Tänään 28.2. nimipäivää viettävät Onni, Rune ja Runa
(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 27.02. -20 )
Toimikunnat:


Keskustelufoorumi





PIIRI TIEDOTTAA

tiedottaja.jpg - 47279 bytes

SIIKAONKILEIRI TAIVASSALOSSA

Aika: 20.3- 22.3.2020
Paikka: Tippsundin leirikeskus, Kahiluodontie 386, 23310 Taivassalo
Järjestäjä: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry.

Lataa tästä siikaleirin koko ohjelma.



Tiedote.

Julkaistu: 14.02.2020Evo, Kivijärvi, Mikkeli, Kuhmo, Sievi:
Hiihtolomilla alaikäiset pääsevät ilmaiseksi kalalle

Metsähallitus ja Suomen Vapaa-ajankalastajat järjestävät hiihtolomien
Pilkkivapapäivän toista kertaa. Pilkkivapapäivänä kaikki alaikäiset voivat
kalastaa ilmaiseksi erikoiskalakohteilla Hämeenlinnan Evolla, Kinnulassa
Heikinlammella, Mikkelin Valkeassa, Kuhmon Syväjärvellä ja Sievin
Maasydänjärvellä.
Pilkkivapapäivä ja kesäloman Vapapäivä ovat osoittautuneet suosituiksi koko
perheen tapahtumiksi. Hiihtolomilla Pilkkivapapäivän kohteilla on paikalla
ohjaajia, jotka opastavat lapsia ja nuoria pilkille.
Kalastus on tapahtuman aikana kaikille alaikäisille ilmaista.

Pilkkikohteille odotetaan satoja lapsia perheineen. Osa tapahtumista on
ajoitettu hiihtoloman alkuun, osa keskelle ja osa loppuun. ”Pilkkiminen on
mainio tapa viettää hiihtolomainen päivä ulkosalla. Kyselytutkimustemme
mukaan ihmiset kokevat, että kalastus lujittaa perhesuhteita”,
ylitarkastaja *Olli Urpanen* Metsähallituksesta sanoo.

Vuoden 2020 Pilkkivapapäivät
Lauantaina 22.2. kello 9–15: Hämeenlinna/Evo Niemisjärvet,
Lauantaina 22.2. kello 9–15: Kinnulla/Kivijärvi: Heikinlampi
Keskiviikkona 26.2. kello 9–15: Mikkelin Valkea
Tiistaina 3.3. kello 9–15: Kuhmon Syväjärvi
Lauantaina 7.3. kello 9–15: Sievin Maasydänjärvi

Teijon Matildanjärvelle suunniteltu Pilkkivapapäivä on peruttu heikkojen
jäiden takia.

Lisätietoja:
eräluvat.fi/vapapäivä
tiedotteet.metsa.fi/go/1153335-498283-63245037

facebook.com/vapapaiva
tiedotteet.metsa.fi/go/1153336-1140861-63245037

Kysy lisää:
Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, Metsähallitus, Eräpalvelut, 040 4814890,
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Niemisjärvien tapahtuma (Evo) lauantaina 22.2. kello 9-15: Jyri Haapanen,
puh. 045 169 3977, etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi

Heikinlammen tapahtuma (Kinnula) lauantaina 22.02. 9-15: yhteyshenkilö Juha
Ojaharju, etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 045 113 3050,
tapahtumavastaava Jouko Puusaari, puh. 0400 265 187

Mikkelin Valkean tapahtuma keskiviikkona 26.2. kello 9-15: Janne
Tarkiainen, etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi, 044 547 9116

Kuhmon Syväjärven tapahtuma tiistai 3.3. kello 9- 15: Matti Kulju, puh. 050
369 7667, etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi

Sievi, Maasydänjärvi lauantaina 7.3. kello 9-15: Harri Mäläskä,
etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050-5506666



Jaana Vetikko
tiedottaja







Vapaa-ajankalastajat ja Metsähallitus tarjoavat kalastusneuvontaa Vene 20
Båt -messuilla, myös kalastonhoitomaksut saatavilla

Vene 20 Båt -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 7.-16. helmikuuta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ja Metsähallitus ovat yhdessä esillä osastolla 2d52. Osastolta voi ostaa
kalastonhoitomaksun sekä mm. tuoda vanhat madeharat sekä jigit
kierrätykseen, tutustua SVK:n 20-juhlavuoteen ja sen tapahtumiin,
Haukitehtaisiin ja Viehekalastuksen SM-kilpailuun*.

Viehekalastuksen SM 2020

Kesäkuussa 2020 järjestettävä Viehekalastuksen SM suuntaa ensimmäistä
kertaa Itä-Suomeen, jossa kilpailuvesistönä toimii upea ja kristallinkirkas
Puruvesi. Ainutlaatuisessa kilpailuformaatissa varataan sekä ahvenelle että
hauelle omat pyyntipäivänsä. Lisää paljastuksia tulevasta kilpailusta on
luvassa lauantaina 8.2. klo 11.45 Lowrance Live Stagella ja sen jälkeen
SVK:n messuosastolla.

Vapaa-ajankalastuksen juhlavuosi #suomikalastaa2020

SVK juhlistaa 20-vuotista taivaltaan järjestämällä vuoden aikana ympäri
Suomea perheystävällisiä kalastustapahtumia yhdessä paikallisten
kalastusseurojen ja piirien kanssa. 8.2. Suomi madepilkkii, 14.3. Suomi
pilkkii ja 23.5. Suomi onkii ja Suomi silakkalitkaa. Tule osastolle
tutustumaan, mitä omalla alueellasi tapahtuu vuoden mittaan! Lue lisää:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi.

Kierrätä vanhat madeharasi ja jigisi

Vuonna 2016 voimaan tulleen kalastuslain kieltämät madeharat ja ns.
”ryöstäjät” voi palauttaa SVK:n messuosastolle madeharojen
kierrätysastiaan. Palautettua haraa vastaan saa kotiin viemiseksi
kotimaisen, lyijyttömän SVK20-juhlavuosimademorrin. Myös rikkoontuneet ja
käytöstä poistuneet muovijigit ja pehmovieheet voi tuoda osastolla olevaan
keräysastiaan. SVK:n yhteistyökumppani Captain Ollie valmistaa kerätyistä
jigeistä uusia haukivieheitä, jotka tulevat syksyllä harrastajien
saataville. Tempauksista kerrotaan Lowrance-ohjelmalavalla perjantaina 7.2
klo 14.

Haukitehtailla elinvoimaa kalakantoihin

Miksi hauet ovat tärkeitä ja miten niitä voidaan auttaa haukitehtaiden
avulla? Miksi useat kunnat ja yritykset ovat jo kiinnostuneet
Haukitehtaiden toiminnasta? Miten sinä voit olla mukana auttamassa
haukitehtaita nousuun? Haukitehtaat esillä osastollamme ja
Lowrance-ohjelmalavalla lauantaina 15.2. klo 14:45.

SVK:n jäsenet messuille edullisemmin

SVK:n jäsenille on neuvoteltu lippuetu messuille. Aikuisten lippu messuedun
kera 14 e (norm. 16-19 e). Edun saa käyttöön sähköisen lippuostoksensa
yhteydessä etukoodilla, joka on ilmoitettu jäsensivuilla (
www.vapaa-ajankalastaja.fi/jasenille). Lippukauppaan pääset tästä:
shop.messukeskus.comEdun saa myös lippukassoilla näyttämällä SVK:n jäsenkorttinsa. Lippuetu on voimassa 16.2.2020 asti.

Uusi, sään kestävä kalastuskortti mukaan messuilta

Messuilla vierailevat voivat ostaa Metsähallituksen myyntikojusta
kalastonhoitomaksun vuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi. Vuotta lyhyemmän
maksun ostaessa kalastusajankohta on tiedettävä etukäteen. Vuoden
kalastonhoitomaksun ostava saa mukaansa aktiivisenkin kalastajan käyttöön
sopivan kalastuskortin. Kortti mahtuu lompakkoon, hylkii vettä ja kestää
taittumista.

Kalastonhoitomaksu on sijoitus luontoon

Kalastonhoitomaksu perustuu kalastuslakiin. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa
jokaisen 18-64-vuotiaan, joka kalastaa muulla tavoin kuin pilkillä, ongella
tai silakkalitkalla. Metsähallitus kerää kalastonhoitomaksun ja tilittää
sen maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö
myöntää
varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon
sekä kalastuksenvalvontaan, järjestöille neuvontapalveluihin,
kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin. Vuoden 2020
kalastonhoitomaksun hinta on 45 euroa/vuosi, 15 euroa/viikko ja 6
euroa/päivä. Lue lisää: www.eräluvat.fi.

Lisätiedot:

Tiedottaja Jaana Vetikko, SVK, p. 050 525 7806
Projektipäällikkö Mika Laakkonen, Metsähallitus, p. 040 589 7559

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.



Jaana Vetikko
tiedottaja



Kutsu pilkinnän maajoukkuekarsintaan vuodelle 2021

Pilkinnän maajoukkueiden loppukarsinta vuodelle 2021 käydään lauantaina 22.2.2020. Piirit järjestävät omat alkukarsintansa tai muuten päättävät loppukilpailuun oikeuttamansa kilpailijat.

Varsinaisia piirikohtaisia kiintiöitä ei ole. Loppukisaan pääsevät myös
kaikki nuoret ja aikaisempien PM-kisojen henkilökohtaiset mitalistit sekä
vuoden 2020 PM-joukkueen jäsenet. PM-pilkin juniori-ikä on 19 vuotta,
veteraani-ikä 55 vuotta ja vanhempi veteraani-ikä 70 vuotta.
Nyt valittava joukkue osallistuu vuoden 2021 Ruotsissa käytävään
PM-pilkkiin, joten karsintavuonna juniori voi olla enintään 18 vuotta,
veteraanin täytyy täyttää vähintään 54 vuotta ja vanhemman veteraanin 69
vuotta vuoden 2020 aikana. Piirien ei tarvitse enää maksaa alkukarsinnoistaan
veroja SVK:lle. Jokainen loppukilpailija maksaa paikan päällä itse
osallistumismaksunsa. Loppukarsinnan osanottomaksut ovat 20€ aikuisten
sarjoissa ja 10€ nuorten sarjassa.

Kokoontumispaikkana on Vierumäen Matkakeidas, Tervalammentie 1, 19110
Vierumäki. (Huom! Kokoontumispaikka on siis muuttunut! Ilmoittautuminen klo
7.00-8.30 välisenä aikana.
Huom! Akkukaira on sallittu kaikille 70v. täyttäneille! Sillä saa kuitenkin
kairata vain yhden reiän kerralla. GPS ja kaikki muut elektroniset laitteet
(myös puhelimet) ovat kiellettyjä. Kellonaikaa tulee siis katsoa ainoastaan
kellosta, ei puhelimesta tms. Puhelinta saa käyttää vain aidossa
hätätilanteessa; soitot hätänumeroon ovat siis sallittuja. (Pilkkijaoston
linjaus 7.2.2018)

Lisätietoja: Jari Mäkelä, p. 040 723 4128.

Tervetuloa!



Jaana Vetikko
tiedottaja



Muistattehan ehdottaa pikaisesti Vuoden Vapaa-ajankalastajaa

Vuoden Vapaa-ajankalastaja valitaan jälleen. Jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän mahdollisimman pian yhtä
ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kiitos piireille, jotka ovat jo
ehdotuksensa jättäneet. Kilpailutoimikunta päättää valinnasta, johon vaikuttavat seuraavat
kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi
SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle.

Vuoden Vapaa-ajankalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän
palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi.

Ehdotukset perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi mahdollisimman pian, viimeistään
15.2.


Jaana Vetikko
tiedottaja



Viime vuoden kalastonhoitomaksuista kertyi 8,9 miljoonaa
euroa

Suomalaiset lunastivat kalastonhoitomaksuja vuonna 2019 edellisvuotta
aktiivisemmin. Vuoden loppuun mennessä ostettiin yli 254 000
kalastonhoitomaksua, joista vuosilupia oli yli 180 000 kpl. Tuotolla
ylläpidetään kalastusmahdollisuuksia ja huolehditaan vesiluonnosta.

Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja
metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää varoja
kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon sekä
kalastuksenvalvontaan, järjestöille neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden
toimintaan sekä omistajakorvauksiin.
Kalastonhoitomaksun voi ostaa koko vuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi.
Lyhytaikaisten lupien kysyntä kasvoi edelleen viime vuonna:

” Lyhytaikaisten maksujen suosio kertoo muutoksesta kalastajakunnassa ja
suhtautumisesta kalastamiseen. Nuoret ostavat herkemmin lyhytaikaisen luvan
ja kalastamassa käydään satunnaisemmin, ehkä kerran tai pari kertaa
vuodessa”, kertoo Erätalousjohtaja Jukka Bisi Metsähallituksesta.
Vuoden 2020 kalastonhoitomaksujen myynti alkoi marraskuussa.
Kalastonhoitomaksun voi ostaa Eräluvat.fi-verkkokaupasta, palvelunumerosta
020 69 2424, Metsähallituksen luvanmyyntipaikoista ja R-kioskeilta.
Vuosiluvan hinta on 45 euroa, viikkoluvan 15 euroa ja vuorokausiluvan 6
euroa.
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18—64-vuotias ja kalastaa muuten
kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Kalastonhoitomaksu
perustuu kalastuslakiin.

Lue lisää www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lisätietoja
Projektipäällikkö Mika Laakkonen, Metsähallitus, puh. 040 5897559

Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry




Jaana Vetikko
tiedottaja



Valtakunnallinen pilkkileiri

Puruveden Kala-Harrit järjestävät valtakunnallisen nuorten pilkkileirin Pääkannan leirikeskuksessa Kerimäellä 20.3.-22.3. Leirillä majoitus tapahtuu lattiamajoituksena, omat makuualustat ja makuupussit täytyy ottaa mukaan. Leirillä kalastetaan pilkkien Puruvedellä. Leirin hinta on SVK:n jäsenseurojen jäsenille 20 € ja ulkopuolisille 30 €. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut, askartelumateriaalit sekä ohjatun kalastuksen.
Leirillä on myös mahdollisuus suorittaa kalastaville nuorille
räätälöityjä harrastusmerkkejä. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä www.fisuun/tapahtumat
Leirille mahtuu 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Leiri on tarkoitettu
ensisijaisesti 10-18-vuotiaille, alle 10-vuotiaat ainoastaan vanhemman
seurassa.
Lisätiedot: mikahuoman(a)gmail.com tai 044 281 3307.


Jaana Vetikko
tiedottaja



SVK:n jäsenet Venemessuille alennettuun hintaan!

SVK:n ja Venemessujen tekemän sopimuksen mukaan järjestömme jäsenet
pääsevät tänä vuonna messuille alennettuun hintaan. Venemessut ovat Helsingin messukeskuksessa 7.-16.2. Lippuedun saat seuraavasti:

- etukoodi: SVK20
- Aikuisten lippu 14 e, norm. 16–19 e
- Voimassa 17.12.2019–16.2.2020 messujen lippukaupassa:
shop.messukeskus.com

Tervetuloa venemessuille. Löydät sieltä myös hallista 2 kalastuspuolelta järjestömme osaston, jossa kerromme ajankohtaisesta toiminnasta, juhlavuodesta, Viehekalastuksen SM -kisasta, haukitehtaista ja paljon muusta. Osastollamme on mukana myös Metsähallitus myymässä kalastonhoitomaksua. Tulehan turisemaan!



t: Jaana Vetikko
tiedottaja




Suomi madepilkkii -tapahtumat 8.2. käynnistävät Suomen
Vapaa-ajankalastajien juhlavuoden 2020

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) viettää tänä vuonna
20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy eri puolella Suomea perheystävällisin kalastustapahtumin, tempauksin, haastein ja kampanjoin.
Juhlavuotta ovat toteuttamassa omalla toiminnallaan vuoden mittaan kaikki 13 vapaa-ajankalastajapiiriä seuroineen ympäri Suomen. Juhlavuoden aikana kannustetaan kaikkia, erityisesti perheitä, kaveriporukoita ja organisaatioita yhdessä mukaan iloa, elämyksiä ja hyvinvointia tuovaan kalastusharrastukseen.

Suomi madepilkkii -päätapahtuma Hämeessä Petäys Resortissa

Juhlavuoden tapahtumasarjan käynnistävät perheystävälliset, kaikille avoimet Suomi madepilkkii -iltatapahtumat lauantaina 8.2. Päätapahtuma järjestetään Petäys Resortissa Vanajaveden rannalla Hämeen Vapaa-ajankalastajapiirin ja SVK:n yhteistyönä. Vapaaehtoisvoimintoteutettavia Suomi madepilkkii -tapahtumia järjestetään ympäri Suomen.Kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi

Kaikille avoimissa Suomi madepilkkii -tapahtumissa kävijät pääsevät kokeilemaan illan pimeydessä jännittävää madepilkintää. Tapahtumissa on mahdollista palauttaa vanhoja, nyt jo lainvastaisia madeharoja keräyspisteeseen ja saada niitä vastaan SVK20-juhlamademorri. Kotimaisena työnä valmistettu ja lyijytön mademorri muistuttaa tapahtumakävijöitä toimimaan vastuullisesti kalastusharrastuksen parissa.

Yhdessä tekemisen vuosi

Järjestön jäsenistön määrittämät arvot: kaverit, luontosuhde,
vastuullisuus ja elämyksellisyys toimivat SVK:n juhlavuoden runkona. ”Elämyksellisyys onkin vahvasti mukana, kun helmikuun Suomi madepilkkii-tapahtumissa tarjotaan kävijöille tutustumismahdollisuus varsin erikoiseen kalastusmuotoon”, kertoo SVK:ssa vuoden alussa toiminnanjohtajana aloittanut Olli Saari.

Kalastusharrastuksessa koetut suuret elämykset tuottavat myös elinikäisiä ystäviä. Osana juhlavuotta ansaitsee kalastusseuroihin kokoontunut vapaaehtoistoimijoiden joukko erityiskiitoksen merkittävästä roolistaan kalastustaitojen ja -kokemusten siirtämisessä. Jotta kalastuksen positiivisista kokemuksista pääsisi mahdollisimman moni nauttimaan vuonna 2020, kannustaa Saari kaikkia harrastajia jakamaan omia taitojaan hieman
enemmän myös uusille harrastajille.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista
vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntääluontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Keskusjärjestö vuonna 2000. Sen perustajia olivat Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ja Suomen Urheilukalastajain Liitto. Toiminta on osittain rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroista.

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita juhlavuoden tapahtumiin.

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
SVK, tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
SVK, 20-v juhlakoordinaattori Johanna Antila, p. 050 573 9332,
johanna.antila(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Petäys Resortin madepäätapahtuma: Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri, Ilkka Keinänen, p. 044 9100 910, ilkka.keinanen(at)phnet.fi

Juhlavuoden teemasivu:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi

Suomi madepilkkii -päätapahtuma Petäys Resortissa:
www.facebook.com/events/108244196045013

Tietoa mateesta:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalalaji/made

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedoksi ELY-keskusten avustushausta kalatalouden edistämiseen vuonna 2020




Kalatalouden edistämisvarojen hakuaika on 7.1.-28.2.2020. Hakuohjeetlöytyvät osoitteesta
www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-kalatalouden-edistamiseen ja
ELY-keskuksen erikseen kokoama yleisohje on liitteenä. Ohjeisiin kannattaatutustua huolellisesti, koska hakukäytänteisiin on tullut uudistuksia. Alle on lisäksi koottu joitain huomioon otettavia asioita.

Miten avustuksia haetaan?

Vuodesta 2020 alkaen on mahdollista ja myös suositeltavaa tehdä avustushakusähköisesti. Se tarkoittaa lomakkeiden täyttämistä verkossa (aluehallinnon asiointipalvelu sahkoinenasiointi.ahtp.fi/palvelut, jota
varten on laadittu yksityiskohtainen ohje
www.ely-keskus.fi/documents/10191/85875/Aluehallinnon+asiointipalvelussa+tapahtuvan+asioinnin+p%C3%A4%C3%A4periaatteet/349d52df-52a2-4301-92fe-69dc08ce6cd7
. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista ja asioita hoidetaan yksityishenkilönä, Y-tunnuksellisen yrityksen tai yhteisön valtuuttamana.
Katso lisätiedot valtuutuksista yllä olevista ohjeista.
Asiointipalvelussa hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Myös maksatushakemukset voi hankkeen päätyttyä tehdä samaa palvelua käyttäen.

Vaihtoehtoisesti haku on edelleen mahdollista myös ELY-keskuksen
tulostettavaa/tallennettavaa hakulomaketta käyttäen. Lomake on uudistunut, joten käytäthän vain netistä löytyvää uutta lomakepohjaa. Täytetty lomake liitteineen toimitetaan allekirjoitettuna (hakijalla tulee olla yhdistyksen/yhteisön allekirjoitusoikeus) kyseisen toimialueen
ELY-keskuksen kirjaamoon sähköpostitse/kirjeenä.

Poimintoja muuttuneista hakukäytänteistä

Pääsääntöisesti ELY-keskus ei myönnä avustuksena täyttä määrää
hankkeen kokonaiskustannuksista, vaan rahoitukseen kannattaa sisällyttää muutakin rahoitusta. Omarahoitus voi sisältää talkootyötä, jonka hintana käytetään15 euroa aiemman 10 euron sijaan. Mikäli haettava avustus kattaa kaikki kustannukset, hakemuksessa on erikseen perusteltava miksi korkea
avustusosuus on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätön.
Poikkeustapauksissa, perustellusta syystä, osa avustuksesta voidaan maksaa ennakkona. Ennakon määrä voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 80 % tuen kokonaismäärästä.

Hankkeen toteutusajan osalta tulee ottaa huomioon, että hyväksyttäviä kustannuksia ovat vain päätöksessä hyväksyttynä hankkeen toteutusaikana syntyneet (esim. sitova tilaus) ja maksetut kustannukset. Hakemus tulisi myös toimittaa ennen hankkeen aloittamista. Ilmoitettavaan hankkeen
toteutusaikaan tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Samalla
maksatushakemuksen toimittamisaika määräytyy ilmoitetun hankkeen
toteuttamisajan mukaan.

SVK:n kalatalousasiantuntijat avustavat tarvittaessa alueensa seuroja hakemusten teossa. www.vapaa-ajankalastaja.fi/yhteystiedot



Olli Saari
toiminnanjohtaja, SVK


Jaana Vetikko
tiedottaja




Eläinsuojeluaktivistien toiminnasta

Eläinsuojeluaktivistien toiminta on keskusjärjestöön kantautuneiden tietojen mukaan jälleen yltynyt, erityisesti tietyillä alueilla. Kaava on
pysynyt samana eli aktivistit pyrkivät viestittelyllään vaikuttamaan
kilpailukalojen käsittelyyn. Kuulopuheiden mukaan viestittely on paikoin ollut jatkuvaa, eikä viestin lähettäjä välttämättä ole lopettanut vastauksen saatuaan.
Tästä syystä SVK on 11.12.2019 ottanut yhteyttä poliisin neuvontaan kysyäkseen milloin nk. kotihäirinnän tunnusmerkit täyttyisivät. Poliisin neuvonnassa todettiin, että mikäli viestin lähettäjä (tai puhelinsoittaja)
lähettelee ”toistuvasti” samankaltaisia viestejä samalle henkilölle tai taholle, vaikka on jo vastauksen saanut, häiriköinnin merkit täyttyvät.

Yksi tai kaksi viestiä ei vielä riitä, mutta ”jos niitä tulee paljon” (vaikka kymmeniä), niin asiasta voi viestien saaja tehdä rikosilmoituksen.

Poliisi neuvoo ottamaan talteen ko. sähköpostit ja tekstiviestit. Ne toimivat rikostutkinnan todistusaineistona. Lisäksi kannattaa kirjata ylös tämän kaltaisten puhelinsoittojen tiedot, kuten puhelinnumero, kellonaika ja päivämäärä.
Lisätietoja saa tarvittaessa poliisin valtakunnallisesta
puhelinneuvontapalvelusta p. 0295 419 800. He neuvovat, miten asiassa tulee parhaiten edetä. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti. Lisätietoja löytyy poliisin sivuilta: www.poliisi.fi/rikokset/sahkoinen_rikosilmoitus
SVK ei voi tehdä rikosilmoitusta häirittyjen henkilöiden, seurojen tai piirien puolesta.




tiedottaja
Jaana Vetikko



Valtakunnallinen Fisuun-pilkkileiri

SVK järjestää yhdessä Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kanssavaltakunnallisen Fisuun-pilkkileirin Upilan leirikeskuksessa 28.2.-1.3. (www.upila.fi.) Leirillä majoitus tapahtuu 2-4 hengen huoneissa, omat
liinavaatteet täytyy ottaa mukaan. Leirillä kalastetaan pääasiassa pilkkien
Vesijärvellä. Leirin hinta on SVK: n jäsenseurojen jäsenille 40 € ja
ulkopuolisille 60 €. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut, saunan,
askartelumateriaalit sekä ohjatun kalastuksen. Leirillä on myös
mahdollisuus suorittaa kalastaville nuorille räätälöityjä
harrastusmerkkejä. Ilmoittautumiset 10.2. mennessä ilmoittautumislomakkeen
kautta, lisätietoa ja linkki ilmoittautumiseen www.fisuun.fi/tapahtumat.
Leirille mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Leiri on tarkoitettu
ensisijaisesti 10-17-vuotiaille.
Lisätiedot janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi tai 044 547 9116.


Jaana Vetikko
tiedottaja



Kalastusseuroille ja -piireille tiedoksi

Hei!

Verottaja on lähettänyt alla olevan tiedoksiannon tulorekisterin
muutoksista ensi vuodelle.

t: Jaana Vetikko

Tulorekisteriin ilmoittamiseen muutoksia pienille toimijoille vuonna 2020
Tulorekisteriin ilmoittamista helpotetaan pienille toimijoille vuonna 2020.
Hallitus esittää muutoksia, jotka keventävät pienyrittäjien, järjestöjen
ja
vapaaehtoisten hallinnollista taakkaa.
Esityksen mukaan tulojen ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse
§ luontoiseduista
§ palkkaennakoista
§ verovapaasta kustannusten korvaamisesta
§ rekisteröidyn yhdistyksen maksamista enintään 200 euron
kertasuorituksista.

Lisäksi pieniä kilpailupalkintoja ei tarvitse enää vuonna 2020 ilmoittaa
tulorekisteriin, jos ne ovat enintään 100 euron arvoisia. Poikkeuksena ovat
työ- tai palvelussuhteessa maksettavat kilpailupalkinnot.
Tulorekisteri on suljettu vuodenvaihteessa 30.12.2019 - 1.1.2020

Tulorekisteri laajenee vuodenvaihteessa, kun lähes 500 uutta organisaatiota
alkaa käyttää tulorekisterin tietoja 1.1.2020 alkaen. Laajennuksesta
johtuen tulorekisteri on suljettu 30.12.2019 klo 20 – 1.1.2020 klo 17.

Lue lisää verofi.mailpv.net/go/24202379-776155-119807106


Jaana Vetikko
tiedottaja



Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) hallitus on valinnut
järjestöpäällikkö Olli Saaren keskusjärjestön uudeksi
toiminnanjohtajaksi. Toiminnanjohtajan työssä hän aloittaa vuoden 2020
alusta.

Olli Saari aloitti työt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä
vuonna 2013. Järjestöpäällikkönä hän toimi viimeiset neljä vuotta
vastaten järjestön kehittämisestä ja laajasta hanketoiminnasta. Myös
neuvonta- ja asiantuntijatöistä sekä vapaa-ajankalastuksen edunvalvonnasta
hänellä on paljon kokemusta.
Ennen SVK:ta Saari on työskennellyt laajasti kalatutkimuksen ja -talouden eri
sektoreilla. Töiden ja kalastusharrastuksensa myötä Suomen monipuoliset
kalavedet ovat hänelle tuttuja. Koulutukseltaan Saari on Jyväskylän
yliopistosta valmistunut Akvaattisten tieteiden maisteri (FM), tuttavallisemmin
kalabiologi.

Toiminnanjohtajana Olli Saari haluaa nostaa vapaa-ajankalastuksen arvostuksen
sen ansaitsemalle tasolle. Lisäksi hän pitää tärkeänä varmistaa
kalastusharrastuksen hyväksyttävyys muuttuvassa yhteiskunnassa.
”Syksyllä uusittu vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia antaa näiden
edistämiseen hyvän tuen”, Saari toteaa.
Olli Saaren mukaan järjestötyössä näkyvät haasteet voidaan kääntää
mahdollisuuksiksi. Kalastusseurojen korvaamattoman arvokas toiminta harrastuksen
edistämiseksi on jäämässä yhä harvempien harteille. Uusia tekijöitä ja
toimintatapoja tarvitaan, jotta voidaan tarjota palveluita ja toimintaa kaiken
ikäisten kalastajien tarpeisiin.
”Vaikka kalastusharrastus onkin kasvavassa määrin tapa rentoutua ja kokea
elämyksiä, on sen perusedellytyksenä elinvoimaiset ja houkuttelevat
kalakannat. Niiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on järjestömme
toimittava aktiivisesti jatkossakin”, Saari sanoo.

Lisätietoja:

järjestöpäällikkö Olli Saari puh. 050 339 4660
tiedottaja Jaana Vetikko puh. 050 525 7806
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii
yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa.



Jaana Vetikko
tiedottaja




Tiedote 4.11.2019Kalastonhoitomaksun 2020 voi nyt lunastaa vaikka isälle
lahjaksi

Metsähallitus on aloittanut vuoden 2020 kalastonhoitomaksujen myynnin.
Kalastonhoitomaksu on suosittu isänpäivälahja, sillä se oikeuttaa
kalastamaan tuhansissa kalapaikoissa ympäri Suomen. Kalastonhoitomaksua
lunastetaan vuosittain lähes yhdeksän miljoonan euron edestä.*
Kalastus ja luonnossa liikkuminen lisäävät hyvinvointia. Lisäksi
kalastonhoitomaksuista kertyvät rahat menevät hyvään tarkoitukseen eli
kalavesien, kalaston ja muun muassa nuorten kalastusharrastuksen hyväksi.
”Monessa perheessä mietitään parhaillaan sopivaa lahjaa isälle, joten
haluamme aloittaa kalastonhoitomaksun myynnin jo marraskuussa. Mikä onkaan
parempi lahja kalastavalle isälle, vaarille tai papalle kuin lupa viettää
aikaa vesillä ja tuoda samalla herkullista ja terveellistä lähiruokaa
pöytään”, erätalousjohtaja *Jukka Bisi* Metsähallituksesta sanoo.
Suomessa noin 1,5 miljoonaa* ihmistä ilmoittaa kalastavansa vuosittain.
Näistä miehiä on kaksi kolmasosaa. Tähän joukkoon mahtuu monta isää ja
isoisää.
Kalastuksella on todettu olevan monia hyvinvointivaikutuksia, jotka ovat
kaikki isän saatavilla, kun hankkii tälle kalastonhoitomaksun
isänpäivälahjaksi. ”Ei muuta kuin jigaamaan järvelle, uistelemaan
kavereiden kera tai perhokalastamaan meren ääreen”, projektipäällikkö
Mika Laakkonen Metsähallituksesta kehottaa.

Maa- ja metsätalousministeriön juuri julkaisema vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategiakin
tiedotteet.metsa.fi/go/1073825-685491-63245037tuo esiin
kalastuksen merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ja nostaa esiin
vapaa-ajankalastuksen tärkeyden virkistyksen, ilon ja elämysten
näkökulmasta.

Vuosittain kalastonhoitomaksuista kertyy kalojen ja kalavesien hyväksi
yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Kalastonhoitomaksuista kertyvillä varoilla
edistetään kalastuksen kestävyyttä, rahoitetaan neuvontapalveluja ja
kalastuksenvalvontaa, opastetaan nuoria vastuullisiksi kalastajiksi,
parannetaan kalojen elinympäristöjä sekä tehdään paljon muutakin
kalavesien
kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Tarvitseeko isä kalastonhoitomaksua?
Kalastuslain (79 §) mukaan jokaisen 18–64-vuotiaan, joka kalastaa muuten
kuin onkimalla, pilkkimällä tai litkaamalla silakkaa, on suoritettava
kalastonhoitomaksu. Jos haluaa kalastaa usealla vavalla tai vaikkapa
pyydyksellä, tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Kalastonhoitomaksu koko kalenterivuodelle on 45 euroa, seitsemälle
vuorokaudelle 15 euroa ja yhdelle vuorokaudelle kuusi euroa.
Kalastonhoitomaksun vuodelle 2020 voi ostaa Metsähallituksen
Eräluvat.fi-verkkokaupasta
tiedotteet.metsa.fi/go/1073828-701569-63245037, palvelunumerosta
020 69 2424 tai Metsähallituksen luontokeskuksista sekä R-kioskeilta.

Luken tilasto vapaa-ajankalastajista 2016.
tiedotteet.metsa.figo/1073826-493501-63245037

*Lue lisää*
Eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu
tiedotteet.metsä.fi/go/1073827-1145600-63245037
Eräluvat.fi — kalastuslupajärjestelmä
tiedotteet.metsa.fi/go/1073818-121963-63245037
*(linkki: *
www.eräluvat.fi/media/dokumentit/taulukot/kalastuslupajarjestelma_b.jpg
tiedotteet.metsa.fi/go/1073818-121963-63245037

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 589 7559
Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, Metsähallitus, 040 481 4890

Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry




Tiedote. Julkaistu: 31.10.2019Kala-ala: Merimetsostrategian toimenpiteet
ovat riittämättömiä

Kala-alan toimijat ja rannikon asukkaat ovat jo pitkään olleet
törmäyskurssilla kasvavan merimetsokannan kanssa. Heinäkuussa maassamme oli
25 700 pesivää merimetsoparia ja yhteensä noin 120 000 merimetsoa. Juuri
valmistunut merimetsotyöryhmän ehdotus kansalliseksi merimetsostrategiaksi
sekä sen toimenpidesuunnitelma eivät ole riittäviä vähentämään
merimetson
aiheuttamia ongelmia ja niistä koituneita ristiriitoja.

Ympäristöministeriön työryhmässä mukana olleet kala-alan, Svenska
Lantbruksproducenternas Centralförbundetin (SLC) ja Kristiinankaupungin
edustajat katsovat, ettei työryhmässä tunnustettu sitä, että ylisuureksi
kasvanut merimetsokanta aiheuttaa vakavaa haittaa kalakannoille,
saaristoluonnolle, saariston asukkaille ja yrittäjille,
vapaa-ajankalastukselle, kalankasvatukselle ja kalastuselinkeinoille.
Merimetso on osaltaan vaikuttanut kotimaisen pyydetyn kalan tarjonnan
vähentymiseen. Ongelmaa tulisi tarkastella myös uhanalaisten ja silmällä
pidettävien kalakantojen näkökulmasta.

Jo merimetson kannanhoitosuunnitelmassa vuonna 2005 todettiin
merimetsokannan saavuttaneen suotuisan suojelutason pesivien parien määrän
ollessa viisituhatta. Vuoden 2016 merimetsotyöryhmässä todettiin, että jos
silloin esitetyt toimenpiteet eivät lievennä ristiriitoja, on tutkittava
vaihtoehtoisten lisätoimenpiteiden tarpeellisuutta. Tässä tehtävässä
nykyinen merimetsotyöryhmä ei onnistunut.

Kala-alan, SLC:n ja Kristiinankaupungin edustajat jättivät
merimetsotyöryhmän ehdotukseen kansalliseksi merimetsostrategiaksi sekä
toimenpidesuunnitelmaan täydentävän mielipiteen ja seitsemän
toimenpide-esitystä. Merimetsoristiriitojen ratkaisemiseksi nämä tulisi
ottaa poliittisella tasolla käsittelyyn mahdollisimman pian.

1. Merimetsolle on laadittava valtakunnallinen kannanhoitosuunnitelma.
2. Merimetsokanta on liian suuri kalakantojen kantokykyyn suhteutettuna.
Merimetson kokonaiskantaa ja kolonioiden kokoa tulisi rajoittaa
merkittävästi. Tärkeiden kalastusalueiden sekä kalojen
lisääntymis-/istutusalueiden ympärille on luotava suoja-alueet.
3. Merimetsoa koskevien poikkeuslupien haussa hakijoiden todistustaakkaa on
alennettava.
4. Poikkeuslupien käsittelyaikaa on lyhennettävä merkittävästi.
5. Kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä muutoksia, jotka helpottavat
poikkeuslupien saamista. Merimetsoja koskevien poikkeuslupien käsittely on
siirrettävä riistahallinnolle.
6. Perinteinen tapa arvioida kannan kokoa pesivien parien määrän
perusteella ei anna oikeaa kuvaa populaation mittasuhteista ja saattaa
johtaa vahinkojen/vahingon uhkan aliarviointiin. Ei-pesivät linnut
muodostavat merkittävän osan kokonaispopulaatiosta. Arvioinnit ja
toimenpiteet tulisi suunnitella ja mitoittaa kokonaispopulaation
perusteella.
7. Merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma muotoillaan hallitusohjelman
edellyttämällä tavalla: ”Laaditaan ja toimeenpannaan merimetsostrategia
kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi” ja ”Sujuvoitetaan
merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia.”

Suomen tulisi jatkossa toimia EU:ssa aktiivisesti sen puolesta, että
merimetso siirretään metsästettävien lintujen listalle (lintudirektiivi,
liite II). Yhdessä esimerkiksi munien öljyämisen kanssa yllä luetellut
toimenpiteet mahdollistaisivat merimetsokannan kohtuullistamisen niin
kalakantojen kuin ihmistenkin näkökulmasta tarkasteltuna.

*Lisätietoja: *
Kalatalouden Keskusliitto, Malin Lönnroth p. 040 5960 808
Kristiinankaupungin kaupunki, Mila Segervall p. 040 525 823
Suomen Ammattikalastajaliitto, Kim Jordas p. 040 0720 690
Suomen Kalankasvattajaliitto, Irja Skytén-Suominen, p. 050 3727 652
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Juha Ojaharju, p. 045 113 3050
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Stefan Thölix, p. 050
552 5392


Fiskesektorn: Skarvstrategins åtgärder är otillräckliga

*Fiskesektorn och kustbefolkningen har redan länge varit på kollisionskurs
med den växande skarvstammen. I juli fanns det 25 700 häckande skarvpar i
Finland och sammanlagt cirka 120 000 skarvar. Skarvarbetsgruppens förslag
till nationell skarvstrategi samt åtgärdsprogram som nu står klar ses inte
ändå på fältet som tillräcklig för att minska på de problem som skarven
förorsakar och de konflikter som uppstått.*

Fiskesektorns, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbunds (SLC) och
Kristinestads representanter i Miljöministeriets skarvarbetsgrupp anser att
man i arbetsgruppen inte erkänt det faktum att det överstora skarvbeståndet
förorsakar allvarlig skada för fiskbestånden, skärgårdsnaturen,
skärgårdens
invånare och företagare, fritidsfisket, fiskodlingen och fiskerinäringen.
Skarven har för sin del påverkat utbudet av inhemsk fisk negativt.
Problemet borde också granskas ur hotade och nära hotade fiskarters
perspektiv.

Redan i skarvförvaltningsplanen från år 2005 konstaterades det att
skarvbeståndet hade nått en gynnsam skyddsnivå då det fanns femtusen
häckande par. I skarvarbetsgruppen från år 2016 konstaterade man att om de
åtgärder man föreslog inte minskar på konflikten, måste man utreda behovet
av tilläggsåtgärder. Det här har den nuvarande skarvarbetsgruppen inte
lyckats med.

Fiskesektorns, SLC:s och Kristinestads representanter har lämnat in en
kompletterande åsikt och sju åtgärdsförslag till förslaget till nationella
skarvstrategi och åtgärdsprogram. För att lösa skarvkonflikten bör dessa nu
med det snaraste tas upp till politisk behandling.

1. Det bör göras upp en nationell stamförvaltningsplan för skarven.
2. Skarvbeståndet är för stort jämfört med fiskbeståndens bärkraft. Den
totala skarvstammen och koloniernas storlek behöver minskas märkbart. Det
behövs skyddszoner kring de viktigaste fiskeområdena och vid fiskarnas
lek/utsättningsområden.
3. Vid ansökan om undantagstillstånd bör den sökandes bevisbörda minskas
betydligt.
4. Undantagstillståndens behandlingstid bör förkortas märkbart.
5. Det måste göras ändringar i den nationella lagstiftningen som gör det
lättare att få undantagstillstånd. Behandlingen av undantagstillstånden bör
flyttas till viltförvaltningen.
6. Det traditionella sättet att utvärdera beståndets storlek utgående från
antal häckande par ger inte rätt bild av populationen och kan leda till att
skadorna/skadehotet undervärderas. Icke-häckande fåglar utgör en betydande
del av den totala populationen. Utvärderingar och åtgärder ska planeras och
dimensioneras enligt den totala populationen.
7. Skarvstrategin och åtgärdsplanen utformas så som regeringsprogrammet
förutsätter: ”En strategi för att begränsa storskarvsbeståndet och
förebygga skarvskador ska utarbetas och genomföras.” och ”Beviljandet av
dispenser för jakt på storskarv ska underlättas”.

Finland bör framöver inom EU aktivt jobba för att skarven flyttas till
listan över jaktbara fåglar (fågeldirektivet, bilaga II). Tillsammans med
exempelvis oljning av ägg skulle de ovan listade åtgärderna möjliggöra en
rimlig skarvstam, både ur fiskbeståndens och människors synvinkel.

*Tilläggsuppgifter:*
Centralförbundet för Fiskerihushållning, Malin Lönnroth tel. 040 5960 808
Finlands Fiskodlarförbund, Irja Skytén-Suominen, tel. 050 3727 652
Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, Marcus Wikström, tel. 045 110
2126
Finlands Yrkesfiskarförbund, Kim Jordas tel. 040 0720 690
Kristinestads stad, Mila Segervall tel. 040 525 8523
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Stefan Thölix, tel. 050
552 5392





Jaana Vetikko
tiedottaja



Kalastajan taskutieto
Vapaa-ajankalastajan kalenteri on ilmestynyt

Vuoden 2020 kalenterista löydät tietoa mm. särkikalojen tunnistuksesta, haukijigien rigauksesta, koukkujen vaihtamisesta, haukitehtaista,
ennätyskaloista, siimoista ja solmuista sekä kalojen ottipäivistä ja
kalastuslaista.

Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 11 euroa.
Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 9
euroa/ kalenteri.
Kalenteri on oiva lahja vaikkapa kalastavalle isälle tai pieni kiitos
kalaseurojen ja -piirien aktiivisille toimijoille!

Tilaukset: s-posti: jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597
4933, tai www.vapaa.ajankalastaja.fi/kauppa



Jaana Vetikko
tiedottaja




SVK:N OHJE KILPAILUJÄRJESTÄJILLE

Taustaa


Vapaa-ajankalastus on Suomessa hyvin suosittua, sitä harjoittaa lähes 1,5
miljoonaa suomalaista. Vapaa-ajankalastus on merkittävässä osassa
aktivoimassa ihmisiä liikkumaan ja edistämään jaksamista niin koulussa,
työssä kuin eläkkeellä. Vapaa-ajankalastus on myös yksi tehokkaimmista
keinoista vahvistaa ja ylläpitää luontokontaktia ja kasvattaa lapsia ja
nuoria terveeseen luontosuhteeseen, jossa samalla kunnioitetaan luontoa ja
ympäristöä. Tämä on entistä tärkeämpää väestön kaupungistuessa
voimakkaasti, mikä vieraannuttaa ihmisiä luonnosta.

Viime aikoina on kuitenkin arvosteltu kärkevästi kalojen kohtelua
vapaa-ajankalastuksessa ja erityisesti kalastuskilpailuissa, joita
eläinsuojeluaktivistit ja heidän järjestönsä ovat lisäksi häirinneet.
Lapin
poliisi teki 11.6.2019 päätöksen aktivistien SM-pilkistä tekemästä
tutkintapyynnöstä ja totesi, että asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta,
eikä siksi toimittanut esitutkintaa. Tämä on kuitenkin
eläinsuojeluviranomaisten mukaan yksittäisen tutkinnanjohtajan tekemä
päätös. Kuluneen vuoden aikana em. viranomaiset ovat ohjeistaneet, miten
kaloja tulee eläinsuojelulain mukaisesti kohdella vapaa-ajankalastuksessa
ja kalastuskilpailuissa. Ohjeiden mukaan *”talteen otettava kala on heti
pyynnin jälkeen asianmukaisesti tainnutettava.”*

Ruokavirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelulain
ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.
Viraston tuoreen ohjeen mukaan kala on heti pyynnin jälkeen asianmukaisesti
tainnutettava esimerkiksi lujalla lyönnillä päähän, minkä jälkeen siitä
lasketaan veri, tai vaihtoehtoisesti kala lopetetaan siihen muutoin
soveltuvalla menetelmällä. Soveltuvaksi lopetusmenetelmäksi esimerkiksi
hyvin pienikokoisella kalalla voi riittää myös luja isku päähän tai niskan
murtaminen joko käsin vääntämällä päätä ylöspäin tai saksien tai
puukon
avulla.

SVK ohjeistaa kilpailujärjestäjiä seuraavasti:


- Vaikka tuomioistuinten ennakkopäätöksiä eläinsuojelulain tulkinnasta
kalastuksessa ei ole, Keskusjärjestö kehottaa kalastuskilpailujen
järjestäjiä tuomaan kilpailuissa asiallisesti esille
eläinsuojeluviranomaisten em. ohjeistuksen. Kilpailujärjestäjien on
kaikissa siihen soveltuvissa kilpailuissa suositeltava kilpailijoille
saaliin välitöntä tainnuttamista pois lukien esim. sumputuskilpailut ja
niin sanotut pyydystä & päästä -kilpailut. Lisäksi heidän on
kerrottava,
että vastuu eläinsuojelulain noudattamisesta on kilpailijoilla.

- Eläinsuojelulakia valvovat kunnaneläinlääkärit, poliisit ja
aluehallintovirastot. Jos on aihetta epäillä, että kaloja kohdellaan
eläinsuojelulain vastaisesti, eläinsuojeluviranomaisella on oikeus
suorittaa tarkastus. Kilpailujärjestäjien on pyydettävä heiltä
kirjallinen
raportti tarkastuskäynnistä kilpailussa.

- Eläinaktivistien kyselyihin kilpailujärjestäjien tulee vastata, että
kilpailuissa (pois lukien esim. sumputuskilpailut ja niin sanotut pyydystä
& päästä -kilpailut) kilpailijoille on suositeltu kalojen tainnuttaminen
välittömästi eläinsuojelulain mukaisesti ja kilpailijoille on kerrottu
lain
noudattamisen vastuun olevan kilpailijoilla.

- Kilpailua räikeästi häiritsevistä henkilöistä, mikäli he eivät
pyynnöistä huolimatta lopeta häiritsemistä, voivat kilpailujärjestäjät
ilmoittaa poliisille. Kalastuslain 50 §:n mukaan kenelläkään ole oikeutta
tahallisesti estää tai vaikeuttaa luvallista kalastusta.


Helsinki 7.10.2019
Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja
SVK



SVK:n Piiri- ja Seurakirje


Lataa tästä SVK:n Piiri- ja Seurakirje.

SVK:n juhlavuoden 2020 teematapahtumat, alustavat aihiot.


Lataa tästä SVK:n juhlavuoden alustavat teemat.


Haukitehtailla haukikannat takaisin nousuun-seminaari


Lataa tästä kutsu Haukitehtaalle.


Tiedoksi piireille ja seuroille

Eläinsuojelulain mukaiset kalastuskilpailutSVK:n hallituksen kokouksessa 13.-15.9.2019 toiminnanjohtaja selosti viimeaikaisten tapahtumien kulkua sekä viranomaisten ja SVK:n reagointia liittyen kalojen tappamiseen kalastuskilpailuissa. Kokouksessa päätettiin laittaa piireille ja seuroille tiedoksianto kalojen kohteluun liittyvistä
uusista käänteistä, jotta kukaan ei ole vain edellisen 1.7.2019 SVK:n
antaman tiedotteen varassa.

Lapin poliisin päätös

Lapin poliisi antoi 11.6.2019 päätöksen asiassa, jossa yksityishenkilö pyysi poliisia tutkimaan onko Kemissä 6.4.2019 järjestetyissä Pilkin
SM-kisoissa syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Tutkintapyyntö
kohdistui sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK) että
kolmeen ko. kilpailuun osallistuneeseen henkilöön. Lapin poliisi ei
aloittanut asiassa esitutkintaa, koska poliisilla ei ollut syytä epäillä
asiassa eläinsuojelulain vastaista rikosta. Rikokseen ei ollut syyllistynyt
SVK, eikä liioin rikoksesta epäillyt kolme SM-pilkkijää. SVK:n laatimissa
SM-pilkkisäännöissä ei tule esiin poliisin mukaan mitään, minkä voisi
tulkita yllytykseksi tai avunannoksi rikkomaan eläinsuojelulain tai
-asetuksen säännöksiä.

Lapin poliisin mukaan Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa
tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista
eläimelle on: 3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka
eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen. Kemin SM-pilkin tutkintapyynnön
pilkintävideoissa ei näy elävän kalan suomustamista tai suolistamista tai
eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä. Lapin poliisilla ei ollut syytä
epäillä asiassa sellaista seikkaa tai tapahtumaa, jota olisi syytä arvioida
rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja siten aloittaa asiassa
esitutkinta.

Tapahtumat Lapin poliisin päätöksen jälkeen

Järjestömme julkaisi 19.6.2019 mediatiedotteen, jossa toimme esille
kalastusharrastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Tiedotteessa myös
totesimme jatkuvasti kasvaneen ilmiöön, jossa koko kalastusharrastus on
asetettu kyseenalaiseksi erityisesti eläinsuojeluaktivistien ja heidän
järjestöjensä toimesta.
Itä-Suomen poliisi, Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Itä-Suomen
valvontaeläinlääkärit julkaisivat 20.6.2019 tiedotteen: ”Kaloille ei saa
aiheuttaa aiheetonta kipua tai kärsimystä”. Tiedote osoitteessa:
www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/kaloille_ei_saa_aiheuttaa_aiheetonta_kipua_tai_karsimysta_81596

Elävän kalan suomustaminen, suolistaminen, kyniminen tai nylkeminen ei
kuulu mihinkään järjestömme toimintoihin. Viitaten lisäksi Lapin poliisin
em. päätökseen keskusjärjestö tähdensi 1.7.2019 tiedotteessaan piireille
ja seuroille, että kilpailijoiden ei tule pelätä rikkovansa eläinsuojelulakia,
mikäli noudattavat sääntöjämme ja niiden suosituksia. Samalla
muistutettiin, että kalastuslain 50 §:n mukaan luvallista kalastusta ei saa
tahallisesti estää tai vaikeuttaa.
Toiminnanjohtaja soitti 28.6.2019 Itä-Suomen poliisiin tiedottaja Markku
Paksuniemelle ja lähetti Itä-Suomen poliisille 1.7. 2019 sähköpostin.
Poliisille tehtiin siinä tiettäväksi, että suomalaiseen
vapaa-ajankalastukseen on aina kuulunut oleellisena osana saaliin
kunnioittaminen. Lisäksi painotettiin, että järjestömme on aina ohjannut
monipuolisesti kalastamaan vastuullisesti ja eettisesti sekä suositellut
kalojen välitöntä tappamista kalastustilanteesta riippumatta, ellei
saalista ole tarkoitus vapauttaa. Suomalaiset vastuulliset
vapaa-ajankalastajat haluavat noudattaa kalastuksessaan voimassa olevia
lakeja, mutta poliisin tulkinta eläinsuojelulain noudattamiseksi
vapaa-ajankalastuksessa näyttää SVK:n mielestä kovin ristiriitaiselta
maamme eri osissa. Markku Paksuniemi pahoitteli asiaa, mutta totesi
Itä-Suomen poliisin tukeutuneen 20.6.2019 tiedotteessa
eläinsuojeluviranomaisten asiantuntemukseen.

Toiminnanjohtaja oli 20.8.2019 yhteydessä Itä-Suomen Aluehallintoviraston
läänineläinlääkäri Hanna Rintalaan, jonka mukaan Lapin poliisin 11.6.2019
antama päätös jättää esitutkinta tekemättä SM-pilkistä tehdystä
tutkintapyynnöstä on vain yksittäinen tapaus. Rintala viittasi
Eläinsuojeluasetuksen 14 §:n kohtaan 8) muu sellainen eläimeen kohdistuva
toimi tai toimenpide, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä,
kipua ja tuskaa. Lapin poliisi ei siis hänen mukaansa ymmärtänyt/uskaltanut
käyttää, kuin tuota asetuksen 14 §:n 3) -kohtaa lain tulkinnassa. Lisäksi
hän viittasi eläinsuojelulain 30 §:ään Eläinten lopettaminen, jonka mukaan
eläimen lopetus on suoritettava siten, että eläimelle ei aiheudu
tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä.

Toiminnanjohtaja ihmetteli syntynyttä tilannetta, jossa valvotaan
aktiivisesti vain kalastuskilpailuja, vaikka kalojen hyvinvointikysymykset
koskevat kaikkea kalastamista ml. kaupallinen kalastus. Ammattikalastusta
valvojat katsovat kuitenkin Rintalan mukaan ”läpi sormien”, koska esim.
troolikalastuksessa on kyse suurista kalamääristä, joiden nopea
lopettaminen ei ole samalla tavoin mahdollista kuin
vapaa-ajankalastuksessa.
Rintala lähetti SVK:n toiminnanjohtajalle 21.8.2019
eläinsuojeluviranomaisen kannanottoja koskien kalojen lopettamista
vapaa-ajankalastuksessa (ks. liitetiedosto). Rintalan mukaan eläinlääkärien
tulkinta kalojen kohtelusta kalastuskisoissa on täysin yksiselitteinen ja
koko eläinlääkärivirkamieskunta on kyseessä olevan tulkinnan takana.

Toiminnanjohtaja oli 6.9.2019 yhteydessä Ruokaviraston eläinten
hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkoseen, joka
viittasi Ruokaviraston kotisivuilla olevaan tiedotteeseen ”Kalojen
lopettaminen kalastuskilpailuissa ja muun kalastuksen yhteydessä”. Tiedote
osoitteessa:
ww.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-hyvinvointi/elainsuojelu-ja-luonnonvaraiset-elaimet/kalojen-lopettaminen-kalastuskilpailuissa-ja-muun-vapaa-ajan-kalastuksen-yhteydessa

Ruokaviraston mukaan kalan jättäminen tukehtumaan tuottaa sille tuskaa,
minkä vuoksi sitä voidaan pitää eläinsuojeluasetuksen tarkoittamana
tarpeetonta kärsimystä aiheuttavana toimintana. Valvontatilanteessa
tarkastus kohdistuu siihen henkilöön, joka säädöstä rikkoo. Kilpailun
järjestäjällä ja kilpailun säännöillä on Ruokaviraston mukaan kuitenkin
merkittävä toimintaa ohjaava rooli, minkä vuoksi kilpailun järjestäjän
olisi hyvä ohjeistaa kilpailijoita ennen kilpailun alkua lopettamaan kalat
välittömästi.

Eläinsuojeluviranomaiset Suomessa
www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-hyvinvointi/elainsuojelun-valvonta/elainsuojeluviranomaiset-suomessa

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena
eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden
nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.
Ministeriö valmistelee lainsäädäntöä ja tulosohjaa Ruokaviraston toimintaa eläinten
suojelun osalta.

Ruokavirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena
eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden
nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.
Ruokavirastolla ei ole eläinsuojelu- tai eläinkuljetuslaissa annettua
oikeutta tehdä tarkastuksia tiloilla tai kuljetuksissa vaan tämä toimivalta
on annettu laissa muille viranomaisille. Ruokaviraston tehtävänä on
eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvonnassa
toimeenpanotehtävien johtaminen, kehittäminen ja ohjaaminen.

Aluehallintovirasto huolehtii eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja
eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten
täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta toimialueillaan.
Aluehallintovirastoissa eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön
valvontaa hoitavat läänineläinlääkärit.

Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain
ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja
määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla
annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella valvoo
lisäksi kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija
(terveystarkastaja).
Valvontaviranomaisia ovat lisäksi tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai
teurastuspaikan alueella ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan,
maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella.

Lopuksi

On siis näillä näkymin selvä, että Lapin poliisin em. päätös jättää
esitutkinta tekemättä SM-pilkistä ei anna osviittaa kalojen laillisesta
kohtelusta niissä järjestön kalastuskilpailuissa, joissa kilpailukaloja ei
välittömästi tapeta.



Helsingissä 19.9.2019

Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja



Moi!


Koskapa moni on jo ensi vuoden SM-kisoista kysellyt, laitan tähän alle ensi
vuoden kisakalenterin siltä osin kuin kisat ovat tiedossamme. Se täydentyy
loppuvuotta kohti. Kalenteri löytyy myös netistä:

KILPAILUKALENTERI 2020

*Kansalliset kilpailut:*


Helmikuu

22.2. Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen
29.2. SM-pilkin esikisa, Sorsasalo, Kuopio


Maaliskuu

14.3. SM-särkipilkki, Keitele; Viitasaari
15.3. SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli
21.-22.3. MM-morrin loppukarsinnat vuodelle 2021, Lestijärvi
28.3. SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio
29.3. SM-kiiskipilkki, Ranta


Huhtikuu

18.4. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi
19.4. SM-lohipilkki, Ahvenjärvi, Luosto

Hei!

Päällekkäisyyksien vuoksi (Suomi pilkkii) on SM-särkipilkki siirretty
4.4.2020. Kilpailukalenteri on tältä osin päivitetty (nettiinkin).
Otattehan huomioon piirin omassa suunnittelussa sekä myös nuo juhlavuoden
päivämme 8.2. madepilkkitapahtumat, 14.3. Suomi pilkkii ja 23.5. Suomi
onkii. Kiitos.

t: Jaana


Toukokuu


Kesäkuu

?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ajankohta ja
paikka vielä auki
27.6. SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi, Iisalmi


Heinäkuu
?? SM-kilpaonki, ajankohta ja paikka vielä auki
11.7. SM-heittouistelu, Oravainen
12.7. SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen


Elokuu

?? SM-onki
?? Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, ajankohta ja
paikka auki
?? Perhokalastuksen SM-finaali, ajankohta ja paikka
vielä auki
?? SM-Veneonki, ajankohta ja paikka vielä auki
?? Nuorten SM-toimintakilpailu, paikka vielä auki


Syyskuu

?? Epävir. MM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
?? SM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
13.9. SM-laituripilkki, Suomenoja, Espoo
?? Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, ajankohta ja
paikka vielä auki
?? SM-kelluntarengas, ajankohta ja paikka vielä auki
?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, ajankohta ja
paikka vielä auki


Lokakuu


Marraskuu
?? SM-perhonsidontakilpailu, ajankohta ja paikka vielä
auki
?? SM-tietokilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki

Joulukuu


*Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut (alustavat tiedot):*


*Kansainväliset kilpailut:*

15.-16.2. MM-morri, Liettua
?? PM-pilkki, Norja, ajankohta auki
6.-7.6. Veteraanien MM-onki, Slovenia
6.-7.6. Mastersien MM-onki, Slovenia
27.-28.6. Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Serbia
25.-26.7. EM-kilpaonki, Portugali

Heinä-elokuu EM-Perhokalastus, Roros, Norja, tarkka ajankohta auki
11.-18.8. MM-Perhokalastus, Kuusamo, Suomi
29.-30.8. Naisten MM-kilpaonki, Alankomaat
?? Nuorten MM-onki, Unkari, ajankohta vielä auki
12.-13.9. MM-kilpaonki, Italia


Jaana Vetikko
tiedottaja




Kysely vapaa-ajankalastajapiireille ja niiden nuoriso- ja
perhetoimikunnille


SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnalle on annettu tehtäväksi kehittää
kalastusta koko perheen yhteisenä harrastuksena. Yhtenä toimintatapana
esiin on noussut kesäaikaisen valtakunnallisen perheleiritoiminnan
käynnistäminen koko maassa. Toimintatavan toteuttamiseksi nuoriso- ja
perhetoimikunta esittää piireille, että jo kuluvana syksynä 2019 piirit
ja/tai edelleen niiden nuoriso- ja perhetoimikunnat valitsisivat vuoden,
jolloin perheleiri järjestettäisiin oman piirin alueella.

Valittavana ovat vuodet 2020, 2021 ja 2022. Tavoitteena on, että vuosittain
saataisiin järjestettyä kaksi leiriä eripuolilla Suomea. Jos kiinnostusta
valtakunnallista leiritoimintaa kohtaan on enemmän kuin em. vuosina
toteutetaan (6 kpl), SVK pyrkii tukemaan toimintaa alueellisesti
työntekijän avulla. Rahallinen tuki on ensisijaisesti valtakunnallisille
leireille ja se myönnetään siinä järjestyksessä, kun piirien kiinnostus
leirin järjestämiseen ilmoitetaan.

SVK.n tuki toiminnalle

SVK tukee valtakunnallisten perheleirien järjestämistä rahallisesti 1000/1500 €/ leiri riippuen osallistujamäärästä. Lisäksi järjestäjää
autetaan lisärahoituksen hankkimisessa, työntekijätuella itse leirillä sekä leirin
markkinoinnissa.

Toiminnan hyödyt

Etukäteen suunnitellulla toiminnalla helpotetaan tapahtumien järjestämistä sekä markkinointia. Lisäksi rahoituksen hakeminen, leiriohjaajien ja
sopivan leiripaikan varaaminen onnistuu paremmin, kun tieto tapahtumasta on
tiedossa hyvissä ajoin. Perheet suunnittelevat yhteisen loma-ajan
toimintansa vuoden jopa kaksikin eteenpäin, tieto tulevasta lisää
osallistujia leirillä.
Aktivoimalla perheitä on myös mahdollisuus saada uusia jäseniä sekä
kalastusseuraan toimijoita.

Tiedot halukkuudesta järjestää perheleiri piirin alueella pyydetään
lähettämään syyskuun loppuun mennessä sähköpostiin
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Laitattehan tiedon ensisijaisen
järjestämisvuoden lisäksi varavuodesta. Lisätietoja asiasta saa numerosta
044 547 9116.

Mukavaa ja kalarikasta syksyä kaikille toivottaen
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta/ Janne Tarkiainen


Jaana Vetikko
tiedottaja



Nuorisotoimijoiden palkitseminen 2019

SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta pyytää vapaa-ajankalastajapiireiltä esitystä tänä vuonna palkittavasta nuorisotyöntekijästä. Valintaa
tehtäessä kriteereinä voidaan pitää aktiivista kalakummitoimintaa, seuran tai piirin
pitkäaikaista nuorisotoimintaa sekä muuta toimintaa, mikä on tapahtunut
nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi.

Nuoriso- ja perhetoiminnan järjestäminen on tärkeää kalastusharrastuksen
sekä seuratoiminnan jatkuvuudelle. On myös tärkeää, että pitkäaikaisesta
vapaaehtoistoiminnasta saa tunnustusta osakseen. Aktiivisia toimijoita on
piirien alueilla varmasti useita, mutta tällä erää palkitaan yksi/piiri.

Esitykset palkittavista henkilöistä, toivotaan lähetettävän syyskuun
loppuun mennessä sähköpostilla osoitteeseen
jannne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Lisätietoja asiasta saa numerosta 044 547 9116
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta/ Janne Tarkiainen



Jaana Vetikko
tiedottaja




Tiedote piireille ja seuroille eläinsuojelulain mukaisesta kalastuksesta

Kuluvana vuotena on tehty useita tutkintapyyntöjä mahdollisista eläinsuojelulain rikkomuksista kalastuskilpailuissa. Samaan aikaan on mediassa esiintynyt ristiriitaista tietoa viranomaisten eläinsuojelulain tulkinnasta.

Keskusjärjestö haluaa tästä syystä tuoda piireille ja seuroille tiedoksi
seuraavaa:
Lapin poliisi antoi 11.6.2019 päätöksen asiassa, jossa yksityishenkilö
pyysi poliisia tutkimaan onko Kemissä 6.4. järjestetyssä SM-pilkissä
syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Tutkintapyyntö kohdistui sekä
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK) että kolmeen ko.
kilpailuun osallistuneeseen henkilöön. Lapin poliisi ei aloittanut asiassa
esitutkintaa, koska poliisilla ei ole syytä epäillä asiassa
eläinsuojelulain vastaista rikosta. Rikokseen ei ollut syyllistynyt SVK,
eikä liioin rikoksesta epäillyt kolme SM-pilkkijää. SVK:n laatimissa
SM-pilkkisäännöissä ei tule esiin poliisin mukaan mitään, minkä voisi
tulkita yllytykseksi tai avunannoksi rikkomaan eläinsuojelulain tai
-asetuksen säännöksiä.
Lapin poliisin mukaan Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa
tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista
eläimelle on: 3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka
eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen. Kemin SM-pilkin tutkintapyynnön
pilkintävideoissa ei näy elävän kalan suomustamista tai suolistamista tai
eläimen elävänä kynimistä tai nylkemistä. Lapin poliisilla ei ollut syytä
epäillä asiassa sellaista seikkaa tai tapahtumaa, jota olisi syytä arvioida
rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja siten aloittaa asiassa
esitutkinta.

Järjestömme julkaisi 19.6. mediatiedotteen, jossa toimme esille
kalastusharrastuksen yhteiskunnallista merkitystä. Tiedotteessa myös
totesimme jatkuvasti kasvaneen ilmiön, jossa koko kalastusharrastus on
asetettu kyseenalaiseksi erityisesti eläinsuojeluaktivistien ja heidän
järjestöjensä toimesta.
Helsingin Sanomat julkaisi hs.fi -sivullaan seuraavana päivänä (20.6.)
artikkelin ”Poliisi tiedottaa: Näin tapat kalan oikein”. Artikkeli
pohjautui Itä-Suomen poliisin, Itä-Suomen aluehallintoviraston ja
Itä-Suomen valvontaeläinlääkärien samana päivänä julkaistuun
tiedotteeseen (
www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/kaloille_ei_saa_aiheuttaa_aiheetonta_kipua_tai_karsimysta_81596
Helsingin sanomien em. artikkelissa nostettiin erityisesti esille
kalastuskilpailut ja kalojen lopettaminen niissä mainiten erikseen Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämä SM-pilkki 6.4. Artikkelin
mukaan ”Kilpailukäytännöt nousivat keväällä esille, kun Oikeutta
eläimille
-yhdistys teki rikosilmoituksen huhtikuisten pilkin SM-kisojen
järjestäjätahosta sekä kolmesta kilpailijasta. Lisäksi maaliskuussa
SM-esikisassa suoritetussa Lapin aluehallintoviraston tarkastuksessa
ilmeni, että korkeintaan joka kymmenes pilkkikilpailuun osallistuja oli
toiminut eläinsuojelulain mukaisesti.” Artikkeli syyllistää järjestöämme
ja
kilpapilkkijöitä ja antaa ristiriitaista tietoa eläinsuojelulain
noudattamisesta vapaa-ajankalastuksen yhteydessä. Viitaten Lapin poliisin
päätökseen järjestömme teki lehteen 21.6. oikaisupyynnön ja Helsingin
Sanomat korjasi artikkeliaan 24.6.Toiminnanjohtaja soitti 28.6. Itä-Suomen
poliisiin tiedottajalle ja lähetti poliisille 1.7. paheksuvan sähköpostin.
Poliisille tehtiin tiettäväksi, että suomalaiseen vapaa-ajankalastukseen on
aina kuulunut oleellisena osana saaliin kunnioittaminen. Lisäksi
painotettiin, että järjestömme on aina ohjannut monipuolisesti kalastamaan
vastuullisesti ja eettisesti sekä suositellut kalojen välitöntä tappamista
kalastustilanteesta riippumatta, ellei saalista ole tarkoitus vapauttaa.
Suomalaiset vastuulliset vapaa-ajankalastajat haluavat noudattaa
kalastuksessaan voimassa olevia lakeja, mutta viranomaisten tulkinta
eläinsuojelulain noudattamisessa vapaa-ajankalastuksen yhteydessä näyttää
poliisin osalta kovin ristiriitaiselta maamme eri osissa. Itä-Suomen
poliisi tulee palaamaan asiaan kesälomien jälkeen.Elävän kalan
suomustaminen, suolistaminen, kyniminen tai nylkeminen ei kuulu mihinkään
järjestömme toimintoihin. Viitaten Lapin poliisin päätökseen
keskusjärjestö
tähdentää, että kilpailijoiden ei tule pelätä rikkovansa
eläinsuojelulakia,
jos noudattavat sääntöjämme ja niiden suosituksia. Samalla muistutamme,
että kalastuslain 50 §:n mukaan luvallista kalastusta ei saa tahallisesti
estää tai vaikeuttaa. Keskusjärjestö tulee käymään poliisin ja
aluehallintovirastojen eläinsuojeluvirkamiesten kanssa heidän kesälomiensa
jälkeen neuvottelut eläinsuojelulain tulkinnasta ja valvonnasta
vapaa-ajankalastuksessa ja kalastuskilpailuissa.Toivotan lopuksi kaikille
leppoisaa kesää!


yst. terv.
Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja




Tiedoksenne.

Poliisi ei todennut rikosta sm-pilkeissä.

Terveisin: Jarmo Niitynperä

Lähettäjä: Markku Marttinen
Lähetetty: 27. kesäkuutata 2019 12.47

Hei!



Ohessa hallitukselle ja piiriväelle tiedoksi Lapin poliisin päätös, jossa pyydettiin
poliisia tutkimaan, onko Kemissä 6.4.2019 järjestetyissä Pilkin SM-kisoissa
syyllistytty eläinsuojelulain rikkomukseen. Olen mustannut päätöksestä
henkilöiden nimet, koska niitä ei tule saattaa julkisuuteen.

Esitukintaa ei poliisi toimittanut, koska asiassa ei ollut polisiin mukaan
syytä epäillä rikosta. Poliisille toimitetussa tutkintapyynnössä ei ole
tuotu esille seikkoja, jotka todistaisivat, että pilkeissä olisi toimittu
Eläinsuojelulain tai Eläinsuojeluasetuksen vastaisesti.

SVK teki juhannuksen alla mediatiedotteen kalastuksesta eettisesti kestävänä
luontoharrastuksena ja pian tämän jälkeen Hesarissa ilmestyi poliisin
tiedote: ”Näin tapat saaliskalan oikein”. Teimme yhdessä juhannusaattona
tiedottaja Jaana Vetikon kanssa oikaisuvaatimuksen tähän Hesarin juttuun
viitaten juuri tähän Lapin poliisin päätökseen ja mediatiedotteeseemme.
Hesari oikaisi jutun 24.6., jossa todetaan, että ”Toisin kuin jutussa
aiemmin luki, SM-pilkin järjestäjästä ja kolmesta ei ole tehty
rikosilmoitusta, vaan tutkintapyyntö. Juttuun on myös lisätty tieto siitä,
ettei poliisi aloittanut esitutkintaa”.

Poliisin ja Hesarin sisällä näyttää olevan melkoista ristiriitaa
tiedottamisessa tämän asian osalta.

yst. terv.

Markku Marttinen
Toiminnanjohtaja
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö





Vapaa-ajankalastajapiirien ja seurojen kilpailujen järjestäjille sekä kilpailijoille


Nykytila

Voimassa olevan Eläinsuojeluasetuksen 14 § 3. kohdassa määritellään
Eläinsuojelulain 3 §:n suhde kaloihin:
Eläinsuojeluasetus

14 §

Tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottaminen*
Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on:
3) elävän kalan suomustaminen tai suolistaminen taikka eläimen elävänä kyniminen tai nylkeminen.

Eläinsuojeluasetuksen 31 §:ssä aiheena on Hukuttaminen tai tukehduttaminen ja pykälässä on eritelty, mitä tajuissaan olevia eläimiä ei saa lopettaa hukuttamalla tai tukehduttamalla. Kalat eivät ole tässä luettelossa mukana:

31 §

Hukuttaminen tai tukehduttaminen
Tajuissaan olevan nisäkkään, linnun ja matelijan lopettaminen hukuttamalla tai tukehduttamalla on kielletty.

Vuoden 2017 SM-pilkkiin liittyen tehtiin SVK:sta rikosilmoitus, jonka syynä oli saaliskalojen nk. ”tappopakon” puuttuminen kilpailun säännöistä. Viranomaiset eivät nostaneet järjestöä vastaan syytettä todeten samalla, että vastuu eläinsuojelulain noudattamisesta on jokaisella kilpailijalla itsellään.
Myös tämän vuoden SM-pilkkiin liittyen järjestöstä tehtiin vastaava rikosilmoitus. Se on edelleen vireillä, eikä sen mahdollisesta etenemisestä tai hylkäämisestä ole vielä tietoa.

Eläinsuojelulain uudistus (laki eläinten hyvinvoinnista) keskeytyi Suomen hallituksen erottua. Uudistus jatkunee uuden hallituksen myötä ja se saattaa läpi mennessään muovata joitakin yllä olevia asioita uusiksi. SVK:n lausunto ko. lakiluonnoksesta löytyy tästä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/lausunto-hallituksen-esitykseksi-laiksi-elainten-hyvinvoinnista-16-2-2018

Lopuksi

SVK:n näkemyksen mukaan nykyisen Eläinsuojeluasetuksen perusteella ei saaliskalan välitöntä tappamista voi vaatia. SVK kuitenkin suosittelee,
että kilpailuissa saadut kalat tapetaan heti ylösnoston jälkeen – ainakin niissä kisoissa, joissa se on mahdollista (pois lukien sumputus- ja vapautuskilpailut). Suosituksesta on hyvä tiedottaa kilpailuun osallistuville ennen kilpailun alkamista (kts. alla olevat linkit). Näin toimimalla vahvistetaan kilpailunjärjestäjän vastuullista roolia ja vesitetään argumentit nyt esiin nousseen kaltaiselta häirinnältä.
On myös tarpeen tiedostaa, että kenelläkään ei ole oikeutta häiritä luvallista kalastusta. Kalastuslain 50 §:n toisessa momentissa todetaan, että: ”Luvallista kalastusta ei saa tahallisesti estää tai vaikeuttaa.”
Jos siis kalastustanne tai kalastuskilpailuanne selkeästi häiritään, eivätkä häiriköt suostu poistumaan paikalta, soittakaa poliisit paikalle. Jos kilpailuunne puolestaan saapuu paikalle eläinlääkäri, on hänellä eläinsuojelulain nojalla oikeus tutustua ko. lain noudattamiseen kilpailussa. Jos hän huomaa epäkohtia, pyytäkää järjestävänä tahona häneltä kirjallista raporttia hänen huomioistaan. SVK:n työntekijät voivat tarvittaessa auttaa eläinlääkäreiden yms. viranomaisten kanssa käytävissä
keskusteluissa. Oman alueenne kalatalousasiantuntijan löydätte täältä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/yhteystiedot

Linkkejä

SVK:n kilpailutoiminnan ympäristöohjelma, jossa on oma osansa myös kalojen kohtelusta, löytyy osoitteesta:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailutoiminnan-ymparistoohjelma

Kalan lopetus kilpailutilanteessa:

www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalan-tappaminen-kilpailutilanteessa-video


24.5.2019
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Jaana Vetikko
tiedottaja





Suomen ensimmäinen haukikosteikko rakennettiin Hiidenvedelle

Tänä keväänä Hiidenvedelle rakennettiin kolme kosteikkoa, joista yhden suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisenä tavoitteena vesiensuojelun ohella oli hauen lisääntymismahdollisuuksien parantaminen. Haukikosteikko
suunniteltiin ja toteutettiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Haukitehdas -hankkeen yhteistyönä.

Kosteikkoja on totuttu rakentamaan valuma-alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pidättämään tai parantamaan vesilintujen viihtyvyyttä. Kalaston vaatimuksia kunnostustoimissa ei sitä vastoin ole riittävästi osattu ottaa huomioon, vaikka järven kunnostamisessa petokalakantojen vahvistaminen onkin tärkeää.
Hauen lisääntymisvaatimukset huomioon ottavassa kosteikossa on kevättulvan valtaamaa rantamatalaa, sopivaa kasvillisuutta ja avattava pato, mistä hauen poikaset lasketaan sopivalla hetkellä veden mukana järveen.

”Kosteikon kasvittuminen ottaa oman aikansa, mutta tulevina vuosina on mielenkiintoista seurata, kuinka hauet ottavat kosteikon
lisääntymisalueekseen. Kosteikko vaatii hieman hoitoa ja seurantaa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että siihen muodostuu sopiva kasvillisuus, eikä isosorsimo saa vallattua kosteikon matalia alueita, missä haukien on suunniteltu keväisin molskivan”, pohtii kosteikon suunnitellut *Esko Vuorinen* Silvestris Oy:stä.
Hiidenveden kalaston parantamiseksi erityisesti haukikannan vahvistaminen on tärkeää, sillä Hiidenveden petokaloista juuri hauki on eniten kärsinyt järven säännöstelystä ja kuormituksesta. Hauki käyttää kutualueinaan matalia luontaisia tulvarantoja. Nämä kutualueet ovat vähentyneet, kun luontainen keväinen tulviminen on estynyt. Myös rantakasvillisuus onmuuttunut.
Hiidenveden kunnostus -hankkeessa 2013 tehdyn selvityksen mukaan hauen kutualueet ovat muuttuneet laajoilla alueilla huonosti tai kokonaan lajin lisääntymiseen soveltumattomiksi. Useimmissa tapauksissa on kyse tulvan
alle jäävän vyöhykkeen kasvillisuuden liiallisesta tiivistymisestä etenkin isosorsimon runsastumisen myötä. Isosorsimo on Hiidenvedellä erittäin voimakkaasti lisääntynyt vieraslaji, joka on voimakaskasvuisena syrjäyttänyt varsinkin tulvarantojen sarakasvustoja, joilla on merkitystä muun muassa hauen kutualueina.

”Hauella on tärkeä rooli tasapainoisen kalastorakenteen ylläpidossa, ja se hillitsee osaltaan myös rehevöitymistä. Sitä paitsi hauki on korkealle arvostettu urheilukala ja sen kalastuksen ympärillä pyörii suuria euromääriä”, kertoo kalatalousasiantuntija Janne Antila SVK:sta.

Helmikuussa järjestetyssä Hiidenvesi-illassa myös tutkija FT Tommi Malinen Helsingin yliopistosta nosti esiin erityisesti petokalakantojen vahvistamisen Hiidenveden kalakantojen hoidossa. Hiidenveden kalaston tila vaihtelee järven eri alueiden välillä. Esimerkiksi järven itäisillä altailla kalasto on vain välttävässä tilassa, kun särkikalat muodostavat merkittävän osan kalan biomassasta hän kertoi.

”Kalaston ottaminen huomioon kosteikkorakentamisessa ja haukitehdasajattelu tuo uuden näkökulman Hiidenveden monitavoitekosteikkojen rakentamiseen ja sille haluamme antaa jatkossa nykyistä suuremman merkityksen. Isosorsimon
vaivaamia rantoja Hiidenvedellä riittää ja rantojen hoitoon tarvitaan myös entistä laajempaa yhteistyötä”, toteaa hankepäällikkö *Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Lisätietoa haukitehtaista:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/haukitehtaat

Lisätietoa Hiidenveden kunnostus -hankkeesta:
www.hiidenvesi.fi/fi/hiidenvesi-hanke


Lisätietoja:
SVK, kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280, s-posti: janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja




Lappiin ja Kainuuseen saatiin toimintakykyisimmät kalatalousalueet, rannikolla eniten ongelmia


Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli
valituksi vain 69 alueen hallitukseen.

Kalatalousalueiden perustamisen myötä vanhat kalastusalueet lakkautettiin. Nyt uudet aiempaa vähälukuisemmat kalatalousalueet alkavat järjestää kalavesien hoitoa ja kalastusta maamme vesillä. Muutos on osa vuoden 2016 kalastuslain uudistusta.
Kalatalousalueet perustettiin kalavesien omistajien ja käyttäjien
yhteisorganisaatioiksi, jotka vastaavat muun muassa alueen kalavesien hoidosta sekä kalastuksen säätelystä ja järjestämisestä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.
Kalatalousalueen toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Keskeisenä osana käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on ”suunnitelma kalastuksen kehittämis- sekä edistämistoimenpiteiksi ja niitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi”.

Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa-ajankalastajien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin parantamaan. Lain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin, vaan lainsäätäjä valitsi
ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan
ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden
yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on siten ensiarvoisen tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi.

Vapaa-ajankalastajien nimeämä edustaja tuli valituksi 69 kalatalousalueen hallitukseen 116:sta eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia. Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena
poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin.

Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tulee ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti:
janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi
*www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen*
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen
www.fisuun.fi www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat



Jaana Vetikko
tiedottaja





Varsinais-Suomen ELY-keskus romuttaa uuden kalastuslain henkeä

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) vastustuksesta
huolimatta luvan 35 isorysän pitämiselle Varsinais-Suomessa sijaitsevien Mynä-, Laa- ja Hirvijokien edustalla kolmea kilometriä lähempänä vaelluskalajokien suualueita. Päätös romuttaa uuden kalastuslain henkeä.

Vuonna 2016 voimaan tullut kalastuslaki ottaa huomioon uhanalaiset kalakannat aiempaa lakia paremmin. Tavoitteena on erityisesti vahvistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinmahdollisuuksia ja turvata niiden liikkuminen lisääntymisalueille sekä joesta syönnösvaellukselle. Merialueen vaelluskaloista etenkin meritaimen, lohi, ankerias sekä vaellussiika vaativat
lain tuomaa suojaa kantojen vahvistumiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämät 35 rysää saavat olla pyynnissä aikavälillä 1.3.-30.5. Norssia pyydetään lupien hakijoiden mukaan vain muutaman viikon ajan jäiden lähdön jälkeen. Nyt myönnetty rysien pitoaika on liian pitkä ja jakson lopussa pyynti kohdentuu suurelta osin muihin kalalajeihin, jos rysät ovat vielä silloin pyynnissä.

Isorysä on äärimmäisen tehokas pyydys ja pyynti kohdentuu kaikkiin vedessä liikkuviin kalalajeihin. Nyt kaavailtu rysämäärä on raskaasti ylimitoitettu kalan kulun turvaamiseksi. Rysillä on tarkoitus pyytää norssia eli kuoretta. Tehokkaina pyydyksinä ne pyytävät myös kaikkea muuta kalaa, kuten uhanalaista meritaimenta ja ankeriasta sekä myös kutuvaeltavaa kuhaa ja ahventa.
Päätöksessä on asetettu vapautusvelvollisuus vaelluskaloille eli
toutaimelle, meritaimenelle, lohelle, ankeriaalle sekä siialle. Muista kaloista vain yli 65 senttimetrin mittaiset kuhat ja yli 90 senttimetrin pituiset hauet tulee vapauttaa. Rysien kokeminen hoidetaan massiivisin konehaavein, joten kalojen selviytymistä kokurasituksesta ei tiedetä. Lisäksi esimerkiksi pienemmät merivaelluksensa aloittavat lohet tai taimenet on mahdotonta erottaa muun saaliin joukosta. Vaelluskalojen osalta tulee päätöksiä tehtäessä noudattaa varovaisuusperiaatetta.
Meressä olisi tilaa käyttää isorysiä muualla merialueella, kauempana vaelluskalajokien suualueista.

SVK katsoo, että rysälupia ei tule myöntää, koska kalastuslain 72 §:n mukaiset edellytykset eivät täyty. Kalastajien hakemuksista ei selviä, miten isorysäkalastus alueella olisi välttämätöntä yleisen kalatalousedun turvaamiseksi tai onko olemassa jokin muu erityinen syy lupien myönnölle. Kalan kulku vesistössä vaarantuu, eikä massiivinen rysäpyynti sisälly kuluvan vuoden alussa perustetun Airisto-Velkuan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, jonka on tarkoitus valmistua vasta vuonna 2020.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti:
janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa.
www.vapaa-ajankalastaja.fiwww.vapaa-ajankalastaja.fi,
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen,
www.fisuun.fi www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat



Jaana Vetikko
tiedottaja




Hei!

Käytättehän kaikki tätä työsähköpostiani
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi, jos haluatte lähettää minulle
viestejä. Huomasin, että melkoisen moni jäsenemme on laittanut viestejä
henkilökohtaiseen gmail-osoitteeseeni, jota käytän vain ryhmäsähköpostien
kontrolloimiseen ja luen kerran-kaksi vuodessa. Sieltä eivät siis
tilauksenne tai muutkaan asiat valitettavasti etene (ainakaan nopeasti).



Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote 13.3.2019 Seitsemän uutta ennätyskalaa


Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana seitsemän uutta ennätystä. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat made 8,05 kg, ruutana 2,99 kg, suutari 4,07 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava lahna 7,45 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 9,1 cm, hietatokko 7,1 cm ja voimassa olevaa ennätystä sivuava viisipiikki 5,8 cm. Peledsiika puuttuu listalta

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa kohta 20 vuotta. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Lautakunta kaipaa kuitenkin edelleen ilmoitusta peledsiiasta. Lajista ei ole tullut yhtään ilmoitusta lautakunnalle. Peledsiian ilmoitusraja on 0,4 kg. Punnituksessa oltava tarkka

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan hedelmäosaston vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin suomenennätyskalan punnitusvälineisiin.
Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja lisäksi osoitteesta ahven.net/kalastus/ennatyskalat
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914
Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Urheilukalastajainliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii tutkija Kari Nyberg
Helsingin Yliopistolta.*


Jaana Vetikko
tiedottaja





Tiedote 5.3.2019 Kalastusmaksuista kertyi 8,6 miljoonaa euroa

Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241 289
kappaletta, joista vuosilupia oli 174 324kappaletta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen.

Myytyjen maksujen kappalemäärä väheni 15 000 kappaleella, mutta kertymä nousi puolella miljoonalla eurolla. Kertymän kasvu johtui siitä, että eduskunta nosti kalastonhoitomaksun hintaa vuoden 2018 alusta lähtien. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa nykyisin 45 euroa aiemman 39 euron sijaan. Seitsemän vuorokauden maksu on nyt 15 euroa ja vuorokauden maksu kuusi euroa.

Varat käytetään kalastuslain mukaisesti vapaa-ajankalastusta ja kalavesien hoitoa edistäviin hankkeisiin, kalatalousalueiden toimintaan, neuvontapalveluiden järjestämiseen, vesialueen omistajille maksettaviin korvauksiin sekä kalastonhoitomaksun kanto- ja rekisterikuluihin.

Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joko tilittää kertymän maa- ja metsätalousministeriölle. Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18 - 64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla.

Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen
Eräluvat.fi-verkkopalvelussa, Metsähallituksen palvelunumerossa 020 69 2424 tai R-Kioskeilla.

*Vuosi 2019 alkoi *
*vauhdikkaasti*

Vuoden 2019 kalastonhoitomaksuja on hankittu selvästi viime vuoden alkua vilkkaammin. Kalastonhoitomaksuja oli lunastettu tammikuun jälkeen yli 17 000 kappaletta eli 5 500 kappaletta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

*Kalastonhoitomaksut 2017 ja 2018*

2017 2018
Vuosi 192 891 174 324
7 vrk 36 364 34 575
1 vrk 26 749 32 390
€ 8,1 M€ 8,6 M€

Lisätietoja: Ylitarkastaja Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 589 7559

Eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu
tiedotteet.metsa.fi/go/878684-831959-63245037

Maa- ja metsätalousministeriö
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry



Jaana Vetikko
tiedottaja





Vapaa-ajankalastajapiireille ja seuroille

SVK:n kilpailutoimikunta jaostoineen muistuttaa piirejä ja seuroja SM-kisojen hakuprosessista ja suorastaan yllyttää olemaan asian suhteen aktiivinen! Lyhyt sähköposti, johon laitetaan kisa, aika, paikka sekä yhteystiedot riittää. Viestit voi laittaa joko SVK:n kilpailuvastaavalle (marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin kyseisenjaoston jäsenelle. Jaostot yhteystietoineen löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi -> Kilpailut. Jaostot käsittelevät anomuksia tästedes sitä mukaa kuin niitä tulee.

Kisoja myönnettäessä käytetään yhtenä pääkriteerinä sitä, onko kisaa hakeneella piirillä viime aikoina ollut haettavaa kisaa järjestettävänä, eli myönnöissä pyritään tasapuolisuuteen ja vuoroperiaatteeseen. Jaostot myöntävät sitoville hakemuksille mielellään kisoja 2-3 vuodeksi eteenpäin, joten piirien kannattaa pohtia kisatoimintaansa ja harkita hakemuksia myös pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee myös maajoukkuekarsintakisoja!

Muistutamme että kilpailujaostot myöntävät SM-kisojen järjestelyjä niin vapaa-ajankalastajapiireille kuin seuroillekin. On kuitenkin suotavaa, että seurat ilmoittavat omalle piirille hakuaikeistaan ennen järjestelyanomuksen lähettämistä. Suurimpien SM-kisojen osalta hakemusten on tultava piirien kautta. Näin tieto kilpailusta leviää tehokkaammin ko. piirin alueella, ja
päällekkäisiltä suunnitelmilta vältytään. Tällaisia kisoja ovat ainakin: SM-pilkki, SM-onki, SM-laituripilkki, SM-lohipilkki ja SM-särkipilkki.

Kireitä kisasiimoja tuleviin koitoksiin!



Marcus Wikström
Kalatalousasiantuntija





Esitys piireille ja niiden nuoriso- ja perhetoimikunnille

SVK esittää, että jo kuluvana vuonna 2019 piirit ja/tai edelleen niiden nuoriso- ja perhetoimikunnat ottaisivat nuorisotoimintansa painopisteeksi piirin viime vuonna nimeämien nuorisoseurojen toiminnan tukemisen. Toiveena
on, että em. seurojen toimintaa pystyttäisiin edistämään piirien ja SVK:n sujuvalla yhteistyöllä ja rajallisia resursseja tehokkaasti hyödyntäen.

Roolit

Piirit ottaisivat painopisteen huomioon vuoden 2019 tekemisessään sekä hakiessaan ELY-keskuksilta avustusta toiminnan tueksi. Hakemuksiin suositellaan kirjattavaksi seuraavia alueellista nuorisotoimintaa tukeviatoimenpiteitä:

- nimettyjen nuorisoseurojen toiminnan tunnetuksi tekemistä edistäväviestintä
- esim. teettämällä toimintaesitteitä jaettavaksi (piirin)
tapahtumissa
- tuki nuoriso- ja perheleirien järjestämiseen
- Fisuun-tempauksien järjestäminen
- SVK:n uusi tapahtumaidea osana syyskuulle sijoittuvaa
valtakunnallista harrastusviikkoa.
- kalakummien matkakulut
- tavoitteena mm. lisätä halukkuutta ja valmiuksia seurarajat
ylittävien nuorisotapahtumien talkootoimintaan
- tarvikehankinnat tukemaan ensisijaisesti nimettyjen nuorisoseurojen toimintaa
- muu piirien / toimikuntien / nuorisoseurojen toimintasuunnitelmiin kuuluva toiminta

SVK:n kautta on asiantuntija-avun lisäksi hyödynnettävissä tällä
hetkellä laajalti toimiva kalastusohjaajaverkosto. Käytännössä SVK auttaa nimettyjä nuorisoseuroja kiinnostavan ja säännöllisen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi SVK:n nuoriso- ja perhetoiminnan painopisteeksi valitut perheet otetaan huomioon tapahtumissa sekä sähköisessä viestinnässä.

Saavutettavat tulokset

Piirien, nuorisoseurojen ja SVK yhteistyön vahvistamisen tuloksena:
- virkeytetään alueellista nuorisotoimintaa;
- pystytään tarjoamaan kiinnostuneille lapsille, nuorille ja perheille säännöllistä ja ”tämän päivän näköistä” toimintaa
kalastusharrastuksen syventämiseksi;
- kasvatetaan jäsenmääriä
- aktivoidaan kalastajia nuoriso- ja perhetoimintaan
- lisätään harrastuksen näkyvyyttä

Lisätiedot: olli.saari/janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Liitteenä viime vuonna piireille lähetetty ohje nuorisoseurojen
nimeämiseksi
Lataa tästä esitys piireille ja niiden nuoriso- ja perhetoimikunnille.
Lataa tästä ohjeistus nuorisoseurojen tunnistamiseen ja nimeämiseen.



Jaana Vetikko
tiedottaja





Hei!

Toivomme, että tehdessänne piirinne lausuntoja Suomen meritaimenkantojen
elvytys- ja hoitosuunnitelmaksi otatte huomioon oheisen SVK:n lausunnon
linjaukset.

Lataa tästä SVK:n lausunto Itämeren meritaimenen vesistökohtaisista elvytys- ja hoitosuunnitelmista.

t: Jaana ja Markku



Jaana Vetikko
tiedottaja



Vapaa-ajankalastajapiireille pyyntö ja tiedoksi

Tervehdys ja oikein mukavaa alkanutta vuotta!


Näin vuoden vaihduttua pyydän kaikkia piirejä päivittämään minulle (ja samalla menee jäsensihteerillemme) toimihenkilönsä sekä hallituksen jäsenensä (myös varajäsenet, jos ne saa helposti) yhteystietoineen nettisivujamme sekä sähköistä jakelulistaamme varten.

SVK:n nettisivuille päivitetään piirien toimihenkilöiden ja hallituksien varsinaisten jäsenten yhteystiedot. Voitte käydä katsomassa nykyisetetusivumme www.vapaa-ajankalastaja.fi olevan piirinne karttalinkin tai
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vapaa-ajankalastajapiirit kautta. Tällä
hetkellä näkyvissä on henkilöiden asema piirissä, nimi, osoite, puhelin ja sähköposti. Jatkossa jätämme postiosoitteet pois paitsi piirin toimiston (=
sihteeri, jos muuta ei ole ilmoitettu) osalta. Jos joku ei halua tietojaan näkyviin, toivon saavani siitä tiedon samalla.
Sähköiselle piirien postituslistalle (=sähköpostilista) lisäämme kaikki piirien toimihenkilöt sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet, mikäli
heidän sähköpostinsa on minulle ilmoitettu. Sähköisen jakelun kautta toimitamme piireille heitä koskevia ajankohtaisia tietoja, seurakirjeet, mediatiedotteet, kisakutsuja sekä muuta ajankohtaista tiedotus- ja markkinointiaineistoamme. SVK:n pöytäkirjat lähetetään jatkossakin tiedoksi
vain piirien puheenjohtajille, SVKn hallituksen varsinaisille ja varajäsenille, SVKn toimikuntien ja jaostojen puheenjohtajille sekä työntekijöille, eikä niitä ole lupa jakaa edelleen. Päätöksistä toki saa muuten kertoa.
Tämän viestin saavat tällä hetkellä sähköisessä piirien jakelussa olevat henkilöt. Jos joku ei näitä halua, laitattehan ystävällisesti viestin, jossa kerrotte myös piirinne, niin poistan Teidät listalta. Listalta voi
muutoinkin poistua milloin tahansa ilmoittamalla siitä minulle (jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi).
Ja samalla vielä tiedoksenne, että seurojen sähköpostilista päivitetään jäsenrekisteriimme ilmoitettujen sihteeri/toimisto -tietojen pohjalta sitä
mukaa, kun muutoksia sinne ilmoitetaan. Seurojen sähköiselle listalle voi lisäksi tehdä milloin tahansa muutoksia ilmoittamalla minulle sähköpostilla
seuran nimen sekä tiedon (seuran nimi, henkilön nimi ja sähköposti), keitä sinne halutaan lisättävän tai poistettavan. Seurajakelulla lähetämme seuroja ja yksittäisiä jäseniä koskevia kirjeitä, ajankohtaisia tietoja ja
muuta ajankohtaista tiedotus- ja markkinointiaineistoamme. Postituskertoja on vuodessa reilusti vähemmän kuin piirijakelussa.

SVK:n tietosuojalausekkeeseen voitte tutustua:
www.vapaa-ajankalastaja.fi/tietosuojalauseke

Kysyä saa, jos joku tiedotusasia jäi mietityttämään.



Jaana Vetikko
tiedottaja




Merestä pyydetyn rasvaevällisen taimenen rauhoitus laajenee

Vuoden 2019 alusta villin, rasvaevällisen taimenen rauhoitus meressä laajenee Suomenlahdelta koskemaan kaikkia Suomen merialueita. Muutoksen myötä kalastajilta kysytään tarkkuutta taimenenkalastuksen yhteydessä. On
tärkeää muistaa tarkistaa lohikaloille tyypillinen rasvaevä.

Vuonna 2016 muuttuneen kalastuslain ja -asetuksen siirtymäajat päättyvät vuoden vaihteessa. Vapaa-ajankalastajien kannalta erityisen huomioon otettavaa on rasvaevällisen, eli villin merestä pyydetyn taimenen
täysrauhoitus kaikilla Suomen merialueilla. Tämän vuoden loppuun asti rasvaevällinen taimen on ollut rauhoitettu Suomenlahdella, ja muualla meressä on vallinnut 60 senttimetrin alamitta. 1.1.2019 alkaen kaikki
rasvaevälliset taimenet on merialueilla vapautettava elävänä tai kuolleena. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on edelleen 50 senttimetriä. On hyvä muistaa, että leveyspiirin 64° eteläpuolella rasvaevällinen taimen on rauhoitettu myös kaikkialla sisävesissä. Taimenella on lisäksi monin
paikoin voimassa poikkeavia pyyntimittoja tai rauhoituspäätöksiä, joten kalastajan velvollisuus on aina tarkistaa paikalliset kalastussäännöt.

Taimenen merivaeltavat kannat ovat äärimmäisen ja napapiirin eteläpuoliset sisävesikannat erittäin uhanalaisia. Syitä uhanalaisuuteen ovat jokien patoaminen, liiallinen kalastus sekä vesien pilaantuminen. Taimen lisääntyy virtavesissä, joten jokien patoaminen ja esimerkiksi tukinuittoja varten
tehdyt uomaperkaukset ovat vähentäneet soveltuvia lisääntymisalueita. Meri- ja järvialueilla vuosikymmeniä jatkunut ylimitoitettu kalastuspaine on osaltaan johtanut kantojen vähenemiseen ja häviämiseen.
Taimen muiden lohikalojen tapaan on herkkä ympäristön pilaantumiselle, ja esimerkiksi ojitusten aiheuttama kuormitus on osaltaan heikentänyt lisääntymisalueiden kuntoa. Vastikään valmistuneen Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat nimenomaan virtavedet.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tämän vuotisessa kirjeessä joulupukille toivomuslistalla ovatkin vesivoimaloiden vesitalouslupien avaamisen mahdollistava muutos vesilakiin, valuma-aluelaajuiset vesistökunnostukset, asianmukainen kalastuksensäätely ja -valvonta sekä kalastajien vastuullisuuden lisääntyminen.
Näillä eväillä voidaan turvata hienot kalastuselämykset myös
jälkipolville!



Oheinen infograafi on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Mika Oraluoma, p. 050 564 8009, mika.oraluoma(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, p. 044 759 9717, markku.marttinen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä jajärjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.

www.vapaa-ajankalastaja.fi,
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi,
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat

Lataa tästä tiedotteeseen liittyvä taimenen alamittakartta.




Jaana Vetikko
tiedottaja





Tulorekisteri muuttaa yhdistysten palkkatietojen ilmoittamisen

1.1.2019 jälkeen maksetut palkka- ja ansiotulot ilmoitetaan tulorekisteriin. Tulorekisteri koskee kaikenlaisia yhdistyksiä (mm. yleishyödyllinen tai rekisteröimätön yhdistys tai säätiö), jotka
maksavat palkkoja tai muita ansiotuloja. Tiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin
jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa.

Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut
palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat
ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tulorekisteriin
ilmoitetaan maksetut päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset.
Myös luontoisedut, kuten puhelinetu tai autoetu, on ilmoitettava.
Verovapaita henkilökuntaetuja (kuten nettietu) ei kuitenkaan ilmoiteta
tulorekisteriin.
Tulorekisteri ei muuta stipendien tai apurahojen ilmoittamisen menettelyä.
Tiedot ilmoitetaan viiden päivän kuluessa maksupäivästä

Tietoja annetaan tulorekisteriin kahdella ilmoituksella.

1. Palkkatietoilmoitus annetaan jokaisesta työntekijästä ja jokaiselta maksupäivältä erikseen. Palkkatietoilmoitus tulee antaa viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Maksupäivällä tarkoitetaan
palkkapäivää eli päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan
käytettävissä.
Myös nk. satunnaisena työnantajana toimivan yhdistyksen tulee antaa
tiedot viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.
2. Työnantajan erillisilmoitus annetaan palkanmaksua seuraavan
kalenterikuukauden 5. päivänä. Erillisilmoituksella ilmoitetaan
maksettujen työnantajan sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä ja siitä
mahdollisesti tehdyt vähennykset sekä työnantajarekisteriin kuuluvan työnantajan
"Ei palkanmaksua" -tieto. Satunnaisen työnantajan tulee antaa tulorekisteriin
työnantajan erillisilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta se maksaa
palkkaa.

Luontoisedut ilmoitetaan myös ajantasaisesti

Tulorekisteriaikana esimerkiksi puhelinetua ei voi ilmoittaa koko vuodelta yhdellä kertaa vuoden lopussa, vaan tiedot on ilmoitettava reaaliaikaisesti. Luontoisedut ovat nautintaperiaatteen mukaisesti sen
kuukauden tuloa, jolloin etu on ollut tulonsaajan käytettävissä. Jos
tulonsaajalle maksetaan sekä rahapalkkaa että luontoisetuja, ilmoitetaan
kaikki tiedot viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
Matkakustannusten korvausten ilmoittaminen tulorekisteriin

Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava
tulorekisteriin. Verovapaista kustannusten korvauksista ilmoitetaan
kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset.
Majoittumiskorvauksia ja kuittia vastaan maksettuja matkalippuja ei ilmoiteta tulorekisteriin.
Matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava, vaikka rahapalkkaa ei
maksettaisi. Tiedot tulee antaa tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja tai
ikärajoja
Tiedot annetaan tulorekisteriin ilman euromääräisiä alarajoja.
Tulorekisterin tiedon käyttäjillä, kuten Verohallinnolla,
työeläkevakuutusyhtiöillä ja työtapaturmavakuutusyhtiöillä, on
erilaisia euromääräisiä rajoja, jotka liittyvät esimerkiksi vakuuttamisen
velvollisuuksiin tai ennakonpidätyksen toimittamiseen. On kuitenkin
huomattava, että tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot ilman euromääräisiä
alarajoja. Jos maksat palkkaa, palkkiota, luontoisetuja, työkorvauksia
tai muuta ansiotuloa, on tiedot ilmoitettava tulorekisteriin. Myös
kustannusten korvaukset on ilmoitettava ilman euromääräisiä alarajoja.

Myös alaikäisille maksettu palkka tai muu ansiotulo on ilmoitettava
tulorekisteriin. Vaikka alaikäistä ei tarvitsisi sosiaalivakuuttaa, on
lapsen saama tulo veronalaista ja tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin
kaikissa tilanteissa ilman euromääräisiä alarajoja.
Paperilla voi ilmoittaa vain erityisestä syystä

Sähköinen asiointi on tulorekisterin perusedellytys, ja tiedot voidaan
jatkossa ilmoittaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä. Erityisenä
syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa ei kohtuudella voitaisi
edellyttää tietojen antamista sähköisesti. Näin on esimerkiksi silloin,
kun luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä, satunnaisella työnantajalla
tai ulkomaalaisella ei ole mahdollisuutta antaa tietoja sähköisesti. Tietoja
ei voi ilmoittaa tulorekisteriin myöskään puhelimitse, vaan tiedot tulee
ilmoittaa määrämuotoisesti.

Jos yhdistys ei vielä ole digiajassa eikä käytä sähköisiä
asiointipalveluja, on nyt hyvä hetki siirtyä käyttämään sähköisiä
palveluita (esim. palkka.fi).
Valtuuttaminen sähköisen asiointipalvelun käyttöön
Lähtökohtaisesti tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun
valtuuttamisessa käytetään Suomi.fi-valtuuksia. Seuraavissa tapauksissa
ei voi käyttää Suomi.fi-valtuuksia, vaan valtuutukseen käytetään
Katso-palvelua:

- Kaupparekisterissä tai YTJ:ssä ei ole organisaatiolle Y-tunnusta tai
tietoa sen nimenkirjoitusoikeudellisesta henkilöstä. Tällaisia
toimijoita
ovat esimerkiksi kunnat, seurakunnat, oppilaitokset, yhdistykset,
säätiöt, elinkeinoyhtymät, kuolinpesät ja julkiset viranomaiset.
Yhdistysten ja säätiöiden nimenkirjoitusoikeudellinen tekee tarvittavat
valtuutukset tulorekisterin valtuuskoodeihin palkkatietojen ilmoittaminen
ja palkkatietojen katselu. Valtuutuksen voi tehdä Katso-palvelussa.

Tärkeää!


- Tulorekisteriin ilmoitettavilla tiedoilla ei ole euromääräistä alarajaa.
- Verovapaat kustannusten korvaukset on ilmoitettava, vaikka rahapalkkaa
ei maksettaisi.
- Tulorekisteri ei muuta apurahojen tai stipendien ilmoittamista.
- Sähköinen asiointi on perusedellytys.
- Tiedot on annettava viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
- Jos maksat ja ilmoitat itse palkat – tutustu tulorekisteriin Lähde: www.vero.fi/tulorekisteri



Jaana Vetikko
tiedottaja






Vapaa-ajankalastajapiireille

Tervehdys!SVK:n kilpailutoimikunta jaostoineen muistuttaa piirejä ja seuroja SM-kisojen hakuprosessista ja kehottaa olemaan asian suhteen aktiivinen! Suurin osa vuoden 2019 kisoista on nyt lyöty lukkoon mutta osa odottaa edelleen ottajansa. Seuraaviin kisoihin ei ole vielä löytynyt
hakijaa:- SM-lohipilkki- SM-heittouistelu- SVK:n mestaruusvetouistelu- SM-onki*

SM-laituripilkkiLisätietoa perhokisojen tilanteesta saa
perhojaostolta.Onkijaosto haluaa muistuttaa, että jos muita SM-ongen hakijoita ei ilmene, niin kisa viedään taas läpi Saimaan kanavalla. Nyt ei muuta kuin hakemuksia vetämään! Hakemusten ei tarvitse olla pitkiä; lyhyt sähköposti, johon laitetaan kisa, aika, paikka sekä yhteystiedot riittää.
Viestit voi laittaa joko SVK:n kilpailuvastaavalle
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi
tai sitten jollekin kyseisen
jaoston jäsenelle. Jaostot yhteystietoineen löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi > jaostot

(jaostot ja niiden yhteystiedot löytyvät skrollaamalla sivua alaspäin) Jotta piirit voisivat jatkaa omien kalenterinsa parissa, niin tässä on vuoden 2019 tämän hetken kisatilanne:*


KILPAILUKALENTERI 2019


Kansalliset kilpailut:
Helmikuu

Maaliskuu2.3. SM-pilkin esikisa, Kemin merialue, Kemi
(alustava ajankohta)
3.3. SM-mormuskointi, Liperi
(alustava ajankohta)
16.3. Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen
17.3. SM-särkipilkki, Lappeenranta??
SM-lohipilkki, ??
30.-31.3. MM-morrin loppukarsinnat vuodelle 2019, Savilahti
(alustava aika ja paikka)

Huhtikuu
6.4. SM-pilkki, Kemin merialue, Kemi
13.4. SM-rautupilkki,Tuulispääjärvi
14.4. SM-kiiskipilkki, Kuusamo

Toukokuu

Kesäkuu

?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ??
15.-16.6. SM-viehe (alustava ajankohta)

Heinäkuu
6.7. SM-soutu-uistelu, Lieksa
?? SM-heittouistelu, ??
?? SVK:n mestaruusvetouistelu, ??

Elokuu
3.8. tai 4.8. SM-onki (ei vielä hakijaa)10.-11.8.
SM-kilpaonki, Kyrönjoki
17.8. SM-Veneonki, Muuruejärvi, Viitasaari
24.-25.8. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Rääkkylä
?? Perhokalastuksen SM-finaali, ajankohta ja paikka
vielä auki
31.8. Nuorten SM-toimintakilpailu, Salo

Syyskuu
21.-22.9. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Kalajärvi
27.9. Epävir. MM-tuulastus, Imatran Vuoksi
28.9. SM-tuulastus, Syyspohjanlahti (Saimaa)
?? SM-laituripilkki, ??
?? SM-kelluntarengas, ajankohta ja paikka vielä auki
?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, ajankohta ja
paikka vielä auki

Lokakuu

Marraskuu
?? SM-perhonsidontakilpailu, ajankohta ja paikka
vielä auki
?? SM-tietokilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki

Kansainväliset kilpailut:


25.-27.1. MM-morri, Balak/Shroka Poliana Lake, Bulgaria
14.-15.2. Mastersien MM-onki, Etelä-Afrikka
14.-15.2. Naisten MM-kilpaonki, Etelä-Afrikka
23.3. PM-pilkki, ??, Suomi (alustava
ajankohta)
15.-16.6. Veteraanien MM-onki,Italia
29.-30.6. EM-kilpaonki, Irlanti
20.-21.7. Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Kroatia
?? MM-Perhokalastus, paikka ja ajankohta vielä auki
7.-8.9. Miesten MM-kilpaonki, Serbia
?? EM-Perhokalastus, paikka ja ajankohta vielä auki

Kireitä kisasiimoja avovesikauden viimeisiin koitoksiin!
Kilpailutoimikunnan puolesta,Marcus Wikström
Kalatalousasiatuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2 - 6 A 11
00580 Helsinki
P. +358 45 110 2126
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
vapaa-ajankalastajalehti.fi
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi

Jaana Vetikko
tiedottaja
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki
puh. +358 50 525 7806
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi







EU vauhdittamassa lohen laillista ylikalastusta Itämerellä – Suomella vielä mahdollisuus laittaa kapuloita rattaisiin

Tiedote. Julkaistu: 12.09.2018, 07:00

WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) vastustavat Euroopan komission esitystä nostaa tuntuvasti Itämeren lohen kalastuskiintiötä ensi vuodelle.
Järjestöjen mukaan Suomen tulee ajaa EU:ssa tieteellisten suositusten mukaisia kiintiöitä. Niiden mukaan lohta tulisi ensi vuonna kalastaa Itämerellä jopa vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Euroopan komissio esittää, että Itämeren pääaltaasta ja Pohjanlahdesta kalastettavan lohen kokonaiskiintiö nostettaisiin ensi vuodeksi lähes 105 000 loheen. Määrä on jopa 65 prosenttia suurempi kuin Kansainvälisen
merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliset suositukset suurimmasta sallitusta kiintiöstä.

”Kannatamme tutkijoiden suosittelemaa vajaan 65 000 lohen
enimmäiskiintiötä, mikä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin
tämänvuotinen kiintiö. Suomen ei tule missään nimessä alentua aloittamaan lohen laillista
ylikalastusta uudelleen, vaan linjausten tulee perustua tieteellisiin suosituksiin”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen.

Lohen kalastuskiintiön pienentämiseen on järjestöjen mukaan painavia syitä. Raportoimattoman ja väärinraportoidun lohisaaliin osuus on kasvanut, mikä tarkoittaa, että lohta kalastetaan jo muutoinkin enemmän kuin kiintiöillä
on sovittu. Lisäksi kaikki lohikannat eivät ole elpyneet toivotulla tavalla muun muassa lohenpoikasia tappavan M74-oireyhtymän vahvistumisen vuoksi.

”Kiintiön nostaminen riitelisi sekä Suomen kalastuslain henkeä että EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa vastaan. Se on myös istuvan eduskunnan tahdon vastainen, sillä se on nimenomaan velvoittanut Suomen ajamaan EU:n kalastusneuvostossa tieteellisen ohjeistuksen mukaisia kiintiöitä”, toteaa
erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Markku Marttisen mukaan lohen nousumäärät Tornionjokeen ovat jääneet viime vuosina huomattavasti tavoitetasoa pienemmiksi. Tornionjoki on koko
Itämeren lohikannoille merkittävä. Itämeren pääaltaan kiintiöiden pienentäminen on paitsi lohen, myös Suomen etu: rannikollemme on aina tullut sitä enemmän kalaa, mitä pienemmäksi kiintiöitä on saatu.
”Kiintiöiden pienentäminen hyödyntää sekä lohen luonnonkiertoa että myös kalastusmatkailun edellytyksiä, kun lohia pääsee nousemaan enemmän jokeen.”

Järjestöjen ja sidosryhmien lausuntokierros komission esitykseen Itämeren kalastuskiintiöistä päättyy keskiviikkona. Tämän jälkeen esitys etenee kansalliseen käsittelyyn. EU:n kalastusasioista vastaavat ministerit
sinetöivät tulevan vuoden kalastuskiintiöt lokakuun puolivälissä.

WWF:n lausunto EU-komission esityksestä kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
tiedotteet.wwf.fi/go/735934-22001-65054025

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto
tiedotteet.wwf.fi/go/735932-245082-65054025

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto
tiedotteet.wwf.fi/go/735933-770370-65054025

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Olli Sivonen, WWF, 050 305 5714, olli.sivonen(a)wwf.fi
Erityisasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, 044 759 9717, markku.marttinen(a)vapaa-ajankalastaja.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja





Hei!

Olen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen oppilas ja työskentelen
apulaistutkijana *”Vapakalastuksen säätelyn uudet menetelmät ja
mekanismit"* -hankkeessa. Työstän hankkeelle omaa pro gradu -tutkielmaani, joka
käsittelee kotimaassa tapahtuvan kalastusmatkailun elämyksellisyyttä,
kalastusharrastuksen vakavuutta sekä vastaajan näkökulmaa pyydystä ja
päästä -kalastukseen (catch-and-release).

Tutkimus toteutetaan kaksiosaisena ja sen ensimmäisessä vaiheessa
vapaa-ajankalastajilta kerätään taustatietoa käsiteltäviin aiheisiin ohesta
löytyvällä kyselylomakkeella. Myöhemmin tämän tiedon pohjalta toteutetaan
vielä syventäviä haastatteluita nk. ”vakaville harrastajille”. Tässä
vaiheessa olisikin ensiarvoisen tärkeää saada vastauksia mahdollisimman
paljon sekä ennen kaikkea mahdollisimman monipuolisesti erilaisia
vapaa-ajankalastajia kuvastavana otantana.

Tämän takia myös lähdin lähestymään teitä. Niin tämän kuin myös
*”Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä”* -hankkeen tiimoilta on ollut puhetta,
että kyselytutkimusta olisi mahdollista levittää myös teidän erilaisia
sähköisiäkanavianne pitkin. Olisikin hienoa, jos tämä kyselylomake
saataisiin jakoon myös teidän kauttanne. Näin olisi mahdollista tavoittaa
huomattavia määriä kalastuksenharrastajia eri puolilta Suomea. Uskoisin
myös, että tämän tutkimuksen tulokset harrastuksen vakavuuden, että
profiloitumisen vaikuttamisesta kalastusmatkailuun, kalastuselämyksen
muodostumiseen kuin myös kalastajien pyydystä ja päästä käyttäytymiseen
kiinnostaa sekä tukee teidän järjestönne missiota.

Kalastusmatkailututkimus:
link.webropolsurveys.com/S/55CA3F338047593

Oikein mukavaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa!
Ystävällisin terveisin,
Lari Turunen
0400 829 839
Itä-Suomen yliopisto




Tiedote. Julkaistu: 09.06.2018

lmainen kalastuspäivä toi lapsille suursaaliin
Lapset nappasivat peräti 580 kiloa lohikaloja lauantain Vapapäivässä, joka oli kaikille alaikäisille tarkoitettu ilmainen kalastustapahtuma Metsähallituksen lohikalakohteilla. Päivän aikana Vapapäivä-kohteilla kävi
kalassa 1240 lasta ja nuorta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös saalismäärä, 480 lohikalaa (580 kg), oli kirkkaasti uusi ennätys.*

Lasten ja nuorten lisääntynyt kalastusinnostus alkaa näkyä myös Vapapäivässä, joka järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa lasten kesäloman alkamisen kunniaksi. Metsähallitus avasi Vapapäivää varten lapsille 36 arvokalakohdetta, joista 12 kohteella oli paikalla Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämät oppaat.
Lisäksi lapsille avattiin 24 kalastuskohdetta, joissa alaikäiset saivat kalastaa ilmaiseksi ilman oppaita. Näillä kohteilla myös mukana seurannut vanhempi tai huoltaja sai kalastaa päivän ajan ilmaiseksi.
Vapapäivän suosio ja saalismäärä ovat nousseet hiljalleen vuodesta toiseen. Viime kesänä tehtiin aiempi ennätys. Nyt sekä kalastajien että heidän saamiensa saaliskalojen lukumäärä nousi sadalla.

Kalansaantia edisti jälleen useilla kohteilla muutaman päivän rauhoitus sekä istutukset ennen lasten Vapapäivää.

Ikaalisissa huikea saalis

Eniten kalastajia kävi lauantaina Hämeenlinnan Evolla: 180. Sievin Maasydänjärvellä tapahtumaan osallistui 124 kalastajaa ja Nurmeksen Peurajärvellä 123 kalastajaa. Peurajärvellä paikalla oli heti aamulla tapahtuman alkaessa yli sata lasta.

Tyytyväisiä oltiin myös Kuhmossa. ”Päivä oli puolipilvinen mutta lämminhenkinen”, paikalla ollut opas kuvaili tunnelmia.

Huikein saalis saatiin tänä vuonna Ikaalisissa Teerilammella: 70 alaikäistä kalastajaa nosti rannalle peräti 95 kirjolohta. ”Ennätysosanotto tänä vuonna ja upea tapahtuma”, iloitsi Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä Teerilammen Vapapäivän jälkeen.

Kävijämäärät ja saaliit, alaikäisten Vapapäivässä lauantaina 9.6.

Varsinais-Suomi
Salo, Matildanjärvi: 57 kalastajaa, 29 kirjolohta, 35 kiloa.
Etelä-Savo
Mikkeli, Mikkelin Valkea: 84 kalastajaa, 19 kirjolohta, 25 kiloa.

Lappi
Sodankylä, Ahvenlampi: 47 kalastajaa, 20 kirjolohta
Rovaniemi, Vikaköngäs: 109 kalastajaa, 21 kirjolohta (23 kiloa), 1 harjus,

Kainuu
Kuhmo, Syväjärvi: 117 kalastajaa, 10 kirjolohta (27 kiloa) ja yksi hauki. Suurimmat saaliit: Konsta Junttila 2996 g (2 kirjolohta), Juho Mikkonen 2081 g ja Eeva Kähkönen 1849 g.

Pohjois-Pohjanmaa
Sievi, Maasydänjärvi: 124 kalastajaa, 79 kiloa kirjolohta
Vaala, Manamansalo: 57 kalastajaa, 8 kirjolohta.

Kanta-Häme
Hämeenlinna/Evo, Niemisjärvet: 180 kalastajaa

Pirkanmaa
Ikaalinen, Teerilampi: 70 kalastajaa, 95 kirjolohta (107 kiloa). Yhteensä 56 lasta sai saalista. ”Ennätysosanotto tänä vuonna. Upea tapahtuma”,Janne Rautanen Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä kertoi.

Keski-Suomi
Kivijärvi, Heikinlampi: 105 kalastajaa, 101 kirjolohta. Suurin kala painoi 1560 grammaa.

Pohjois-Karjala
Lieksa, Änäkäinen: vahvistetut tiedot puuttuvat
Nurmes, Peurajärvi: 123 kalastajaa, 31 kiloa kirjolohta ja 5 kiloa haukea.

Muu Suomi
Omatoimikohteet: 120 kalastajaa

Lue lisää

www.facebook.com > vapapaiva
tiedotteet.metsa.fi/go/674806-533319-63245037
www.eraluvat.fi
tiedotteet.metsa.fi/go/674807-869306-63245037
www.fisuun.fi
tiedotteet.metsa.fi/go/674808-466891-63245037

Instagram: #vapapäivä @vapapaiva

Facebook: #vapapäivä, @vapapaiva

*Lisätietoja*

*Lapin ja Kainuun Vapapäivästä: Petter Nissen,
petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi, p.
0500 440 923.*

Mikkelin, Lieksan ja Nurmeksen Vapapäivästä: Janne Tarkiainen,
janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 044 547 9116.

*Heikinlammen Vapapäivästä: Juha Ojaharju,
juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi, p.
045 113 3050*

Salon, Ikaalisten ja Lammin Vapapäivästä: Janne Rautanen, janne.rautanen(at)
vapaa-ajankalastaja.fi, p. 0400 946 968.

Valtakunnallisesti: viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, Metsähallitus, 040
4814890



Jaana Vetikko
tiedottaja




Hei SVK:n jäsenet ja alaikäisten jäsenten huoltajat!

Et ole varmasti voinut välttyä kuulemasta uudesta GDPR:stä (General DataProtection Regulation), joka astuu voimaan tänään 25.5.2018. Löydät päivitetyn SVK:n tietosuojaselosteen kotisivuiltamme täältä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi > tietosuojalauseke

Mikäli asiassa on kysyttävää, olethan yhteydessä tiedottajaamme (
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi)


Aurinkoista toukokuun loppua kaikille!
t: Jaana Vetikko
tiedottaja


Hei!

EU-tietosuojadirektiivi – GDPR on kovasti ollut mediassa esille. Tämän
lisäksi osalta Teistä on jo tullut kysymyksiä tähän liittyen. Olemme
rakentaneet Teille yhteistyökumppanimme Soluto Oy:n voimin ohjeistuksen ja
rekisteriseloste -mallin. Pyytäisimme, että tutustuisitte materiaaliin.
Materiaali on myös Teidän käytössänne ja toivottavasti ne helpottavat
Teitä EU-tietosuojadirektiiviin valmistautumisessa.
EU-tietosuojadirektiivissä, eli GDPR:ssä on vielä paljon kaikille
osapuolille epäselviä ja avoimia asioita. Lainsäädäntö tulee siis varmasti
selkeytymään, kuten tulee myös tähän liittyvät käytännöt ja
vaatimukset.
Tästä syystä tulemme informoimaan Teitä tarkemmin myöhemmin, loppuvuoden ja
ensi vuoden aikana sitä mukaa, kun lainsäädäntö ja käytännöt
selkeytyvät.
Yhtenä kysymyksenä Teillä on ollut ”pitääkö seuralla olla
tietosuojavastaava?”. Tämä asia on ilmaistu säädöksessä laveasti ja
hyvin
tulkinnanvaraisesti. Näemme kuitenkin, että seurat eivät ole velvoitettuja
nimeämään tietosuojavastaavaa. Seurat voivat kuitenkin halutessaan sen
nimetä. Mikäli seurat haluavat näin toimia, niin muistuttaisimme, että
tietosuojavastaavan yhteystiedot tulee julkaista ja olla esim. jäsenten
tiedossa. Tämän lisäksi seuran pitää myös ilmoittaa tietosuojavastaavan
tiedot valvontaviranomaisille.

Jos Teillä tulee kysyttävää EU-tietosuojadirektiiviin liittyen, pyydämme
osoittamaan kysymykset allekirjoittaneelle sähköpostitse osoitteeseen
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi keskiviikkoon 9.5. klo 12.00 mennessä.
Pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan Teiltä tulleisiin kysymyksiin kootusti
16.5. mennessä.
Lataa tästä GPDR tietosuoja-asetus.

Lataa tästä rekisteriotemalli pdf-tiedostona.

Lataa tästä rekisteriotemalli xls-tiedostona.


Ystävällisin terveisin,
Jaana Vetikko




Teisti

nousi vihdoin ennätyskalojen listalle Ennätyskalalautakunta hyväksyi
viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin
saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun
SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130
kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä
pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina
teisti 18,6 cm.
Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt
listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen
suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal
rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka
Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He
päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan
ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi > ennatyskala
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:
www.ahven.net > ennatyskalat
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh.
050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Kuva: Teisti on uusin kalalaji Suomen ennätyskalojen listalla. Kuva: KVVY,
Pekka Westerling.
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350



Jaana Vetikko
tiedottaja



Hei

Ohessa tiedoksenne Eviran ohjeistus IHN-viruksen torjuntaan
harrastuskalastajien osalta.

Lataa tästä ohjeet IHN-viruksen torjuntaan.

t: Jaana Vetikko




AJA PUHTAASTI


Veneen pohjan myrkkymaaleissa käytetään vesistöille erittäin haitallisia
biosideja, jotka vaikuttavat laajasti ja pysyvästi vedenalaiseen
ympäristöön ja täten myös kalakantoihin. Ruotsalainen tutkimus osoittaa
myös, että myrkkyvärit ovat yksi pahimmista lähteistä vesistöihin
kerääntyville mikromuoveille.

Puhdas veneen pohja on valitettavasti myös veneen suorituskyvyn kannalta
merkittävimpiä tekijöitä. Se millä maalaat veneesi pohjan ja miten pidät
pohjan puhtaana vaikuttaa suoraan suorituskykyyn, polttoaineen kulutukseen
ja veneen ajo-ominaisuuksiin.

Kotimainen Seaboost tarjoaa veneilijöille myrkyttömiä eliönestoratkaisuja
joita nyt voit SVK:n jäsenenä tilata heiltä suoraan 10% alennuksella.
Valikoimaan kuuluu testimenestyjiä, kuten Seaboost Powerturf harjasmatot ja
Powerbrush veneen pohja harjat. Seaboost edustaa Suomessa myös saksalaista
pinnoitetta Seaboost Overdrive, joka on suunniteltu kaikille veneille jotka
käyttävät mekaanista eliönestoa, kuten harjapesukoneet, harjat,
painepesurit ja tietenkin Seaboost menetelmät. Overdrive muodostaa nopean
ja erittäin helppohoitoisen pinnan joka lisäksi kestää kulutusta ja
harjausta jopa 6 vuotta.

Tuotteet voit tilata Seaboost verkkokaupasta www.seaboost.fi tai
info@seaboost.fi tai numerosta 0400 70 3536. Muista mainita tilauksen
yhteydessä, että olet SVK:n jäsen. Alennus ei koske Powerturf RENT
vuokrapalveluja, eikä kampanja hinnoiteltuja tuotteita.

Lisätietoa Seaboost tuotteista www.seaboost.fi

Seaboost eliönesto oli 2016 Itämeriprojektin tuomariston suosikki lähes
sadasta rahoituksesta kilpailevasta ympäristöprojektista.


Jaana Vetikko
tiedottaja





Piireille ja seuroille,

SVK:n hallitus käsitteli kilpailujaosten tekemiä sääntöehdotuksia 27.1.18 pitämässä kokouksessaan. Säännöt on nyt muokattu tänään saadun
hallituksenpöytäkirjan pohjalta ja päivitetyt säännöt (pilkki-, onki-,
uistelusäännötsekä SM-tieto) löytyvät nyt kotisivuiltamme:
www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailut/kilpailusaannot/. Talven kilpailukutsut on myös muokattu vastaamaan uudistettuja sääntöjämme, kutsut
löytyvät tästä:www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailukutsut/.
Jaostot käsittelivät myös osallistumismaksut ja päivittivät niitä
lähinnä joukkuemaksujen osalta. Kilpailumaksut ja SVK:n ”verot” löytyvät tästä:
www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailumaksut/.

Piirit, laitattehan ystävällisesti tätä viestiä edelleen seuroillenne,
kiitos.

Kilpailuterveisin,
Marcus Wikström
Kalatalousasiantuntija

Hallituksen terveiset koskien SM-pilkin sääntömuutoksia: Hallitus päätti
muuttaa lauseen: "*Saaliiksi saatu kala suositellaan tapettavaksi
välittömästi ennen talteenottoa*", sanan *suositella*, sanaksi
*edellytetään*. Tämä päätös tehtiin, jotta pystyttäisiin rauhoittamaan
SM-pilkin järjestäjiin kohdistuva ulkoinen paine. Tämä ei aiheuta muutoksia
seulamiesten tehtäviin. Samalla muistutetaan siitä, että kaloillekaan ei
tule aiheuttaa tarpeetonta kipua.


Jaana Vetikko
tiedottaja






Piireille ja seuroille,

Kilpailujaostot – pois lukien uistelujaosto – täsmensivät pitkästä aikaa osallistumismaksut SM-kilpailuihin. Osallistumismaksut ja SVK:n ”verot”
löytyvät tästä: www.vapaa-ajankalastaja.fi >kilpailut/kilpailumaksut/.
Listauksen perusteella huomaatte, että nyt on muutamaan kisaan tulossa myös
kaivattuja joukkuesarjoja.

Saatte mieluusti levittää linkkiä eteenpäin kaikille ko. tietoa kaipaaville!


Kilpailutoimikunnan puolesta,
Marcus Wikström



Eiliseen palkintovero-ohjeistuksesta vielä sen verran, että palkinnon saaja
voi vähentää kaikki palkintoon johtaneet tulonhankkimiskulut, kuten esim.
osanottomaksu, matkat, kisamajoitukset jne.

www.vapaa-ajankalastaja.fi > kilpailut/kilpailumaksut/

Kisaterveisin,


Marcus Wikström
Kalatalousasiantuntija



Vapaa-ajankalastajapiireille ja -seuroille

Verohallinnon sivuilta löytyy alla oleva vero-ohjeistus koskien mm. kalastuskilpailujen palkintoja (tärkeimmät kohdat korostettu punaisella):

5.6 Muut palkinnot0

Muu kuin edellä kohdissa 5.1–5.5 mainittu palkinto tai voitto on saajan
veronalaista tuloa, jos se ei kuulu arpajaisverolain piiriin tai se ei ole
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kyseisen valtion
lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu.*
Palkinnon tai voiton nimellä maksettu suorite on siis saajan veronalaista
tuloa, jos
- *se on vastike tehdystä työstä tai muusta suorituksesta*
- *se saadaan työnantajalta*
- *voiton saaminen ei perustu sattumaan*
- *kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta*
- *palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella*

”voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa
toimeenpannuista arpajaisista”

*Esimerkiksi urheilu-, tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut
palkinnot ovat saajan veronalaista tuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen
tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai
voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa
palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (VEROH 7801) suorituslajin
tunnuksella H4. Vuosi-ilmoitus on annettava vain, jos palkinto tai voitto
on arvoltaan vähintään 100 euroa.*

*Työnantajan henkilökunnan kesken arpoma ulkomaanmatka tai vastaava
rahanarvoinen etuus on työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien
myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat
palkkaa.*

*Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn
urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa
henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa
vähäarvoista esinepalkintoa on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty TVL 69
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen
verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.*

*5.7 Tavarana saadut kilpailupalkinnot*

*Tavarana saadut veronalaiset kilpailupalkinnot arvostetaan niiden käypään
arvoon eli siihen arvoon, joka tavarasta saataisiin, jos se myytäisin
välittömästi. Arvostus tehdään saajan näkökulmasta katsottuna.** Jos
saadulla tavarapalkinnolla ei ole saajalleen käyttöä eikä palkinto ole
helposti muutettavissa rahaksi, tuotteen raha-arvoa voidaan kohtuullistaa
saadun selvityksen perusteella.”*

Kyseinen ohjeistus on syytä huomioida jo tulevissa SM-kisoissa. Mikäli
palkinnon arvo alittaa 100 euroa (esim. 99,99e), niin järjestäjän tai
palkinnon saajan ei tarvitse tehdä mitään. Välttääkseen byrokratian voi
kisan järjestäjä esim. jakaa rajaa alittavia palkintoja useammalle, ja
jättää ns. isot pääpotit kokonaan pois. Mikäli byrokratiasta huolimatta
halutaan jakaa kalliimpiakin palkintoja, toimivat kisan järjestäjä ja
palkinnon saaja yllä esitetyllä tavalla. Silloin järjestäjä huolehtii
lomakkeen täytöstä (sen löytää helposti netistä googlettamalla ”VEROH
7801”) ja palkinnon saaja lisää palkintonsa arvon omaan
vero-ilmoitukseensa.


Kilpailuterveisin,
Marcus Wikström





Hei!

Ohessa ohjeet piireille nuorisoseurojen tunnistamiseen ja nimeämiseen.

Jaana Vetikko
tiedottaja

Lataa tästä ohjeet nuorisoseuran tunnistamiseen ja nimeämiseen.





SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuksista maksettavaa vesienomistajakorvausta

Lataa tästä SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuskorvauksia.

SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta

Lataa tästä SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta.



Terve!

SVK:n tuottama kalastusvälineiden askartelukirja - vinkkejä
kerhotoimintaan, on jo muutaman vuoden ollut kovassa käytössä.
Askartelukirjasta on tullut hyvää palautetta ja osa kerhonvetäjistä on
kertonut, että ovat tehneet kerholaisten kanssa jo kirjan jokaisen
askarteluohjeen. Jotta kerhonvetäjille sekä muille askartelusta
kiinnostuneille saadaan uusia askarteluohjeita, kysymme
kalastuksenharrastajilta vinkkejä uusiin kotikonstein valmistettaviin
kalastusvälineisiin ja tarvikkeisiin.
Jos siis tiedossasi on hyvä menetelmä tai tapa, minkä tahansa
kalastusvälineen tai kalastukseen liittyvän tarvikkeen askarteluun,
ottaisimme siitä tiedot mielellämme vastaan, jotta voimme jakaa tietoa
eteenpäin.

Vinkit askarteluohjeista voi lähettää Janne Tarkiaiselle sähköpostilla
osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai postin kautta
osoitteeseen päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli. Mukaan voi liittää myös
kuvia ym. Jos tarvitsemme lisätietoa vinkkiin liittyen, otamme yhteyttä,
laitathan mukaan myös oman puhelinnumerosi.
Testaamme saamamme askarteluvinkit ja laadimme fisuun.fi -sivuille kaikkien
käytettävissä olevat ohjeet kuvineen. Laadittuja ohjeita julkaistaan myös V
apaa-ajan Kalastaja -lehdessä. *Kaikkien askarteluvinkkejä lähettäneiden
kesken arvomme kalastusaiheisen tuotepalkinnon 1.5.2018. *

Tästä linkistä pääsette katselemaan jo laadittua vinkkejä kerhotoimintaan
askartelukirjaa www.vapaa-ajankalastaja.fi > Tiedostot/Askarteluohjeita_kalakerhoille_netti.pdf


Mukavaa syksyä ja kireitä siimoja kalavesille!
T. Janne T.
Janne Tarkiainen
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
044-547 9116
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi


Jaana Vetikko
tiedottaja





Hei!

Olen Mikko Saajoranta, ja opiskelen suomen kieltä Oulun yliopistossa. Teen
pro gradu -tutkielmaa vapaa-ajankalastajien käyttämästä puhekielisestä sanastosta ja slangisanastosta. Kalastuksen harrastajat käyttävät
kielessään lukuisia puhekielisiä nimityksiä eri termeistä, ja sitä sanastoa pyrin
keräämään ja analysoimaan.

Kerään aineistoa kyselytutkimuksen avulla. Olisi hienoa, jos vastaisitte kyselyyn, jotta saisin tutkimukseeni mahdollisimman laajan aineiston
vapaa-ajankalastuksessa käytettävästä puhekielestä!

Tässä on linkki verkossa täytettävään kyselyyn:
fi.surveymonkey.com/r/Z6ZDNY9


Kiitokset vastaamisesta jo etukäteen!

Terveisin
Mikko Saajoranta



Jaana Vetikko
tiedottaja





Hyvä vapaa-ajankalastaja, hyödynnä jäsenetusi jo tänään!

Nyt sinulla on mahtava tilaisuus hyödyntää yksi Vapaa-ajankalastajien jäsenedustasi tilaamalla mySafetyn maksuton Turva-avaimenperä, joka parantaa mahdollisuuksiasi saada kadonneet avaimet takaisin. Lisäksi saat vuoden (12kk) maksuttoman avaintenpalautuspalvelun. Kokeilukauden jälkeen saat
vapaaehtoisen jatkotarjouksen ilman velvoitteita.

Avaimenperässä on sinulle henkilökohtaisesti yksilöity koodi, jonka avulla
mySafety osaa palauttaa avaimet juuri sinulle. Löytäjä ei voi yhdistää
esineitä sinuun, mutta osaa palauttaa ne mySafetylle avaimenperässä olevan
selkeän ohjeistuksen avulla. Lue lisää ja tilaa omasi täältä!
www.vapaa-ajankalastaja.fi > hyva-vapaa-ajankalastaja> 



Jaana Vetikko
tiedottaja



Tervehdys!

Koolla on väliä -hankkeemme nettisivut ovat myös uudistuneet.

Käykäähän tutustumassa! Sisältöä on tulossa vielä lisää ja virheitäkin varmasti
löytyy. Korjaamme niitä sitä mukaan, kun huomaamme, ja olemme kiitollisia,
jos ilmoitatte niistä Mikalle (mika.oraluoma(a)vapaa-ajankalastaja.fi) tai
allekirjoittaneelle.

www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinern

Mukavaa viikonloppua!


Jaana Vetikko
tiedottaja



Seurat ja piirit, lähetättehän viestiä eteenpäin jäsenillenne, kiitos.


E-laskulla (sähköinen lasku) jäsenmaksun maksaminen on helppoa!

Toivomme, että mahdollisimman moni jäsenemme siirtyy jäsenmaksuissaan e-laskun käyttöön.

Saat maksettavan laskun tiedot suoraan verkkopankkiisi; sinun tarvitsee vain
tarkistaa tiedot ja vahvistaa lasku maksuun. Halutessasi voit myös asettaa
maksulle automaattisen maksatuksen.
E-laskun käyttöönotolla laskun tietoja ei tarvitse näppäillä,
virhemahdollisuudet poistuvat, lasku ei katoa, lasku menee maksuun
eräpäivänä tai haluttuna maksupäivänä. E-lasku on nopea, helppo ja
vaivaton
tapa maksaa lasku.

Näin teet e-laskusopimuksen
1. Siirry laskuttajaluetteloon verkkopankissasi
2. Valitse laskuttaja (Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö), jolta
haluat tilata e-laskun
3. Tee e-laskusopimus

Näin maksat e-laskun
1. Klikkaa e-laskun saapumisilmoitusta
2. Tarkista laskun tiedot
3. Vahvista ja hyväksy lasku pankkitunnuksillasi

Vinkki! Saat aina uudesta e-laskusta ilmoituksen verkkopankkiisi, mutta
voit lisäksi tilata siitä erillisen ilmoituksen sähköpostiisi tai
matkapuhelinnumeroosi.

t: SVK:n väki

Jaana Vetikko
tiedottaja





SVK:n nettisivut ovat uudistuneet

Kuten varmasti ainakin osa Teistä on huomannut, on SVK:n uudet nettisivut avattu. Vanha sivustomme oli tullut auttamatta tiensä päähän, eikä enää
palvellut käyttäjiään nykypäivän vaatimuksien mukaisella tavalla eri
laitteissa. Uusi sivusto on vanhaa helppokäyttöisempi, kevyempi ja visuaaliselta
ilmeeltään selkeämpi. Kaiken kaikkiaan se on edeltäjäänsä
käyttäjäystävällisempi. Muutos on iso ja toki varmasti menee itse kultakin
hetki aikaa totutella uuteen ennen kuin sivuilta kaiken tarvitsemansa
löytää.
Sivuiltamme löytyy laajasti tietoa kalastuksesta, kaloista, vesiluonnosta ja
muista niihin liittyvistä asioista. Pyrimme myös tarjoamaan tiedon helposti
lähestyttävässä muodossa. Sivusto on tarkoitettu kaikille
kalastuksenharrastajille.

Jäsenille paljon hyötyä. Suurimman hyödyn uusista sivuista saa olemalla SVK:n jäsen. Jäsenenä
pääsee rekisteröitymisen jälkeen kirjautumaan jäsensivuille (extranettiin), jota
kautta voi mm. lukea Vapaa-ajan Kalastaja-lehtiä. Seurojen sihteerit voivat
esimerkiksi lisätä tai poistaa seuransa jäseniä.
Ensin siis on rekisteröidyttävä, siihen tarvitset jäsennumerosi ja
postinumerosi. Suora osoite rekisteröitymiseen on:
www.vapaa-ajankalastaja.fi> ensikirjautuminen/
Rekisteröitymisen jälkeen tulee sähköpostiisi salasana, jonka tarvitset
käyttäjätunnuksen lisäksi sivuille kirjautumiseen. Jos salasanaa ei näy, on
se todennäköisesti mennyt sähköpostin roskapostiosioon ja löytyy sieltä.
Kun käy sisäänkirjautumisen jälkeen täydentämässä oman profiilin
osoitetietoja, voi jatkossa tehdä nopeammin suurkalan tai muun kalansaaliin
ilmoittamisen.
Jäsensivuille pääsee kirjautumaan suoraan etusivun oikeasta reunasta, tai
vaihtoehtoisesti klikkaamalla sivuston oikeassa yläkulmassa näkyvää mustaa
kolmiota.
Jäsensivuilta löytyy kaikki vain SVK:n jäsenille ja seuroille tarkoitettu
materiaali. Jäsenlehtien lisäksi mm. jäsenlomakkeet, seurakirjeet ja
ansiomerkkijärjestelmä lomakkeineen.

Palaute ja virheistä ilmoittaminen
Uusitulla sivustollamme on vielä monta kohtaa kesken ja sivustoa
päivitetään/ korjataan koko ajan resurssiemme puitteissa. Esimerkiksi
verkkokauppamme ja Koolla on väliä –hankkeen sivut
(www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen) eivät ole vielä toiminnassa.
Pyrimme avaamaan ne mahdollisimman pian. Pyydämme kärsivällisyyttä.
Samoin sivuilta saattaa löytyä mm. linkkejä, jotka eivät vielä ohjaa
oikeaan paikkaan. Näistä virheellisistä linkeistä ja myös kaikista muista
virheistä, joita käyttäjät sivuiltamme löytävät, toivomme ystävällisesti
ilmoitettavan osoitteessa: www.vapaa-ajankalastaja.fi > virhelomake/.

Kaikkien virheilmoituksen tehneiden kesken arvomme viisi kalastusaiheista
palkintoa.
Palautetta sivuista voi lähettää myös sähköpostitse:
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Oikein mukavaa kesää ja kireitä siimoja kaikille!
terveisin Jaana Vetikko ja Juha Ojaharju


Jaana Vetikko
tiedottaja





Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Suomen luonnonsuojeluliitto
tiedottavat 27.3.2017

Kala- ja ympäristöasioiden itsenäisyys ja rahat tulee turvata
maakuntauudistuksessa Kalatalouden ja vesienhoidon tehtävät siirtyisivät uudessa
aluehallintouudistuksessa valtion aluehallinnolta maakuntiin. Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Suomen luonnonsuojeluliitto
vaativat, että yleistä etua valvovilla kalatalous- ja
ympäristöviranomaisilla on jatkossakin itsenäinen mahdollisuus lausuntoihin,
hakemuksiin ja valituksiin vesiluontoa muuttavista hankkeista. Kala- ja
vesirahat on myös tärkeää ”korvamerkitä”, etteivät ne joudu kilpailemaan
muiden rahojen kanssa.

"Yleisen edun valvonta on julkisen vallan keskeinen tehtävä sekä yksi
oikeus- ja hyvinvointivaltion kulmakivistä, jonka tulee olla poliittisista
ja taloudellisista intresseistä riippumatonta", sanoo Suomen
luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.
"Monien valtion viranomaisen tehtävien siirto maakuntiin saattaa vaarantaa
yleisen edun valvontaa, ellei siihen kiinnitetä erityistä huomiota. Tämä
koskee esimerkiksi kaloja ja vesiluonnon edistämistä koskevia tehtäviä,
joihin liittyy huomattavan paljon yleisen edun valvontaa."

"Yleisen kalatalousedun valvonta vesilain ja ympäristönsuojelulain
mukaisissa hankkeissa on alueellisen kalataloushallinnon ydintehtävä", sanoo
toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestöstä.
"Tarkoituksena on säilyttää kalavedet monimuotoisina, tuottoisina ja
kalastettavina lukuisissa vesistöjämme muuttavissa hankkeissa. Kala- ja
rapukannat ovat olennainen osa suomalaista vesiluontoa. Vapaa-ajankalastus
on puolestaan suomalaisten tärkeimpiä luontoharrastuksia, 1,6 miljoonaa
harrasti kalastusta vuonna 2014. Sekä kala- ja rapukannat että
vapaa-ajankalastus kärsivät helposti vesiluontoa muuttavissa hankkeissa.
Yleisen kalatalousedun valvonnan on pysyttävä osana kalataloushallinnon
tehtäviä myös maakunnissa."

Maakunnissa yleisen edun valvonta on pystyttävä hoitamaan niin, että
asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. Muuten kala- ja
vesiensuojeluasiat voidaan tarpeen tullen jyrätä yli poliittisella
ohjauksella. Tästä esimerkkeinä ovat elinkeinoelämälle tärkeiden kaivos-,
perkaus- ja jätevesihankkeiden luvitus- ja valitusprosessit tai
vesivoimaloiden velvoitteiden tarkistamiset. Yleisen edun riippumaton
valvonta tulee turvata lakisääteisesti maakuntalaissa sekä vesi- ja
ympäristönsuojelusäädöksissä.

Maakunnissa vesitalous- ja kalataloustehtävät pyritään nivomaan
”synergiasyistä” tiukasti yhteen. Vesirakentamisen edistäminen ja
vaelluskalakantojen elvyttäminen sopivat kuitenkin kovin huonosti samaan
yksikköön. On suurena vaarana, että esimerkiksi kalatiestrategian
toimeenpano halvaantuu, jos lisäksi vesiensuojelun ja kalatalouden
kunnostusvarat voidaankin käyttää ilman ”korvamerkintää” muihin
maakuntien tärkeämmäksi katsomiin hankkeisiin.
Alueellisen kalataloushallinnon nykyinen päätöksenteko on organisoitu
kolmeen ELY-keskukseen. Ei ole toivottavaa, eikä todennäköistään, että
kalataloushallinnon pienet resurssit pirstottaisiin 18 maakuntaan.
Hallinnon uudessa organisoinnissa on kuitenkin otettava nykyistä paremmin
huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön painottuminen entistä
enemmän kasvukeskuksiin ja vapaa-ajankalastuksen hakeutuminen niiden
lähivesille.
Lisätietoja
- toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö, puh. 044 759 9717,
www.vapaa-ajankalastaja.fi
- toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 184
3636, www.sll.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja






Niukka mutta komea ennätyskalavuosi

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana ainoastaan viisi uutta ennätystä. Uudet ennätykset olivat sitäkin komeampia, suurimpana 26,09 kg turska. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia
ja kuusi rapulajia.
Uusia ennätyskaloja ovat meritaimen 13,115 kg, toutain 7,31 kg, turpa 3,634
kg ja turska 26,09 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista
isotuulenkala 35,5 cm. Kokonaan uusia kalalajeja ei tänä vuonna noussut
listalle.
Ilmoitusrajoihin muutoksia
SE-kalojen lisäksi ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja isoista kaloista
ja ravuista. Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty alin paino- tai
pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen
ennätyskalalautakunnan
tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva
mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus.
Ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi hyväksyttävien kalojen ilmoitusrajoja
laskettiin kolmipiikin (9 cm > 8,5 cm) ja silakan (0,7 kg > 0,4 kg)
kohdalta. Isotuulenkalalle määriteltiin alimmaksi ilmoitusrajaksi 25 cm.

Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin,
joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/318857-735253-67067359 .
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:
www.ahven.net/ennatyskalat
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/318859-192584-67067350

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh.
050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyön tulos. Suomen
ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö, Kalatalouden Keskusliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Lisäksi
lautakunnassa on asiantuntija Helsingin Yliopistosta ja
Luonnonvarakeskuksesta.


Jaana Vetikko
tiedottaja




Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja
WWF Suomi tiedottavat 17.3.2017

Järjestöt: Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivitys uuden ajan alku Suomen kaltoin kohdelluille kalakannoille

Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja
WWF Suomi pitävät merkittävänä edistysaskeleena, että Lapin ELY-keskus on
päättänyt aloittaa Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivityksen. Se vaatii
voimayhtiöitä rakentamaan kalatiet Kemijoen voimalaitoksiin. Kalatiet
mahdollistaisivat uhanalaisten vaelluskalojen nousun Ounasjoen ja Kemijoen
laajoille lisääntymisalueille.
Voimalaitospadot ovat pilanneet virtavesiluontoa katkaisemalla uhanalaisten
vaelluskalojen kulkutiet. Kemijoella voimalaitosten padoilla on ollut
vanhentuneita kalanhoitovelvoitteita, joilla on korvattu haittoja
kalataloudelle. Vanhat velvoitteet ovat edellyttäneet voimayhtiöiltä
lähinnä
kalojen istutuksia, eivätkä ole lähimainkaan korvanneet patojen
kalalannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja.

Lapin ELY-keskus on nyt päättänyt hakea aluehallintovirastolta
kalanhoitovelvoitteiden päivitystä nykyajan tietojen ja tarpeiden
mukaiseksi. Näin saadaan edistettyä esimerkiksi kalateiden rakentamista.

"Olemme iloisia, että vanhentuneiden kalatievelvoitteiden uudistus alkaa nyt
Kemijoella. Sama työ tulee kiireesti aloittaa muillakin joilla, kuten
Iijoella. Kalateissä tulee käyttää ensisijaisesti luonnonmukaisia kalateitä
tai ohitusuomia", sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen
luonnonsuojeluliitosta.
"Tämä on uuden ajan alku vesivoiman haittojen korjauksessa. Kemijoen
vaelluskaloilta on estetty nousu niiden lisääntymisalueille jo 70 vuoden
ajan. Nyt voimme vihdoinkin saada lohen ja meritaimenen palaamaan Kemijoen
vesistöön", WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen iloitsee.

”Vapaa-ajankalastajat kiittävät. Todella hienoa, että kalatiestrategia
etenee tässä suuressa entisessä lohijoessamme, jonka erittäin tuottoisat
vaelluskalakannat tuhoutuivat sotien jälkeen voimalarakentamisen johdosta”,
toteaa toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestöstä.
Kemijoki on Suomen pisin joki. Sillä on mittaa 550 kilometriä. Kemijoen
valuma-alue kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomesta ja ulottuu Venäjälle
asti. Sen alueella on 21 voimalaitosta, joista 16 omistaa Kemijoki Oy.

Lisätietoja:

- toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 184
3636, www.sll.fi

- toiminnanjohtaja Markku Marttinen, Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö, puh. 044 759 9717, www.vapaa-ajankalastaja.fi

- suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, puh. 040 7273 149,
wwf.fi

Lapin ELY-keskuksen verkkosivut (tiedote 17.3.2017 "Lapin ELY-keskus vaatii
kalateiden rakentamista Kemijokeen):
www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-lappi


Jaana Vetikko
tiedottaja



Netin kautta kalaan

SVK:n Fisuun-nettisivujen tapahtumien ilmoittamis- ja etsimisosiot ovat uudistuneet. Tarkoituksena on saada kaikki nuorille ja perheille suunnatut
avoimet tapahtumat näkyviin fisuun-sivujen tapahtumakartalle, jotta osaltamme
voimme auttaa saamaan osallistujia tapahtumiin.

Tapahtumajärjestäjien odotetaan ilmoittavan kaikki avoimet kerhot, leirit,
nuorten kilpailut, onki- ja perhepäivät sekä muut tapahtumat fisuun-sivuille.
Samoin halutaan ilmoitettavan nuorille räätälöidyt kalastusseurat sekä
Valtakunnallisen kalastuspäivän ja Vapapäivän (17.6.) tapahtumat.
Ilmoitusvaiheessa valitaan tapahtuman tyyppi, täytetään pyydetyt kohdat ja
merkitään tapahtumapaikka kartalle. Halutessaan voi aktivoida myös
Ilmoittautumislomakkeen, jota kannattaa esimerkiksi leirejä ilmoittaessa
hyödyntää. www.fisuun.fi kalastustapahtuman-ilmoittaminen
Tapahtumailmoituksen yhteydessä voi tehdä materiaalipyynnön SVK:lle.
Materiaalituen painopiste on viime vuoden tapaan leireissä, mutta muitakin
tapahtumia voidaan tukea esitteillä, tarroilla ja pienimuotoisilla
palkinnoilla. Lisäksi perinteiseen tapaan voi Onki- ja perhepäiviin maksutta
saada 4 mitalisarjaa vuodessa / seura.
Uusille kerhotoimintaa käynnistäville kalastusseuroille voidaan hakemusta
vastaan myöntää Kalakiva-kerhotukipaketti. Vapaamuotoinen hakemus, jolla
seura perustelee tuen tarvetta, kirjoitetaan ilmoituslomakkeen Tarvikepyyntö
SVK:lle -kohtaan.
Huom. Koululaisten ongituksia tai muita "suljettuja" tilaisuuksia ei ilmoiteta
lomakkeella. Jos sellaiseen kuitenkin materiaali-/esitetukea kaipaa, voi sitä
pyytää sähköpostitse Olli Saarelta tai Marcus Wikströmiltä
(etunimi.sukuknimi(a)vapaa-ajankalastaja.fi).

Fisuun-sivuille ilmoitettuja tapahtumia voi etsiä tapahtumatyypin ja
päivämäärän avulla sekä karttaa liikuttamalla. Esimerkiksi leireille on
mahdollista ilmoittautua mukaan suoraan fisuun-sivun kautta, mikäli tapahtuman
ilmoittautumislomake on aktivoitu.
Tutustu tuleviin kalareissuihin osoitteessa www.fisuun.fi tulevia-kalastustapahtumia

Lataa tästä tiedote pdf-tiedostona.



Jaana Vetikko
tiedottaja






Kalastajan sähkö

Tue kestävää kalastusta
Aina kun käytät Ekosähkön Kalastajan Sähköä, tuet Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön Koolla on väliä -hanketta ja kestävän, vas­tuullisen
vapaa-ajankalastuksen kehitystä. Ekosähkö maksaa 2,5 % käytetyn Kalastajan
sähkön tuotosta hankkeeseen.
Lataa tästä Ekosähkötarjous pdf-tiedostona.


Jaana Vetikko
tiedottaja





Hei!

Tiedoksi teille Lounais-Suomen alueella eri tavoin kala-asioihin
vaikuttaville, että Naantalissa aloittaa toimintansa uusi lasten, nuorten
ja perheiden kalakerho. Kerho on perustettu Naantalin Seudun
Urheilukalastajien siipien alle.

Liitteenä on esite asiasta kahdessa tiedostomuodossa (pdf-tiedostoa on
parempi lukea, mutta jpg-tiedoston pystytte halutessanne julkaisemaan esim.
Facebookissa).
Jos tiedätte käytävältä etäisyydeltä innokkaita kalastajanalkuja,
mahdollisesti perheineen, joita tällainen kerran viikossa pidettävä
kerhotoiminta voisi kiinnostaa, olkaa ystävälliset ja välittäkää tietoa
eteenpäin.

Allekirjoittanut toimii kerhossa yhtenä päävetäjänä ja tarkempia
lisätietoja saa kysymällä.
Lataa tästä esite pdf-tiedostona.

Yst. terv.
Janne Antila
Kalastusohjaaja
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
045-630 4280
janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi




SVK:n jäsensihteeri

SVKn jäsensihteerin Eila Monosen jäätyä eläkkeelle jäsenasioissa seuroja ja piirejä palvelee Tarja Lehtimäki. Hänet tavoittaa toimistoltamme sekä osoitteesta tarja.lehtimaki(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja numerosta 050 576
3302. Ottakaa rohkeasti yhteyttä!

Oikein mukavaa ja kalaisaa uutta vuotta kaikille!

t: Jaana Vetikko
tiedottaja




Vapaa-ajankalastajapiireille!

SVK:n syyskokouksessa hyväksyttiin uusi toimintastrategia vuosille 2017-2021. Se sisälsi mm. tavoitteen viedä järjestön kalastuskilpailut yhä
vastuullisempaan suuntaan. Siihen liittyen on paljon keskusteltu niin kutsutusta
saaliskalojen pakkotaposta niissä kisoissa, joissa sellainen toimenpide on
mahdollinen. Pakkotappo on ollut käytäntönä esimerkiksi Ruotsissa ja
Norjassa jo pitkään ja Pohjoismaiden mestaruuspilkissä se on ollut
sääntönä aina.
Ensi vuonna alkaa kilpailusääntöjen tarkistusrumba. Saaliin pakkotappo
puhuttaa kuitenkin sen verran paljon, että piireiltä toivotaan kannanottoa
asiaan jo ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä. Näin toimien suodaan siitä
eteenpäin työrauhaa kilpailutoimikunnalle jaostoineen muiden sääntöasioiden
parissa.
Kyseinen sääntö astuisi mahdollisesti voimaan vuodesta 2018 lähtien ja
koskisi kaikkia SM-pilkkikisoja, SM-onkea sekä SM-veneonkea. Asiaa
käsitellään myös kilpailujaostoissa ja lopullisen päätöksen tekee SVK:n
hallitus.
Pyydämme että piirit käsittelevät asiaa omissa kokouksissaan ja että
kannanotot toimitetaan SVK:n kilpailuvastaavalle 28.2. mennessä;
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

Marcus Wikström
Kalatalouskonsulentti

Jaana Vetikko
tiedottaja



Lähikalastusseminaarin esitykset nyt saatavilla!

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestämässä Lähikalastusseminaarissa käsiteltiin lähikalastuskohteiden merkitystä
kaupungeissa ja taajamissa asuville ihmisille. Etenkin lasten ja nuorten
kalastusharrastus voi kaupungeissa olla pitkälti riippuvainen siitä,
pääseekö kodin läheisyydessä helposti ja turvallisesti kalaan. Hyvin
järjestetyt lähikalastusmahdollisuudet ovat edullinen kunnallinen palvelu,
jotka lisäävät kaupungin vetovoimaa ja luovat mahdollisuuden virkistäytyä
lähellä kotia. Ulkona virkistäytymisen terveysvaikutukset ovat huomattavat,
lisäksi kalastushetkiä käytetään esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn,
elämyspedagogisena menetelmänä sekä terveen luontosuhteen luomisen
apuvälineenä.

Palaute seminaarista on ollut erittäin positiivista ja tällaiselle
tilaisuudelle keskustella lähikalastuksesta laajemmin oli selkeästi tarve.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kiittää kaikkia seminaariin
osallistuneita sekä tietenkin seminaarissa aihetta esitelleitä henkilöitä!
Jotta seminaarin anti saataisiin mahdollisimman monien saataville, ovat
seminaariesitykset ladattavissa alla olevan linkin kautta:

www.vapaa-ajankalastaja.fi/ajankohtaista/?id=80230



Jaana Vetikko
tiedottaja




SVKn jäsenille yhteistyökumppaniltamme Alandialta

Harvinainen mutta tosi intohimo

Mies istui veneessään sormeillen virvelin kelaa. Kuvaaja tarkensi linssinsä
häneen ja oli tullut aika esittää etukäteen valmistelemani
haastattelukysymykset. Varastetaanko kalastustarvikkeita nykyisin paljon?
Miltä tuntuisi jos omat välineet vietäisiin?

Vastaus tuli täydellisenä yllätyksenä.
Olemme tehneet töitä Alandian kalastusvakuutuksen parissa reilun vuoden.
Kyse on varsin suoraviivaisesta ja selkeästä vapaa-ajankalastajien turvasta:
kun veneellä ja kalastustarvikkeilla on kunnon suoja, vakuutus on hyvä.
Itse tuote ei olekaan ollut projektin hankala osuus.

Henkilökohtaisena haasteenani on ollut ymmärtää, mitä vapaa-ajankalastaja
todella ajattelee ja kuinka hän harrastukseensa suhtautuu. Olen itse täysin
veneihmisiä. Viskaan vanhan ABU Krokodilin veteen viitisen kertaa vuodessa.
Voidakseni hyvällä omalla tunnolla kertoa uudesta kalastusvakuutuksestamme,
koin tarvitsevani tutustumista aiheeseen.
Tein siis kotiläksyt ja päädyin kolmeen johtopäätökseen;

Yhä useampi suomalainen valitsee harrastuksekseen kalastuksen (demografia on
tässä tärkeä taustatekijä: elämme pidempään ja melko terveinä).
Entistä useampi nainen aloittaa kalastuksen (tästä en voi esittää vankkoja
todisteita, vaan nojaan keskusteluihin osaavien kalaoppaiden kanssa).
Vapaa-ajankalastus on entistä enemmän high-tech -laji ja houkuttaa uusia,
nuorempia kohderyhmiä.
Kolme järkeenkäypää ja harkittua päätelmää. Mutta silti listalta puuttui se
tärkein. Vapaa-ajankalastajien kokema intohimo oli jäänyt tavoittamatta. Ja
ilman tuon intohimon ymmärtämistä puhuisin vakuutuksista kuin kuka tahansa
kaupparatsu.
Onnekseni käytettävissä oli Kalastus-lehden päätoimittajan Antti
Zetterbergin asiantuntemus. Antti on vuosien mittaan ollut avuksi useaan
otteeseen. Silti hänen roolinsa tämänkertaisen pulman ratkaisijana oli
melkoinen yllätys.
Olimme sopineet Antin kanssa muutaman lyhyen videon koostamisesta. Tarkoitus
oli jakaa ihmisille tietoa varkaista, jotka aina vain hanakammin vaanivat
kalastusveneitä ja -varusteita. Näin silmissäni suomalaiseen tapaan tiukan
haastattelun Antin veneellä.
Mutta sitä ei tullutkaan.
Antin päästessä puhumaan vavoistaan ja keloistaan, hänestä kuoriutui aivan
eri mies. Harjoiteltujen vastausten sijaan sain kuunnella tarinaa suoraan
sydämestä. Vastaavaa aitoa intohimoa ei odota suomalaisen miehen suusta.

Kun Antti lopuksi vertasi kalakamppeidensa menetystä oman lapsen
katoamiseen, ymmärsin vihdoin, mitä intohimoinen suhde kalastukseen todella
tarkoittaa.

Kiitokset Antti, että jaoit aidot tunteesi!!

Tutustu Alandian Kalastusvakuutukseen
www.alandia.fi/venevakuutus/kalastusvakuutus

Robert Rostedt
Alandia Venevakuutus

Katso videot: Leikkasimme Antti Zetterbergin haastattelusta neljä lyhyttä
videota, jotka pääset katsomaan tästä.
/ target=_blank>www.youtube.com/playlist?list=PLC3fFAGLZhlRVqOa9hqHFgT2u5sWVcdD4>



Jaana Vetikko
tiedottaja




Tiedoksi piirin seuroille!

Svk on hankkinut ja lahjoittanut piirille Casting-maton (tarkkuusheittomatto), jota halukkaat voivat kysellä Janne Korpiselta.

Ilkka Lehtinen
tiedottaja




Lammaistenlahden emokalapyynti ammattilaisten käsiin


Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt Satakunnan kalatalouskeskukselle poikkeusluvan viideksi vuodeksi (2016-2020) vaellussiian emokalapyyntiin Lammaistenlahdella 15.10.-30.11. välisenä aikana. Emokalapyynnillä kerätään
mätiä Harjavallan uuden hautomon tarpeisiin. Mädinhankinta ja haudonta
on oleellista paikallisen, Kokemäenjoen kantaa olevan poikastuotannon turvaamiseksi. Samalla luodaan maakunnallinen toimintamalli, jossa koko poikastuotannon ketju tapahtuu Satakunnan alueella
Lataa tästä emokalapyynnin tiedote.
Lataa tästä ELY-keskuksen päätös emokalapyynnille.

Ystävällisin terveisin
Marjo Aikko
vs. Toiminnanjohtaja
Satakunnan kalatalouskeskus





Kalenteriasiaa

Koska paperimuotoiset kilpailuilmoitukset/uudet mainokset tahtovat jatkuvasti olla "hieman" myöhässä, Valistustoimikunnassa on herännyt ajatus auttaisiko se että ainakin osan tarvittavista tiedoista voisi ladata kotisivuilta. Oheisista linkeistä on ladattavissa tarpeelliset tiedostot.
Lataa tästä piirin Toimintakalenterin mainoshinnat
Lataa tästä piirin Toimintakalenterin kilpailuilmoitus
Lataa tästä piirin Toimintakalenterin ilmoituskoot

Kaija Tanhuanpää
Valistustoimikunta





Hei!

Alla tärkeää asiaa tiedoksi koskien ELYn edistämisavusten
maksatushakemuksia.

t: Jaana Vetikko


Hei!

Kysyn Vapaa-ajankalastajapiirien sekä järjestömme jäsenseurojen puolesta
sellaista, että onko toiselle vuodelle siirtyneiden kalatalouden
edistämisvarojen maksatushakemuksen viimeistä päivämäärää mahdollisuus
lykätä? Ja jos on, niin kuinka tulee toimia?

Nythän esimerkiksi vuonna 2015 myönnetyjen, mutta viimeistään vuonna 2016
käytettävien avustusten viimeinen maksatushakemus tulee päätöksien mukaan
tehdä viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Erittäin useasti avustuksen
mukaista toimintaa (esim. tapahtumia) järjestetään kuitenkin myöhemmin
syksyllä. Miten ne voidaan toteuttaa, jos päivämäärät menevät näin
ristiin?

Ystävällisin terveisin,
Olli Saari
Järjestöpäällikkö
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö


Hei!

Esim. v. 2015 kalatalouden edistämisavustukset maksetaan kaksivuotisesta
siirtomäärärahasta, jonka käyttöaika päättyy 31.12.2016. Tukipäätöksen
mukaan avustukset on tarkoitettu ensisijaisesti käytettäväksi myöntövuonna
ja vain erityisistä syistä sitä voidaan käyttää seuraavana vuonna. Jotta
maksatushakemukset ehditään käsitellä ja avustukset maksaa ennen vuoden
vaihdetta, on maksuhakemusten jättämiselle pitänyt asettaa määräpäivä.
Näyttää siltä, että valitettavan monet avustuksen saajat ovat jättäneet
avustuksen käytön kovin myöhään ja se tulee aiheuttamaan ruuhkaa
maksatuksiin.

V. 2015 avustuksen osalta avustuksensaajat voivat pyytää esim.
sähköpostilla avustuksen myöntäneeltä ELY-keskukselta *perustelluista
syistä* jonkin verran jatkoaikaa hankkeiden toteuttamiseen (esim.
30.10.2016 saakka). Mikäli hanketta ei pystytä toteuttamaan, avustuksen
saajan tulee ilmoittaa viimeistään 30.10.2016 mennessä ELY-keskukselle,
että avustus jää käyttämättä ja ELY-keskus käyttää käyttämättä
jäävän
avustuksen muihin hankkeisiin vuoden 2016 aikana.

SVK:n ja sen jäsenjärjestöjen pitää huomioida hankeavustusten käyttöehdot
toimintaa ja aikatauluja suunnitellessa, koska jatkossa aikataulujen kanssa
pitää olla entistä tarkempi.
V. 2016 tukipäätöksissä ehdot avustuksen käytöstä ovat edellistä vuotta
tiukemmat:
Hanke on toteutettava ja avustus haettava maksuun 30.9.2017 mennessä, jotta
maksatuspäätös ehditään tehdä ennen vuoden loppua. Mikäli annettuun
määräaikaan mennessä maksatushakemusta ei toimiteta tai sille ei ole
pyydetty tuen myöntäjältä jatkoaikaa, maksatushakemus hylätään.



terv. Eliisa Mikkola
Johtava maksatusasiantuntija
Maksatusyksikkö, Eteläinen alue

Hei!

Eiliseen viestiimme liittyen on tullut kyselyjä ja palautetta, joten tässä
vielä lisää tietoa:
Kalatalouden edistämisavustuksen maksatushakemus tehdään lomakkeella, joka
on avustuksen hakijalle lähetetyn avustuspäätöksen liitteenä.
Maksastushakemuslomake löytyy myös netistä www.suomi.fi palveluportaalista
käyttäen esimerkiksi hakusanaa "maksatushakemus".

Suora linkki lomakkeeseen on:
https://lomake.fi/a/ec/lomakepalvelu/download?s=drn1niDaIWXQhwX&id=15422%2F31E1040CBFE6123AA2B0A594F5025774&type=statics

Lisätietoja maksatushakemuksista löytyy osoitteesta:
http://www.keha-keskus.fi/yhteystiedot/hae-maksatusta/kalatalous

Maksatushakemukset lähetetään maksatusalueen osoitteeseen, jotka löytyvät
osoitteesta:
http://www.keha-keskus.fi/yhteystiedot/maksatusalueiden-yhteystiedot/

Terveisin,

Olli Saari ja Jaana Vetikko, SVK


KAIPAAVATKO VENEESI JA KALAKAMPPEESI KUNNON SUOJAA?

Suomesta on pitkään puuttunut kunnon vakuutus vapaa-ajankalastajille. Vakuutusyhtiö Alandia tuo nyt markkinoille jokaisen vapaa-ajankalastajan kaipaaman Alandia Kalastusvakuutuksen.

– Suomessa on tuhansittain vapaa-ajankalastajia. Heidän käyttämiensä
varusteiden arvo on noussut merkittävästi 10 viime vuoden aikana. Siksi olemme
kehittäneet yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
kanssa erityisesti tälle kohderyhmälle suunnatun vakuutuksen, kertoo
aluejohtaja Robert Rostedt Alandialta.
Kyse on siis venevakuutuksesta, joka tarjoaa sekä veneelle että kaikille sen
kiinteille varusteille täyskattavan turvan. 25 eurolla vuodessa Alandia
vakuuttaa myös veneessä olevat henkilökohtaiset kalastustarvikkeet 3000 euron
arvoon asti.
Robert Rostedt tietää myös, että asiaan liittyy vahvoja tunteita.

– Vapaa-ajankalastajilla on sekä veneeseen että varusteisiin vahva side.
Mikään määrä rahaa ei täysin korvaa lempiuistimen menetystä. Jos voro
iskee, voi Alandia kuitenkin olla avuksi kun varusteiden tilalle on hankittava
uudet.
Rostedtin vinkki on valokuvata tarkkaan vene ja tarvikkeet.

– Käsitykseni mukaan varastetut kalastustarvikkeet myydään anastetuista
veneenmoottoreista poiketen usein eteenpäin Suomen rajojen sisäpuolella. Ei
ehkä ole todennäköistä saada takaisin koko varastettua kalastusvälineistöään, mutta ei se
mahdotontakaan ole – jos käytettävissä on todistusaineistoa.
Lataa tästä venevakuutusmainos.


Jaana Vetikko
tiedottaja



Moi!

Muistattehan käydä vastaamassa ja vaikuttamassa kalastajan venevakuutuksen
kehittämiseen!

HEI!

Vakuutusyhtiö Alandia on SVK:n uusi yhteistyökumppani, joka kehittää
parhaillaan juuri meille vapaa-ajankalastajille suunniteltua venevakuutusta.
Nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen vakuutus siitä tulee.
Vastaattehan ystävällisesti Alandian kyselyyn alla olevan linkin kautta ja
välitätte viestiä tästä kyselystä mahdollisuuksienne mukaan muille
jäsenillemme.
Venevakuutus vapaa-ajankalastajille
Tuotekehitys tehdään kalastajien kanssa, vaikuta sisältöön.
Omat kalastustarvikkeet ovat jokaiselle meistä tärkeitä, eikö vain? Vene
kalakamppeineen kuuluu usein elämän suurimpiin investointeihin. Siksi me
Alandiassa kehitämme nyt erityisesti vapaa-ajankalastajille suunnatun
venevakuutuksen.
Arvostaisimme apuasi sen suunnittelutyössä. Kuulisin mielelläni, mikä
sinulle on veneessä ja kalastustarvikkeissa tärkeää.
Kyselyyn vastaaminen kestää 3-10 minuuttia.

Auta meitä kehittämään vapaa-ajankalastajille suunnattu venevakuutus.
Osallistu tästä:
https://docs.google.com/forms/d/1bbn1I8WYWNqo8mhMm43P0dC6u0FKYAZAKhV2Hq_53VE/viewform?c=0


terveisin
Robert Rostedt
Alandia, venevakuutukset
Aluejohtaja, Suomi


Jaana Vetikko
tiedottaja



Yhdistysrekisteri ajan tasalle

isteristä poisto uhkaa 40 000 yhdistystä

Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa
rekisteristä toimintansa lopettaneita yhdistyksiä. Poistouhan alla on noin
40 000 yhdistystä eri puolilta Suomea. Näiltä yhdistyksiltä ei ole tullut
ilmoitusta yhdistysrekisteriin vuoden 1995 jälkeen.

Mikäli poistomenettelyssä mukana oleva yhdistys jatkaa toimintaansa, siitä
tulee ilmoittaa kirjallisesti PRH:lle 12.1.2017 mennessä. Ne yhdistykset,
joilta ei kehotuksesta huolimatta saada ilmoitusta, poistetaan tammikuussa
2017 yhdistysrekisteristä.
PRH:n käynnistämä poistomenettely perustuu heinäkuussa 2016 voimaan
tulleeseen yhdistyslakiin. Lain yhtenä tavoitteena on lisätä
yhdistysrekisterin ajantasaisuutta ja mahdollistaa toimimattomien
yhdistysten poistaminen rekisteristä.

Lista poistomenettelyssä mukana olevista yhdistyksistä
utus_foreningar_avregistreringskungorelse_2016.pdf> (pdf, 8.63 Mt)

Lista koneellisesti käsiteltävässä muodossa
utus_foreningar_avregistreringskungorelse_2016.xlsx> (xlsx, 1.73 Mt)

Virallinen kuulutus ja ohjeet yhdistyksille


Asiakastiedustelut puh. 029 509 5900 ma-pe klo 9.00-16.15.

Lisätietoja:

Patentti- ja rekisterihallitus
Jouko Koitto
Tiimiesimies
puh. 09 6939 5550

https://www.prh.fi/fi/uutislistaus/2016/P_9242.html



Jaana Vetikko
tiedottaja



Seurakirje 1/2020
1. SVK:n kevätkokous
2. SVK:n jäsenedut löydät kotisivuilta
3. Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatkat4. Vuoden Vapaa-ajankalastaja
5. Vuoden lähikalastuspaikka on haussa
6. Kutsu Viehekalastuksen SM-kilpailuun
7. Muuta kilpailutoimintaa talvella ja keväällä8. Fisuun-nettisivut,
kalastuskerhot ja tapahtumat julkisiksi
9. PilkkiVapapäivää vietetään hiihtolomaviikoilla10. Valtakunnalliset
leirit
11. SVK 20: Suomi pilkkii -tapahtumat 14.3. Kajaanissa, Lahdessa,
Jyväskylässä, Mikkelissä ja Nurmijärvellä
12. Vapapäivänä 6.6. nuoret kalastavat Metsähallituskohteissa ilmaiseksi!
13. Mitalisarjoja lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviin!14.
Vapaa-ajan Kalastaja 2020 aikataulu
15. Seurakirje vain sähköpostilla, ilmoittakaa seuran yhteyshenkilön
sähköpostiosoite
16. Valistusmateriaalia seurojen käyttöön



1. SVK:n kevätkokous

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevätkokous pidetään
lauantaina 25.4. Hotelli Arthurissa Helsingissä.

Asia, jonka seura tai vapaa-ajankalastajapiiri haluaa kevätkokouksen
käsiteltäväksi ja päätettäväksi, tulee esittää SVK:n hallitukselle 30
päivää ennen kevätkokouksen pitämistä. Mikäli seuranne haluaa jonkin
asian
kevätkokouksen käsittelyyn, se on syytä hyvissä ajoin esittää omalle
vapaa-ajankalastajapiirille, joka päättää sen esittämisestä
kevätkokouksen
käsiteltäväksi.

2. SVK:n jäsenedut löydät kotisivuilta

SVK:lla on runsaasti jäsenetuja, joita henkilöjäsenet voivat hyödyntää jäsenkortin avulla. Jäsenedut löytyvät kotisivuilta
www.vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestö => Jäsenedut, ja lisäksi matkailun jäsenedut => Matkailu => Matkailun jäsenetuja.

3. Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatkat

Vapaa-ajan Kalastajan
lukijamatka Norjaan Näätämöön ma 13.- pe 17.4.2020. Matkalla pilkitään
rautua ja muita lohikaloja Norjan Lapissa Näätämön alueella. Alueella on
kymmeniä järviä, joista on mahdollisuus pilkkiä lohikaloja.
Majoituspaikkana on Näätämöjoen rannalla sijaitseva Neiden Fjellstue
-mökkikylä. Kohde sijaitsee lähellä Suomen rajaa, perille pääsee
henkilöautolla. Fjellstuen asiakkaina suomalaisillakin on pääsy pilkille
Finnmarkin muutoin rajoitetuille kalavesille. Paikalliset kalastusluvat voi
hankkia paikan päältä. Norjassa ei ole valtion kalastuksenhoitomaksua
pilkinnässä.
Matka on omatoiminen. Kokemus talvisissa eräolosuhteissa liikkumisesta ja
kalastamisesta on hyväksi. Paikalla on mahdollisuus liikkua kalaretkillä
suksilla tai omalla moottorikelkalla (ei reittimaksuja).
Lukijamatkan hinta on SVK:n jäseniltä alkaen 195 euroa/hlö/4 vrk (ei
jäsenet 215 euroa). Hintaan sisältyy majoitus 2-4 hengen mökissä, sauna
joka ilta, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikan päällä. Mökeissä on
yhteiset sosiaalitilat, minikeittiö ja jääkaappi. Wc:t ja suihkut
erillisessä rakennuksessa. Mökkikylässä on ruokaravintola A-oikeuksin.
Mahdollisuus omatoimiseen ruokailuun tai ravintolan palveluihin. Hintaan ei
sisälly ruokailuja, kalastuslupia ja välineiden desinfiointia, kuljetuksia,
henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Mielellään
parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka. Lisätietoja mökkikylän
palveluista Neiden Fjellstuen kotisivuilta neidenfjellstue.com
Lisätiedot: Petter Nissén puh. 0500 440 923 tai
petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 13.3.
mennessä: Jaana Piskonen puh. 050 597 4933 tai
jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Matkalle mahtuu 20 ensimmäiseksi
ilmoittautunutta.

Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatka Kilpisjärvelle 27.-31.7.2020
Matkalla kalastetaan tunturimaisemissa Kilpisjärven ympäristössä
monipuolisilla kalavesillä. Matkan tukikohta on tasokasta majoitusta
tarjoava Saivaaramökit Kilpisjärven keskustan tuntumassa lähellä palveluja.
Alueella on mahdollista kalastaa harjusta, rautua sekä siikaa
tunturivesillä ja päiväretkellä Jäämerelle voi harrastaa myös
merikalastusta. Helposti saavutettavia huippukohteita ovat muun muassa
suurharjusten Könkämäeno ja pienen patikkamatkan päässä tieltä sijaitseva
Ailakkajärvi. Kilpisjärvestä voi tavoitella kookasta rautua tai patikoida
Saanajärvelle raudunpyyntiin rantakalastuksen merkeissä. Antoisia
siikavesiä on tarjolla useita ja joissakin kohteissa myös taimenta.
*Lukijamatkan hinta on SVK:n jäseniltä alkaen 135 euroa/hlö/4 vrk* (ei
jäsenet 155 euroa). Hintaan sisältyy majoitus 4-6 hengen tasokkaissa
mökeissä, joissa on oma sauna joka mökissä, kodinkoneet, täysi
keittiövarustus, jääkaappi pakastinlokerolla, TV ja wifi-yhteys. Pihalta
löytyy kota, jossa on tulipaikka ja savustusmahdollisuus sekä näköala
Saanatunturille. Majoituspaikka on Kilpisjärven kylän palveluiden kaupan,
huoltoaseman ja ravintoloiden läheisyydessä. Matkalla on tarjolla
monipuoliset palvelut ja autolla pääsee pihaan.
Matkalla on mukana paikalliset kalavedet tunteva matkanvetäjä, jolta saa
vinkkejä kalastukseen ennen matkaa ja kohteessa. Kalastus kohteessa on
omatoimista ja itselle sopivan aikataulun mukaan. Muutama vene löytyy eri
kohteissa mökkien asiakkaille vuokralle. Hintaan ei sisälly ruokailuja,
kalastuslupia, kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja
kohteeseen. Nyt mukaan reissuun kalakaverin tai pikkuporukan kanssa!
Lisätiedot: Petter Nissén puh. 0500 440 923 tai
petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi.
Ilmoittautumiset viimeistään 15.5. mennessä*: Jaana Piskonen puh. 050 597
4933 tai jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Matkalle mahtuu 16-20
ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
Majapaikan kotisivuilta voit tutustua mökkeihin ja puitteisiin
www.saivaaramokit.fi

4. Vuoden Vapaa-ajankalastaja

Muistutamme, että Vuoden Vapaa-ajankalastajan valinta on ovella. Jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän mahdollisimman pian yhden
ansiokkaan henkilön perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä
helmikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat
kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi
SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle.

Vuoden Vapaa-ajankalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän
palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi.
Ehdotukset kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille, p. 045 110 2126
tai marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, mahdollisimman nopeasti!

5. Vuoden lähikalastuspaikka on haussa

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö etsii jälleen vuoden lähikalastuspaikkaa. Valinnassa otetaan huomioon mm. kalastuspaikan
sijainti (kaupunki-/taajama-alueella), kalan saamisen todennäköisyys,
saavutettavuus myös julkisilla kulkuvälineillä, lasten ja liikuntaesteisten
kalastusmahdollisuus sekä lupien ja tiedon saatavuus.
Ehdotuksia vuoden lähikalastuspaikaksi voivat tehdä
vapaa-ajankalastajapiirit ja niiden jäsenseurat. Perustellut ehdotukset
tulee lähettää *14.2. mennessä *sähköpostilla osoitteeseen
juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi tai kirjeitse Juha Ojaharju, Keskustie
52, 63100 Kuortane. Ehdotukseen on suotavaa liittää tietoa paikasta ja
mahdollisuuksien mukaan myös valokuvia.

6. Kutsu Viehekalastuksen SM-kilpailuun

Kaksipäiväinen kilpailu järjestään
pe-la (varapäivänä su) 12.-14.6. Puruvedellä. Kilpailu koostuu erillisistä
SM-Ahven ja SM-Hauki-kilpailupäivistä, joissa jaetaan myös SM-mitalit
parhaille venekunnille. Viehekalastuksen Suomen mestariksi julkistetaan
päiväkohtaisten sijoituspisteiden perusteella parhaiten menestynyt
venekunta ja joukkue. Viisi pisintä kalaa/laji ratkaisee, ja kilpailija saa
käyttää kerrallaan vain yhtä vapaa ja viehettä. Venekuntaan kuuluu kaksi
kilpailijaa ja joukkueeseen kaksi venekuntaa. Joukkuesarjan osallistuminen
on mahdollista SVK:n jäsenseuroille sekä yrityksille.
Lisätiedot kilpailusta, palkinnoista ja ilmoittautumisesta paljastetaan
Vene 20 -messuilla 8.2. ja sen jälkeen osoitteessa:
www.viehekalastuksen-sm.fi.

7. Muuta kilpailutoimintaa talvella ja keväällä


SM-mormuskointikisasta, SM-lohipilkistä, SM-rautupilkistä,
SM-kiiskipilkistä, SM-särkipilkistä sekä pilkinnän ja mormuskoinnin
maajoukkuekarsinnoista tietoa seurakirjeen lopussa olevassa kilpailuliitteessä.

8. Fisuun-nettisivut, kalastuskerhot ja tapahtumat julkisiksi

Ilmoittakaa omat nuorisotapahtumanne tai kalakerhonne Fisuun-sivuille
tapahtumalomakkeen kautta, jotta alueenne nuoret ja perheet löytävät mukaan tapahtumiinne.


9. PilkkiVapapäivää vietetään hiihtolomaviikoilla

Kesän riemukkain
kalastustapahtuma Vapapäivä sai vuonna 2019 kaverikseen talvisen
Pilkkivapapäivän. Tapahtuma sai erinomaisen vastaanoton, joten
Pilkkivapapäivää vietetään myös vuoden 2020 hiihtolomaviikoilla eri
puolilla Suomea.
Pilkkivapapäivänä kalastus on kaikille alle 18-vuotiaille ilmaista.
Ilmoittautumispisteeltä saa Fisuun-tarran, joka toimii kalastuslupana
tapahtuman ajan. Saaliskiintiö on kaksi lohikalaa/nuori.

Aikuiset voivat ostaa itselleen kalastusluvan normaalin käytännön
mukaisesti esimerkiksi verkkokaupasta. Huomaathan, että
automaattinumeroista soittamalla tilattavat luvat ovat poistuneet käytöstä
vuoden 2020 alussa operaattorin luopuessa nykyisen järjestelmän
ylläpidosta. *Kaikki Pilkkivapapäivän kohteet ovat ns.
erityiskalastuskohteita, joissa lupa vaaditaan myös pilkkimiseen.
Paikalla on Suomen Vapaa-ajankalastajien kalakummeja opastamassa nuoria
pilkinnän saloihin. Kalastaa voi joko omilla välineillä tai lainavavalla,
joita on tarjolla rajoitetusti. Järjestäjä tarjoaa nuorille kalastajille
myös mehua ja makkaraa!

Pilkkivapapäivän kohteet:

Lammi (Evo), Niemisjärvet lauantai 22.2. kello 9–15
Teijo, Matildanjärvi lauantai 22.2. kello 9–15
Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi,
0400 946968

Kinnula, Heikinlampi lauantai 22.2. kello 9–15
Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi, 045
113 3050

Mikkelin Valkea keskiviikko 26.2. kello 9–15
Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi,
044 547 9116

Kuhmo, Syväjärvi tiistai 3.3. kello 9–15
Sievi, Maasydänjärvi lauantai 7.3. kello 9–15
Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, 0500
440 923

10. Valtakunnalliset leirit

Valtakunnallisia leirejä järjestetään tänä
vuonna viisi. Juhlavuoden leiritarjonta käynnistyy nuorten pilkkileirillä
Hollolassa 28.2.-1.3. Leiri on jo täynnä, mutta 20.3.-22.3. Kerimäellä
järjestettävällä toisella valtakunnalliselle pilkkileirillä on vielä
muutama paikka avoinna. Valtakunnallinen nuorten kesäleiri pidetään
Rautavaaralla Metsäkartanossa 6.7.-8.7. ja perheiden kalastukselliset
kesäleirit Suomussalmella Hossassa 22.6.-25.6. sekä Hollolassa Upilan
leirikeskuksessa 31.7.- 2.8.
Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet leireistä löytyvät
www.fisuun.fi-tapahtumahaun kautta!

11. SVK 20: Suomi pilkkii -tapahtumat 14.3. Kajaanissa, Lahdessa,
Jyväskylässä, Mikkelissä ja Nurmijärvellä


Juhlavuoden Suomi pilkkii -tapahtumat houkuttelevat nuoria ja lapsiperheitä lauantaina 14.3. Kajaanissa (päätapahtuma), Lahdessa, Mikkelissä,
Jyväskylässä ja Nurmijärvellä - lue lisää
www.vapaa-ajankalastaja.fi > juhlavuosi, seuraa paikallista ilmoittelua, tule
mukaan ja välitä viestiä! Näissä perheystävällisissä
pilkkitapahtumissa talvista kalastuksen iloa kaiken ikäisille, erityisesti
lapsille ja nuorille. Tapahtumat ovat hyvä paikka levittää tietoa omasta
toiminnasta kentälle ja houkutella mukaan uusia nuoria jäseniä. Tuodaan
pilkkikauden tunnelmaa esille jokainen tunnistein #suomipilkkii
#suomikalastaa2020 #vapaa_ajankalastajat @vapaa_ajankalastajat.

Ja Suomi madepilkkii -tapahtumathan ovat jo aivan kulman takana - lota lota
siis kaikille! Helmikuun 8. päivä toivomme, että myös te suuntaatte jäiden
mahdollistaessa turvallisesti mateenpilkintään, joko juhlavuoden
paikallistapahtumiin tai omiin lähivesiin. Kutsukaa jokainen yksi ei
kalastava tuttava mukaan tutustumaan lajiin. Jakakaa myös omat tunnelma- ja
saaliskuvanne sosiaalisessa mediassa tunnistein #suomikalastaa2020
#suomimadepilkkii @vapaa_ajankalastajat. Yhdessä olemme enemmän!

Lisätiedot: juhlakoordinaattori Johanna Antila, 050 573 9332,
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

12. Vapapäivänä 6.6. nuoret kalastavat Metsähallituskohteissa ilmaiseksi

SVK yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 6.6. klo
10-15 kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman Vapapäivän
kaikkiaan kahdellatoista Metsähallituksen virkistyskalastuskohteella.
Opastettujen kohteiden lisäksi nuorilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin
Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi 6.6. vuorokauden ajan.

Katso myöhemmin keväällä lisätietoja tapahtumasta www.fisuun.fi ja Facebook àvapapäivä.

Vapapäivän kohteet ovat (alustava tieto):

Teijo, Matildajärvi
Ikaalinen, Teerilampi
Lammi (Evo), Niemisjärvet
Yhteyshenkilö: Janne Rautanen, janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi,
0400 946968.

Kivijärvi, Heikinlampi
Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 045
113 3050

Nurmes, Peurajärvi
Lieksa, Änäkäinen (Ruunaa on nyt ns. omatoimikohde)
Mikkelin Valkea
Yhteyshenkilö: Janne Tarkiainen, janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi,
044 547 9116

Rovaniemi, Vikaköngäs
Sievi, Maasydänjärvi (kaikki viehekalastus sallittua tapahtuman aikana)
Sodankylä, Ahvenlampi
Kuhmo, Syväjärvi
Vaala, Manamansalo
Yhteyshenkilö: Petter Nissen, petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, 0500
440 923

13. Mitalisarjoja lasten, nuorten ja perheiden kalastuspäiviin!

SVK jakaa jälleen mitaleja nuorten ja perheiden kalastuspäiviin, joiden
tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden monipuolista kalastusta
ja sekä saada kohderyhmä lähtemään kalaan ja tutustumaan kalastusseurojen
toimintaan. Kalastuspäivän voi järjestää minkä tahansa kalastusmuodon
ympärille, mutta lasten kestosuosikkeja ovat onkiminen ja heittokalastus.
Tapahtuman yhteydessä kannattaa markkinoida seuran muita tapahtumia sekä
jäsenyyttä. Myös alueellenne palkattuja nuorten ja lasten kalastusohjaajia
voi pyytää tapahtumiin järjestämään toimintaa.

Näkyvyyttä ei ole koskaan liikaa, joten tapahtumiin kannattaa pyytää
paikallismedian edustajia tekemään juttua tapahtumasta sekä seuran
toiminnasta. Tilaisuutta markkinoidessa, on hyvä muistaa paikkakunnalla
toimivat puskaradiot sekä muut somekanavat. Ilmoitattehan tapahtumanne myös
www.fisuun.fi-sivuille tapahtumalomakkeella (kalastustapahtuman
ilmoittaminen – onki- ja perhepäivä), jotta tapahtumanne saadaan näkyviin
tapahtumakartalle. Laittakaa kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” maininta
tarvitsemienne mitalisarjojen määrästä (max. 4 sarjaa/tapahtuma).

Lisätietoja onki- ja perhepäivistä voi kysyä Jannelta p. 044 547 9116 tai
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

14. Vapaa-ajan Kalastaja 2020 aikataulu ja järjestöilmoitukset

Ilmestymisajat
sekä toimituksellisen aineiston ja seurailmoitusten toimitusaikataulut 2020:

lehti aineistopäivä ilmestymispäivä
1 3.12.-19 24.1.
2 28.1.
27.3.
3 7.4.
29.5.
4 16.6.
14.8.
5 18.8.
9.10.
6 13.10.
4.12.

Muistattehan, että seurat ja piirit voivat ilmoittaa kilpailuistaan,
kokouksistaan ja muista tapahtumistaan lehtemme
järjestötoimintaa-palstalla. Yksipalstainen enintään 40 mm:n ilmoitus
maksaa vain 10 euroa + alv. Tätä suuremmista ilmoituksista veloitamme vain
0,50 euroa/ylimenevä palstamm. Ilmoitukset voi toimittaa päätoimittajalle
aineistopäivään mennessä sähköpostitse
jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi tai postitse: Vanha talvitie 2-6 A
11, 00580 Helsinki. Mukaan tieto, mihin numeroon ilmoitus on tarkoitettu
sekä se, jos ilmoitukseen halutaan mukaan seuran logo. Logot voi toimittaa
jpg- tai pdf-muodossa nelivärisinä tai mustavalkoisina.


15. Seurakirje vain sähköpostilla, ilmoittakaa seuran yhteyshenkilön
sähköpostiosoite

Muistattehan ilmoittaa sähköpostiosoitteen (tai
-osoitteet) seurakirjeen toimitusta varten Jaana Vetikolle,
*jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi. Ilmoituksessa tulee olla seuran
nimi, henkilön nimi, sähköpostiosoite sekä piiri. Samalla jakelulla
lähetetään seurojen käyttöön ja tiedoksi mm. SM-kilpailujen kutsuja ja
mediatiedotteita.

16. Valistusmateriaalia seurojen käyttöön

Seurat voivat tilata tilaisuuksiaan varten SVK:n tuottamaa valistusmateriaalia, jota on monipuolinen valikoima. Tilauksista peritään
postituskulut. Valistusmateriaaliin voi tutustua SVK:n kotisivuilla
www.vapaa-ajankalastaja.fi => kauppa => ilmaiset julkaisut.

Kalaisaa talvea ja kireitä siimoja!

Terveisin Jaana Vetikko, Olli Saari, Petter Nissén, Janne Rautanen, Marcus Wikström, Janne Tarkiainen, Juha Ojaharju, Janne Antila, Jaana Piskonen,
Ismo Malin, Johanna Antila ja Tarja Lehtimäki

Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2020

Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät mm. netistä os. www.vapaa-ajankalastaja.fi. Kilpailukutsut on julkaistu tai julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja -lehdissä 1/2020 ja 2/2020.

Kutsu pilkinnän maajoukkuekarsintaan vuodelle 2021

Pilkinnän maajoukkueiden loppukarsinta vuodelle 2021 käydään la 22.2.2020. Piirit järjestävät omat alkukarsintansa tai muuten päättävät loppukilpailuun oikeuttamansa kilpailijat. Varsinaisia piirikohtaisia
kiintiöitä ei ole. Loppukisaan pääsevät myös kaikki nuoret ja aikaisempien
PM-kisojen henkilökohtaiset mitalistit sekä vuoden 2020 PM-joukkueen
jäsenet. PM-pilkin juniori-ikä on 19 vuotta, veteraani-ikä 55 vuotta ja
vanhempi veteraani-ikä 70 vuotta. Nyt valittava joukkue osallistuu vuoden
2021 Ruotsissa käytävään PM-pilkkiin, joten karsintavuonna juniori voi olla
enintään 18 vuotta, veteraanin täytyy täyttää vähintään 54 vuotta ja
vanhemman veteraanin 69 vuotta vuoden 2020 aikana. Piirien ei tarvitse enää
maksaa alkukarsinnoistaan veroja SVK:lle. Jokainen loppukilpailija maksaa
paikan päällä itse osallistumismaksunsa. Loppukarsinnan osanottomaksut ovat
20 € aikuisten sarjoissa ja 10 € nuorten sarjassa. Kokoontumispaikkana
on Vierumäen Matkakeidas, Tervalammentie 1, 19110 Vierumäki. (Huom! Kokoontumispaikka
on siis muuttunut! Ilmoittautuminen klo 7.00-8.30 välisenä aikana.
Huom! Akkukaira on sallittu kaikille 70v. täyttäneille! Sillä saa
kuitenkin kairata vain yhden reiän kerralla. GPS ja kaikki muut
elektroniset laitteet (myös puhelimet) ovat kiellettyjä. Kellonaikaa tulee
siis katsoa ainoastaan kellosta, ei puhelimesta tms. Puhelinta saa käyttää
vain aidossa hätätilanteessa; soitot hätänumeroon ovat siis sallittuja.
(Pilkkijaoston linjaus 7.2.2018) *Lisätietoja: Jari Mäkelä, p. 040 723 4128.

Kutsu SM-pilkin esikisaan

SM-pilkin esikilpailu la 29.2. Kuopiossa.
Vuoden 2020 pilkinnän Suomen mestaruuskilpailun esikisan järjestää
Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiiri ry. Kilpailukeskus ja
kilpailutoimisto sijaitsevat kilpailupaikan välittömässä läheisyydessä
Sorsasalon raviradalla. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa on klo 10.00-14.00.
Kilpailualueelle siirtyminen alkaa noin klo. 9.15 annettavalla
äänimerkillä, ja maalialueelle kilpailijan on palattava klo. 15.00
mennessä. Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Kallavedellä. Lähtö- ja
punnitusalue sijaitsee 450 metriä kilpailukeskuksesta itään
Valkeisenlahdessa. Kilpailualueesta on saatavilla karttoja
kisajärjestäjältä 2 euron kappalehintaan. Kilpailutoimisto avataan
kilpailupäivän aamuna klo 7.00. Ilmoittautuminen tapahtuu
kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna klo 9.00 mennessä. Osanottomaksut
ovat - aikuisten sarjoissa 15 euroa, nuoret kilpailevat ilmaiseksi.
Lisätietoja: kilpailujohtaja Kyösti Kauppinen, p. 044 330 4320 sekä
varajohtaja Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199.

Kutsu MM-morrikarsintaan vuodelle 2021

MM-morrin joukkuekarsinta vuodelle 2021 järjestetään Lestijärvellä 14.-15.3.2020. Kokoontuminen kalasatamassa; Rantatie, 69440 Lestijärvi.Molempien päivien kilpailut käydään kaksieräisinä. Lauantain ensimmäinen
kisa käydään klo 10-12.30 ja toinen erä 14.30-17.00. Sunnuntain ensimmäinen
erä 9.30-12.00 ja toinen 14-16.30. Ruutuarvonta 45 minuuttia ennen kisan
alkua. Kaikki kilpailevat täydet 4 erää eli molemmat päivät. Kilpailuun
kirjallinen ennakkoilmoittautuminen 8.3. mennessä osoitteeseen
petriah_@hotmail.com. Osallistumismaksu 50 € maksetaan paikan päällä.
Kilpailuruudut merkitään viimeistään 2 vrk ennen kilpailua. Harjoittelu 10
metriä lähempänä ruutua kielletty! Tiedustelut Petri Ahola, p. 050 342
0497.

Kutsu SM-morriin 2020

Mormuskoinnin SM-kilpailu pidetään lauantaina 21.3. Vetelissä Räyringin järvellä. Kilpailukeskuksena toimii vanha meijeri, osoitteessa
Palokankaantie 30, 69820 Räyrinki.

Kilpailumaksut ovat aikuisten sarjoissa 20 euroa, nuoret ilmaiseksi.
Joukkuemaksut mies-/miesveteraanisarjoissa ovat 30 euroa,
nais-/naisveteraanisarjoissa 20 euroa ja nuoret ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen vain etukäteen 13.3. mennessä osoitteeseen
*antti.sillanpaa(a)metsagroup.com. Ilmoittautumisessa on mainittava
osallistujien nimet, sarjat ja joukkueet sekä yhteyshenkilö ja
puhelinnumero. Maksut tulee suorittaa 13.3. mennessä Vetelin
virkistyskalastajien tilille FI83 5512 0040 0098 13*. *Viestikenttään
seuran ja ilmoittajan nimi. Kilpailukortit saa esittämällä maksukuitin tai
kopion. Laajempi suoja-alue, jossa kilpailuruudut sijaitsevat merkataan
jäälle viimeistään 7 vuorokautta ennen kilpailua, jonka jälkeen ko.
alueella harjoittelu ja liikkuminen on kielletty! Lisätietoja: Antti
Sillanpää, p. 050 433 0030.

Kutsu SM-pilkkiin

SM-pilkki käydään la 28.3. Kuopiossa. Kilpailukeskus ja
kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa Puikkarintie 41, Sorsasalo, 70420
Kuopio. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo 10.00-14.00. Kilpailualueelle
siirtyminen noin klo 9.15 ja maalialueelle on palattava klo 15.00 mennessä.
Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Kallavedellä. Karttoja saa
kisajärjestäjältä 2 euron kappalehintaan. Kartta julkaistaan SM-pilkki 2020
-käsiohjelmassa. Kilpailualueella kaikki harjoittelu kielletty 14.-28.3.
klo 10.00 välisenä aikana. Kilpailualueella suoritetaan harjoituskiellon
aikana valvontaa. Henkilökohtaiset sarjat ovat avoimet kaikille pilkinnän
harrastajille. Kilpailuissa noudatetaan SVK:n hyväksymiä sääntöjä.
Säännöt julkaistaan SM-pilkki 2020 käsiohjelmassa ja ne ovat nähtävänä
kilpailukeskuksessa sekä SM-pilkin verkkosivuilla
smpilkki2017.fi/smpilkki2017/nayta.php?sivu=Saannot>.
Kilpailutoimisto avoinna pe 27.3. klo 15-20 Hotelli Isovalkeisella, os.
Majaniementie 2, Päiväranta, 70420 Kuopio. Kilpailuaamuna kilpailutoimisto
löytyy osoitteesta Puikkarintie 41, Sorsasalo, 70420 Kuopio ja se avataan
klo 7.00. Kisatoimiston sähköpostiosoite: ajtuomainen@(a)mail.com ja puhelin
toimiston aukioloaikoina p. 040 835 2928. Ilmoittautuminen verkkosivujen
lomakkeella smpilkki2017.fi/smpilkki2017/lomake/lomake.php . Ilmoittautumisen jälkeen yhteyshenkilölle lähetetäänmaksutiedot. Osanottomaksut: aikuiset 20 euroa, nuoret ilmaiseksi.
Joukkuemaksut: miesten ja miesveteraanien sarjoissa 40 euroa,
naisten/naisveteraanien sarjassa 30 euroa ja perhesarjassa 20 euroa.
Nuorten joukkueilta ei peritä maksua. Kilpailutoimistossa voi ilmoittautua
vielä pe 27.3. klo 15.00-20.00 ja la 28.3. klo 7.00- 9.00 välisinä
aikoina. *Jälki-ilmoittautumisista
ei peritä lisämaksua! Joukkue-ilmoittautumiset ja olemassa olevien
joukkueiden kokoonpanoihin tulevat muutokset tulee tehdä
kilpailutoimistossa 28.3. klo 08.00 mennessä. Jälki-ilmoittautumisessa
toivotaan käytettävän SVK:n jäsenkorttia. Lisätietoja: kilpailujohtaja
Kyösti Kauppinen, p. 044 330 4320 sekä varajohtaja Aarne Keurulainen, p.
041 436 1199.

Kutsu SM-kiiskipilkkiin

Kiiskipilkinnän SM-kilpailut järjestetään sunnuntaina 29.3. RantasalmenHakojärvellä. Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Tunnelinlavantie 42,
Tuusmäki (Linkki karttaan
asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6876869.600000001&e=554328.8000427246&title=&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D5D.
Kaikissa sarjoissa neljä (4) tuntia klo 10-14. Kilpailualueelle siirtyminen
alkaa klo 9.30 ja kilpailijoiden on oltava punnitusalueella viimeistään klo
14.30. SM-kiiskipilkkiin ilmoittaudutaan ennakkoon 23.3. mennessä.
Ilmoittautuminen tehdään erillisellä ilmoittautumislomakkeella sivulla
vapavarkaus.net. Kisapaikalla voi myös jälki-ilmoittautua kisa-aamuna klo
8.00-9.00. Kilpailukortit ovat noudettavissa seuroittain kisakeskuksesta
29.3. klo 8.00 alkaen. *Osanottomaksut henkilökohtaisissa sarjoissa*:
aikuiset 20 euroa ja nuoret ei osallistumismaksua. Joukkueet: miehet ja
miesveteraanit 30 euroa/joukkue, naiset/naisveteraanit 20 euroa/joukkue,
nuorten joukkueilta ei peritä maksua. Ilmainen paikoitus sijaitsee aivan
kisakeskuksen yhteydessä. Palkintojen jako välittömästi protestiajan
päätyttyä. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojenteko on *kielletty 7
vrk:n ajan ennen kilpailua*. Lisätietoja antaa Antti Tuomainen, p. 040 835
2928.

Kutsu SM-särkipilkkiin

Särkipilkin SM-kilpailut järjestetään la 4.4. Kilpailualueena Keitelejärven Muikunlahti ja kisakeskuksena toimii Aikon Kartano, os. Muikunlahdentie
165, 44500 Viitasaari. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo. 10.00-14.00.
Siirtymät alussa ja lopussa puoli tuntia. Ilmoittautuminen ennakkoon
23.3.2020 mennessä sähköpostilla osoitteeseen smsarkivts@gmail.com.
Ilmoittautumisessa oltava seuraavat tiedot: piiri, seura, ilmoittajan nimi, yhteyshenkilön
nimi ja puhelinnumero sekä osoite, kilpailijan nimi ja sarja.
Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä klo. 8.45 mennessä.
Ennakkoilmoittautuminen maksettava 25.3.2020 mennessä.
Jälki-ilmoittautumislisä 5 euroa!

Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 euroa, joukkueet miehet 30 euroa,
naiset 20 euroa, nuorilta ei maksua! Maksuosoite: Viitasaaren Kalakaverit
ry FI53 4753 0010 0555 32. Viestiksi maksuun: SM-särki + minkä seuran tai
yksityisen puolesta maksu on maksettu. Kortit noudettavissa
kilpailukeskuksesta 4.4. klo 7.00 alkaen. Lisätietoja: Mikko Niskanen, p.
040 552 5739 / niskasmikko24@gmail.com.

Kutsu SM-rautupilkkiin

SM-rautupilkki järjestetään la 18.4. klo
12.00-16.00 Inarin Tuulispääjärvellä. Alle 12-vuotiailla saa olla nimetty
tukihenkilö, joka saa antaa kairausapua ja avustaa kalan irrottamisessa,
muttei osallistua pilkkimiseen. Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20
euroa, nuoret kilpailevat ilmaiseksi. Joukkuemaksu on 30 euroa.
Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10.00 alkaen (joukkuejäsenten nimet
ilmoitettava etukäteen). Moottorikelkka kuljetus kilpailupaikalle
Tuulispään ylätasanteelta klo 9.00 alkaen. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p.
040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. 040 569 6488.
HUOM! SVK:n pilkkijaosto on muokannut sääntöä koskien akkukairojen
käyttöä SM-rautupilkissä. Akkukaira on tästedes sallittu apuväline SM-rautupilkin
kaikissa sarjoissa.

SM-lohipilkin kutsu

SM-Lohipilkki kisataan Luoston Ahvenlammella (Sodankylä) su 19.4.
Kilpailuaika klo 10-14, siirtymäajat 30 min. Kilpailukeskus sijaitsee
Lapland Hotels Luostotunturi Ametistikylpylässä, Luostontie 1, 99555
Luosto. Kisakanslia avoinna la 18.4. klo 18.00-21.00 (ilmoittautuminen,
säännöt, kartta ym. aineisto). Ilmoittautuminen mahdollista myös
kilpailupäivänä su 19.4., silloin kilpailupaikalla klo 7.00 alkaen.
*Osallistumismaksut*: Miehet ja naiset 20 euroa, nuoret ilmaiseksi.
Joukkuemaksu (3 henkilöä etukäteen nimettynä) 30 euroa.
Ennakkoilmoittautumiset sähköpostiin puheenjohtajalvk@gmail.com 15.4.
mennessä. Maksut: FI 14 56412520076969 (saaja: Lapin Vapaa-ajankalastajat
ry). Viestikenttään: ”SM-lohipilkki 2020”. Ota maksutosite mukaan.
Huom!* Silikonipallojen ja syöttitahnan käyttö kielletty. Lisätietoja: Jorma Kaaretkoski, p.
040 569 6488.



Jaana Vetikko
tiedottaja















Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa.
Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan.

Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja.

Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €.

Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella.
Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa.

Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot.

Yhteystiedot:
Jarmo Niitynperä
Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki
puh. (02) 434215, 040-5427057
faksi (02) 4343352
Postiosoite PL 100 21201 Raisio
© 2007 Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry