Tänään 11.12. nimipäivää viettävät Taneli, Tatu, Daniel, Dan ja Daniela
(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 06.12. -17 )
Toimikunnat:


Keskustelufoorumi





Piirin koulutusristeily 24.-25.10.2015



Piirin yhdeksäs koulutusristeily keräsi 79 osallistujaa, joista osa Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiiristä.


Kuvassa ristelyväkeä.



Kaikki eivät mahtunee samaan kuvaan.



Piirin puheenjohtaja Jarmo Niitynperän avauspuheen ja osallistujien esittelyn jälkeen päästiin itse asiaan.


Piirin puheenjohtaja avasi tilaisuuden.


Kari O. Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta aloitti päivän seminaariosuuden aiheenaan ”Kalastulain toimeenpano muuttuvassa toimintaympäristössä”.
Hän heitti myös haasteen osallistujille, kysymällä mikä omassa kalastuksessamme on kestämätöntä.
Hän kertoi myös, että Lävnsi-Suomeen tarvitaan oma kalatalouskonsulentti, koska Rautasen Jannen panos koetaan riittämättömänä, mikä ei tietenkään johdu Jannesta vaan siitä ettei hänen aikansa kahden vapaa-aajankalastajapiirin konsulenttina riitä.
Kari valotti kuulijoille myös ELY-keskuksen kalatalousyksikon rakennetta ja pyysi piiriväkeä jatkamaan kalatuspaikkojen kartoitusta.


Kari O. Ranta-aho aloitusosuudessaan.

Hän kertoi myös, että maassamme on kolme kalatalous-ELY:ä ja että niiden tavoitteena on laskea kalastusalueiden lukumäärää kahdestasadasta sataan vuoteen 2017 mennessä siten, että nykyisten kalastusalueiden sisärajoja poistettaisiin ja kahdesta ”naapuruksesta” tehtäisiin yksi kalatalousalue. Kalatalousalueidern ulkorajat pidettäisiin kuitenkin nykyisellään.
Kalatalousalueiden yhteistyöryhmän toiminta alkaa keväällä 2016.
Kari kertoi myös joistain uudistuksista kuten että RKTL on muuttumassa luonnonvarakeskukseksi (LUKE)
Ranta-ahon alustuksen pohjalta käytiin jonkin verran keskustelua.

Seuraavana oli vuorossa Säkylän Pyhäjärven kalastusalueen isännöitsijä Markku Mäntyranta joka kertoi kalastusalueen perustetun 29.5.1989.
Mäntyranta esitteli vesialueen omistajien kartan, kalastusalueen kotisivut ja luvanmyynnin.
Hän kertoi, että kalastusalueella on 16 kalastuksenvalvojaa ja että poliisilta saa tarvittaessa virka-apua varsinkin ravustuksen alkaessa, jolloin sellaista kuulemma myös tarvitaan.


Säkylän Pyhäjärven kalastulueen isännöitsijä Markku Mäntyranta omassa alustusvuorossaan.

Mäntyranta kiitteli poliisia yhteistyön sujuvuudesta.
Talvinuottauksesta hän kertoi, että entisaikojen 100 nuottauspäivän sijaan nykyisin päästään tuskin 50:neen, johtuen ilmeisesti maapallon lämpötilan muutoksesta.
Pyhäjärvellä on kuitenkin kokeiltu nuottausta avovesikaudella ja Mäntyranta kertoikin uusien menetelmien sisäänajosta järvellä.
Mäntyrannan jäätyä varsinaisesta toimestaan eläkkeelle, hänet tavoittaa osoitteesta markku.mantyranta@sapyk.fi

Kahvitauon jälkeen Ilkka Mäkelä SVK:sta kertoi vapaa-ajankalastajien kuulumisia, pureutuen mm. taimenen kahteen esitettyyn alamittaan (eväleikattu 50 cm, luonnonkanta 60 cm).


Ilkka Mäkelä toi terveisiä keskusjärjsestöltä.

SVK:ssa ollaan sitä mieltä, että taimenella tulisi olla yksi alamitta (60 cm), kuten lienee ollut seminaariin osallituneidenkin mielestä.
Ilkka kertoi uuden kalastuslain tuovan mm. kuhan alamittaan joitain muutoksia, kuten että sisävesillä mittaa lasketaan 45:tä 42:n senttiin kun se merialueilla nostetaan 40:stä 42:n senttiin. 1 luokan ammattikalastajilla kuhan alamitta tulee olemaan 40 cm.
Nieriän alamitta Inarilla tulee olemaan 50 cm ja lohen kiintiö 2 kalaa/kalastaja joka koskee myös vetouistelua.
SVK on antanut lausunnon uudesta kalastuslain asetuksesta, puuttuen sen useisiin epäkohtiin. Johtaako lausunto mihinkään, sen aika näyttää, mutta toivotaan.
Mäkelä perehdytti kuulijat myös monipuolisesti ”Koolla on väliä” hankkeeseen.

Seuraavana Jaakko ”Jaska” Knaapila toi terveisiä Pohjnamaalta kertoen aika lailla samanlaisista ongelmista kuin mitä on ilmeisesti kaikissa vapaa-ajankalastajapiireissä, eli nuorten puuttuminen seuratoiminnasta ja piirin jäsenmäärän hidas mutta selkeä väheneminen. Kuvien perusteella Pohjanmaalla on kuitenkin vilkasta kilpailutoimintaa.


Kuvassa Knaapila avustajansa kanssa kertomassa Pohjanmaan kuulumisia.


Sitten oli taas kaffepaussin aika ja tauon jälkeen Maikolan Seppo tiedotti ensi kevään Göteborgin matkasta.

Seuraavaksi oli Rautasen Jannen vuoro kertoa kansallisesta rapustrategiasta mainiten mm, että jokirapukanta tulee säilyttää ja täplärapua kotiutetaan uusiin vesistöihin hallitusti.


Janne Rautasen osuudessa oli vauhtia, muttei vaarallisia tilanteita.

Vuotuinen rapusaalis on n. 7 miljoonaa rapua, joista jokirapuja on n. 1,5 miljoonaa ja täplärapua n. 5 miljonaa yksilöä.
Janne kertoi myös, että vaikka täplärapua pidetään ruttovapaana, se kantaa munasienien luokkaan kuuluvaa loista joka on kotoisin pohjois-Amerikasta ja on aiheuttanut valtavaa tuhoa muiden mantereiden rapukannoissa. Täplärapu kantaa lähes aina PS1 tyypin ruttoa.
Jannen mukaan Suomessa on n. 100 000 vapaa-ajan ravustajaa.
Rapuruton torjunnasta Janne kertoi mm. että tehostamalla tiedotusta ja neuvontaa, ehkäisemällä rapujen luvatonnta istuttamista, ruttoesiintymien seurantaa, istuttamalla tutkittuja rutottomia yksilöitä ja sumputtamalla rapuja ainoastaan pyyntivesistön vesissä voidaan olla melko varmoja, ettei ainakaan itse olla levittämässä rapuruttoa.
Janne kertoi, että tuleva vuosi tulee olemaan SVK:lle vilkas hankevuosi. Lisäksi hän kertoi kuulijoille nuorten asioista mm. leireistä, harrastemerkkien suorittamisesta, kalakerhojen käynnistämisestä, fisuun.fi sivuista sekä keskusjärjestön näkymisestä eri tavoin facebookissa.
Vielä hän kertoi Kalakiva-avustuksen olevan haettavissa ympäri vuoden sekä siihen liittyvästä aloituspaketista, joka sisältää mm vaapunvalmistusvälineistöä, pilkkivapoja ym.

Lopuksi Juha Ojaharju kertoi lisää fisuun.fi nuorten sivuista ja mm siitä että SVK:n kotisivut tulevat uusiutumaan kevään 2016 aikana. Lisäksi hän kertoi SVK:n Extranet-sivuista, jotka tuntuivat olevan isolle osalle kuulijoista tuntemattomat.


Juha Ojaharju kertoi keskusjärjestön ensi kevään suunnitelmista.


Kun aikaa oli päästettiin Kari O. Ranta-aho vielä kertomaan ”lempiaiheistaan” merimetsoista ja hylkeistä.
Merimetsokantaa on yhden kerran kokeiltu pitää kurissa rei'ittämällä munia siten, että pesiin jätettiin yksi muna haudottavaksi ja muut rei'itettiin. Tapa todettiin erittäin hyväksi, mutta kokeilukerran jälkeen se kiellettiin. Mistäköhän syystä ja kenen toimesta, jäi ainakin itselleni hieman epäselväksi.


Ranta-aho kertomassa "suosikeistaan", eli merimetsoista ja hylkeistä.

Kari kertoi laskennoissa saadun tulokseksi 24000 pesivää paria ja niiden lisäksi alle kolmevuotiaita poikasia olevan sen verran, että merimetsokanta kaikkiaan on n. 100 000 yksilöä. Merimetson ruokailutavoista ollaan oltu montaakin mieltä, mutta Ranta-ahon mukaan niille maistuu mm. koookas ahven ja 15-28 senttinen kuha kuuluu myös lintujen ruokavalioon. Kun tiedetään, että yksi merimetso syö suunnilleen puoli kiloa kalaa vuorokaudessa, ei liene suurikaan ihme, että suurien kolonioiden alueilla ei ole paljoakaan tehokkaampaa kalakantojen verottajaa.

Kari kertoi myös, että viimeisten laskemien mukaan Suomen merialueilla olisi 30 000 hallia eli harmaahyljettä ja reippaat 20 000 norppaa (arvio vaihtelee 17-24000 välillä).
Ei liene ihan vähäinen sekään kalamäärä, minkä hyljepopulaatiot pistävät suihinsa vuorokaudessa.

Merimetso aiheutti jonkin verran myös keskusterlua Ranta-ahon lopetettua alustuksensa.

Viimeisenä, muttei toki vähäisimpänä ohjelmana oli Naistoimikunnan järjestämät sukka-arpajaiset joiden jälkeen päästiin syömään.
Virallinen ohjelma oli siinä ja epävirallisesta ei liene tarvetta kirjoittaa.

Ilkka Lehtinen.
© 2007 Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry