkomaanmatka tai vastaava
rahanarvoinen etuus on työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien
myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat
palkkaa.*

*Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn
urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa
henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa
vähäarvoista esinepalkintoa on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty TVL 69
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen
verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.*

*5.7 Tavarana saadut kilpailupalkinnot*

*Tavarana saadut veronalaiset kilpailupalkinnot arvostetaan niiden käypään
arvoon eli siihen arvoon, joka tavarasta saataisiin, jos se myytäisin
välittömästi. Arvostus tehdään saajan näkökulmasta katsottuna.** Jos
saadulla tavarapalkinnolla ei ole saajalleen käyttöä eikä palkinto ole
helposti muutettavissa rahaksi, tuotteen raha-arvoa voidaan kohtuullistaa
saadun selvityksen perusteella.”*

Kyseinen ohjeistus on syytä huomioida jo tulevissa SM-kisoissa. Mikäli
palkinnon arvo alittaa 100 euroa (esim. 99,99e), niin järjestäjän tai
palkinnon saajan ei tarvitse tehdä mitään. Välttääkseen byrokratian voi
kisan järjestäjä esim. jakaa rajaa alittavia palkintoja useammalle, ja
jättää ns. isot pääpotit kokonaan pois. Mikäli byrokratiasta huolimatta
halutaan jakaa kalliimpiakin palkintoja, toimivat kisan järjestäjä ja
palkinnon saaja yllä esitetyllä tavalla. Silloin järjestäjä huolehtii
lomakkeen täytöstä (sen löytää helposti netistä googlettamalla ”VEROH
7801”) ja palkinnon saaja lisää palkintonsa arvon omaan
vero-ilmoitukseensa.


Kilpailuterveisin,
Marcus Wikström





Hei!

Ohessa ohjeet piireille nuorisoseurojen tunnistamiseen ja nimeämiseen.

Jaana Vetikko
tiedottaja

Lataa tästä ohjeet nuorisoseuran tunnistamiseen ja nimeämiseen.





SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuksista maksettavaa vesienomistajakorvausta

Lataa tästä SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuskorvauksia.

SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta

Lataa tästä SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta.



Terve!

SVK:n tuottama kalastusvälineiden askartelukirja - vinkkejä
kerhotoimintaan, on jo muutaman vuoden ollut kovassa käytössä.
Askartelukirjasta on tullut hyvää palautetta ja osa kerhonvetäjistä on
kertonut, että ovat tehneet kerholaisten kanssa jo kirjan jokaisen
askarteluohjeen. Jotta kerhonvetäjille sekä muille askartelusta
kiinnostuneille saadaan uusia askarteluohjeita, kysymme
kalastuksenharrastajilta vinkkejä uusiin kotikonstein valmistettaviin
kalastusvälineisiin ja tarvikkeisiin.
Jos siis tiedossasi on hyvä menetelmä tai tapa, minkä tahansa
kalastusvälineen tai kalastukseen liittyvän tarvikkeen askarteluun,
ottaisimme siitä tiedot mielellämme vastaan, jotta voimme jakaa tietoa
eteenpäin.

Vinkit askarteluohjeista voi lähettää Janne Tarkiaiselle sähköpostilla
osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai postin kautta
osoitteeseen päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli. Mukaan voi liittää myös
kuvia ym. Jos tarvitsemme lisätietoa vinkkiin liittyen, otamme yhteyttä,
laitathan mukaan myös oman puhelinnumerosi.
Testaamme saamamme askarteluvinkit ja laadimme fisuun.fi -sivuille kaikkien
käytettävissä olevat ohjeet kuvineen. Laadittuja ohjeita julkaistaan myös V
apaa-ajan Kalastaja -lehdessä. *Kaikkien askarteluvinkkejä lähettäneiden
kesken arvomme kalastusaiheisen tuotepalkinnon 1.5.2018. *

Tästä linkistä pääsette katselemaan jo laadittua vinkkejä kerhotoimintaan
askartelukirjaa www.vapaa-ajankalastaja.fi > Tiedostot/Askarteluohjeita_kalakerhoille_netti.pdf


Mukavaa syksyä ja kireitä siimoja kalavesille!
T. Janne T.
Janne Tarkiainen
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
044-547 9116
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi


Jaana Vetikko
tiedottaja




Hyvä vapaa-ajankalastaja, hyödynnä jäsenetusi jo tänään!

Nyt sinulla on mahtava tilaisuus hyödyntää yksi Vapaa-ajankalastajien jäsenedustasi tilaamalla mySafetyn maksuton Turva-avaimenperä, joka parantaa mahdollisuuksiasi saada kadonneet avaimet takaisin. Lisäksi saat vuoden (12kk) maksuttoman avaintenpalautuspalvelun. Kokeilukauden jälkeen saat
vapaaehtoisen jatkotarjouksen ilman velvoitteita.

Avaimenperässä on sinulle henkilökohtaisesti yksilöity koodi, jonka avulla
mySafety osaa palauttaa avaimet juuri sinulle. Löytäjä ei voi yhdistää
esineitä sinuun, mutta osaa palauttaa ne mySafetylle avaimenperässä olevan
selkeän ohjeistuksen avulla. Lue lisää ja tilaa omasi täältä!
www.vapaa-ajankalastaja.fi > hyva-vapaa-ajankalastaja> 



Jaana Vetikko
tiedottaja



Tervehdys!

Koolla on väliä -hankkeemme nettisivut ovat myös uudistuneet.

Käykäähän tutustumassa! Sisältöä on tulossa vielä lisää ja virheitäkin varmasti
löytyy. Korjaamme niitä sitä mukaan, kun huomaamme, ja olemme kiitollisia,
jos ilmoitatte niistä Mikalle (mika.oraluoma(a)vapaa-ajankalastaja.fi) tai
allekirjoittaneelle.

www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinern

Mukavaa viikonloppua!


Jaana Vetikko
tiedottaja



Seurat ja piirit, lähetättehän viestiä eteenpäin jäsenillenne, kiitos.


E-laskulla (sähköinen lasku) jäsenmaksun maksaminen on helppoa!

Toivomme, että mahdollisimman moni jäsenemme siirtyy jäsenmaksuissaan e-laskun käyttöön.

Saat maksettavan laskun tiedot suoraan verkkopankkiisi; sinun tarvitsee vain
tarkistaa tiedot ja vahvistaa lasku maksuun. Halutessasi voit myös asettaa
maksulle automaattisen maksatuksen.
E-laskun käyttöönotolla laskun tietoja ei tarvitse näppäillä,
virhemahdollisuudet poistuvat, lasku ei katoa, lasku menee maksuun
eräpäivänä tai haluttuna maksupäivänä. E-lasku on nopea, helppo ja
vaivaton
tapa maksaa lasku.

Näin teet e-laskusopimuksen
1. Siirry laskuttajaluetteloon verkkopankissasi
2. Valitse laskuttaja (Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö), jolta
haluat tilata e-laskun
3. Tee e-laskusopimus

Näin maksat e-laskun
1. Klikkaa e-laskun saapumisilmoitusta
2. Tarkista laskun tiedot
3. Vahvista ja hyväksy lasku pankkitunnuksillasi

Vinkki! Saat aina uudesta e-laskusta ilmoituksen verkkopankkiisi, mutta
voit lisäksi tilata siitä erillisen ilmoituksen sähköpostiisi tai
matkapuhelinnumeroosi.

t: SVK:n väki

Jaana Vetikko
tiedottaja





SVK:n nettisivut ovat uudistuneet

Kuten varmasti ainakin osa Teistä on huomannut, on SVK:n uudet nettisivut avattu. Vanha sivustomme oli tullut auttamatta tiensä päähän, eikä enää
palvellut käyttäjiään nykypäivän vaatimuksien mukaisella tavalla eri
laitteissa. Uusi sivusto on vanhaa helppokäyttöisempi, kevyempi ja visuaaliselta
ilmeeltään selkeämpi. Kaiken kaikkiaan se on edeltäjäänsä
käyttäjäystävällisempi. Muutos on iso ja toki varmasti menee itse kultakin
hetki aikaa totutella uuteen ennen kuin sivuilta kaiken tarvitsemansa
löytää.
Sivuiltamme löytyy laajasti tietoa kalastuksesta, kaloista, vesiluonnosta ja
muista niihin liittyvistä asioista. Pyrimme myös tarjoamaan tiedon helposti
lähestyttävässä muodossa. Sivusto on tarkoitettu kaikille
kalastuksenharrastajille.

Jäsenille paljon hyötyä. Suurimman hyödyn uusista sivuista saa olemalla SVK:n jäsen. Jäsenenä
pääsee rekisteröitymisen jälkeen kirjautumaan jäsensivuille (extranettiin), jota
kautta voi mm. lukea Vapaa-ajan Kalastaja-lehtiä. Seurojen sihteerit voivat
esimerkiksi lisätä tai poistaa seuransa jäseniä.
Ensin siis on rekisteröidyttävä, siihen tarvitset jäsennumerosi ja
postinumerosi. Suora osoite rekisteröitymiseen on:
www.vapaa-ajankalastaja.fi> ensikirjautuminen/
Rekisteröitymisen jälkeen tulee sähköpostiisi salasana, jonka tarvitset
käyttäjätunnuksen lisäksi sivuille kirjautumiseen. Jos salasanaa ei näy, on
se todennäköisesti mennyt sähköpostin roskapostiosioon ja löytyy sieltä.
Kun käy sisäänkirjautumisen jälkeen täydentämässä oman profiilin
osoitetietoja, voi jatkossa tehdä nopeammin suurkalan tai muun kalansaaliin
ilmoittamisen.
Jäsensivuille pääsee kirjautumaan suoraan etusivun oikeasta reunasta, tai
vaihtoehtoisesti klikkaamalla sivuston oikeassa yläkulmassa näkyvää mustaa
kolmiota.
Jäsensivuilta löytyy kaikki vain SVK:n jäsenille ja seuroille tarkoitettu
materiaali. Jäsenlehtien lisäksi mm. jäsenlomakkeet, seurakirjeet ja
ansiomerkkijärjestelmä lomakkeineen.

Palaute ja virheistä ilmoittaminen
Uusitulla sivustollamme on vielä monta kohtaa kesken ja sivustoa
päivitetään/ korjataan koko ajan resurssiemme puitteissa. Esimerkiksi
verkkokauppamme ja Koolla on väliä –hankkeen sivut
(www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen) eivät ole vielä toiminnassa.
Pyrimme avaamaan ne mahdollisimman pian. Pyydämme kärsivällisyyttä.
Samoin sivuilta saattaa löytyä mm. linkkejä, jotka eivät vielä ohjaa
oikeaan paikkaan. Näistä virheellisistä linkeistä ja myös kaikista muista
virheistä, joita käyttäjät sivuiltamme löytävät, toivomme ystävällisesti
ilmoitettavan osoitteessa: www.vapaa-ajankalastaja.fi > virhelomake/.

Kaikkien virheilmoituksen tehneiden kesken arvomme viisi kalastusaiheista
palkintoa.
Palautetta sivuista voi lähettää myös sähköpostitse:
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Oikein mukavaa kesää ja kireitä siimoja kaikille!
terveisin Jaana Vetikko ja Juha Ojaharju


Jaana Vetikko
tiedottaja





Niukka mutta komea ennätyskalavuosi

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana ainoastaan viisi uutta ennätystä. Uudet ennätykset olivat sitäkin komeampia, suurimpana 26,09 kg turska. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia
ja kuusi rapulajia.
Uusia ennätyskaloja ovat meritaimen 13,115 kg, toutain 7,31 kg, turpa 3,634
kg ja turska 26,09 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista
isotuulenkala 35,5 cm. Kokonaan uusia kalalajeja ei tänä vuonna noussut
listalle.
Ilmoitusrajoihin muutoksia
SE-kalojen lisäksi ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja isoista kaloista
ja ravuista. Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty alin paino- tai
pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen
ennätyskalalautakunnan
tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva
mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus.
Ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi hyväksyttävien kalojen ilmoitusrajoja
laskettiin kolmipiikin (9 cm > 8,5 cm) ja silakan (0,7 kg > 0,4 kg)
kohdalta. Isotuulenkalalle määriteltiin alimmaksi ilmoitusrajaksi 25 cm.

Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin,
joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/318857-735253-67067359 .
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:
www.ahven.net/ennatyskalat
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/318859-192584-67067350

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh.
050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyön tulos. Suomen
ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö, Kalatalouden Keskusliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Lisäksi
lautakunnassa on asiantuntija Helsingin Yliopistosta ja
Luonnonvarakeskuksesta.


Jaana Vetikko
tiedottaja




Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja
WWF Suomi tiedottavat 17.3.2017

Järjestöt: Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivitys uuden ajan alku Suomen kaltoin kohdelluille kalakannoille

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja
WWF Suomi pitävät merkittävänä edistysaskeleena, että Lapin ELY-keskus on
päättänyt aloittaa Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivityksen. Se vaatii
voimayhtiöitä rakentamaan kalatiet Kemijoen voimalaitoksiin. Kalatiet
mahdollistaisivat uhanalaisten vaelluskalojen nousun Ounasjoen ja Kemijoen
laajoille lisääntymisalueille.
Voimalaitospadot ovat pilanneet virtavesiluontoa katkaisemalla uhanalaisten
vaelluskalojen kulkutiet. Kemijoella voimalaitosten padoilla on ollut
vanhentuneita kalanhoitovelvoitteita, joilla on korvattu haittoja
kalataloudelle. Vanhat velvoitteet ovat edellyttäneet voimayhtiöiltä
lähinnä
kalojen istutuksia, eivätkä ole lähimainkaan korvanneet patojen
kalalannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja.

Lapin ELY-keskus on nyt päättänyt hakea aluehallintovirastolta
kalanhoitovelvoitteiden päivitystä nykyajan tietojen ja tarpeiden
mukaiseksi. Näin saadaan edistettyä esimerkiksi kalateiden rakentamista.

"Olemme iloisia, että vanhentuneiden kalatievelvoitteiden uudistus alkaa nyt
Kemijoella. Sama työ tulee kiireesti aloittaa muillakin joilla, kuten
Iijoella. Kalateissä tulee käyttää ensisijaisesti luonnonmukaisia kalateitä
tai ohitusuomia", sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen
luonnonsuojeluliitosta.
"Tämä on uuden ajan alku vesivoiman haittojen korjauksessa. Kemijoen
vaelluskaloilta on estetty nousu niiden lisääntymisalueille jo 70 vuoden
ajan. Nyt voimme vihdoinkin saada lohen ja meritaimenen palaamaan Kemijoen
vesistöön", WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen iloitsee.

”Vapaa-ajankalastajat kiittävät. Todella hienoa, että kalatiestrategia
etenee tässä suuressa entisessä lohijoessamme, jonka erittäin tuottoisat
vaelluskalakannat tuhoutuivat sotien jälkeen voimalarakentamisen johdosta”,
toteaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestöstä.
Kemijoki on Suomen pisin joki. Sillä on mittaa 550 kilometriä. Kemijoen
valuma-alue kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomesta ja ulottuu Venäjälle
asti. Sen alueella on 21 voimalaitosta, joista 16 omistaa Kemijoki Oy.

Lisätietoja:

- toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 184
3636, www.sll.fi

- toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö, puh. 044 759 9717, www.vapaa-ajankalastaja.fi

- suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, puh. 040 7273 149,
wwf.fi

Lapin ELY-keskuksen verkkosivut (tiedote 17.3.2017 "Lapin ELY-keskus vaatii
kalateiden rakentamista Kemijokeen):
www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-lappi


Jaana Vetikko
tiedottaja



Netin kautta kalaan

SVK:n Fisuun-nettisivujen tapahtumien ilmoittamis- ja etsimisosiot ovat uudistuneet. Tarkoituksena on saada kaikki nuorille ja perheille suunnatut
avoimet tapahtumat näkyviin fisuun-sivujen tapahtumakartalle, jotta osaltamme
voimme auttaa saamaan osallistujia tapahtumiin.

Tapahtumajärjestäjien odotetaan ilmoittavan kaikki avoimet kerhot, leirit,
nuorten kilpailut, onki- ja perhepäivät sekä muut tapahtumat fisuun-sivuille.
Samoin halutaan ilmoitettavan nuorille räätälöidyt kalastusseurat sekä
Valtakunnallisen kalastuspäivän ja Vapapäivän (17.6.) tapahtumat.
Ilmoitusvaiheessa valitaan tapahtuman tyyppi, täytetään pyydetyt kohdat ja
merkitään tapahtumapaikka kartalle. Halutessaan voi aktivoida myös
Ilmoittautumislomakkeen, jota kannattaa esimerkiksi leirejä ilmoittaessa
hyödyntää. www.fisuun.fi kalastustapahtuman-ilmoittaminen
Tapahtumailmoituksen yhteydessä voi tehdä materiaalipyynnön SVK:lle.
Materiaalituen painopiste on viime vuoden tapaan leireissä, mutta muitakin
tapahtumia voidaan tukea esitteillä, tarroilla ja pienimuotoisilla
palkinnoilla. Lisäksi perinteiseen tapaan voi Onki- ja perhepäiviin maksutta
saada 4 mitalisarjaa vuodessa / seura.
Uusille kerhotoimintaa käynnistäville kalastusseuroille voidaan hakemusta
vastaan myöntää Kalakiva-kerhotukipaketti. Vapaamuotoinen hakemus, jolla
seura perustelee tuen tarvetta, kirjoitetaan ilmoituslomakkeen Tarvikepyyntö
SVK:lle -kohtaan.
Huom. Koululaisten ongituksia tai muita "suljettuja" tilaisuuksia ei ilmoiteta
lomakkeella. Jos sellaiseen kuitenkin materiaali-/esitetukea kaipaa, voi sitä
pyytää sähköpostitse Olli Saarelta tai Marcus Wikströmiltä
(etunimi.sukuknimi(a)vapaa-ajankalastaja.fi).

Fisuun-sivuille ilmoitettuja tapahtumia voi etsiä tapahtumatyypin ja
päivämäärän avulla sekä karttaa liikuttamalla. Esimerkiksi leireille on
mahdollista ilmoittautua mukaan suoraan fisuun-sivun kautta, mikäli tapahtuman
ilmoittautumislomake on aktivoitu.
Tutustu tuleviin kalareissuihin osoitteessa www.fisuun.fi tulevia-kalastustapahtumia

Lataa tästä tiedote pdf-tiedostona.



Jaana Vetikko
tiedottaja






Kalastajan sähkö

Tue kestävää kalastusta
Aina kun käytät Ekosähkön Kalastajan Sähköä, tuet Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön Koolla on väliä -hanketta ja kestävän, vas­tuullisen
vapaa-ajankalastuksen kehitystä. Ekosähkö maksaa 2,5 % käytetyn Kalastajan
sähkön tuotosta hankkeeseen.
Lataa tästä Ekosähkötarjous pdf-tiedostona.


Jaana Vetikko
tiedottaja





Hei!

Tiedoksi teille Lounais-Suomen alueella eri tavoin kala-asioihin
vaikuttaville, että Naantalissa aloittaa toimintansa uusi lasten, nuorten
ja perheiden kalakerho. Kerho on perustettu Naantalin Seudun
Urheilukalastajien siipien alle.

Liitteenä on esite asiasta kahdessa tiedostomuodossa (pdf-tiedostoa on
parempi lukea, mutta jpg-tiedoston pystytte halutessanne julkaisemaan esim.
Facebookissa).
Jos tiedätte käytävältä etäisyydeltä innokkaita kalastajanalkuja,
mahdollisesti perheineen, joita tällainen kerran viikossa pidettävä
kerhotoiminta voisi kiinnostaa, olkaa ystävälliset ja välittäkää tietoa
eteenpäin.

Allekirjoittanut toimii kerhossa yhtenä päävetäjänä ja tarkempia
lisätietoja saa kysymällä.
© 2007 Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry