(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 06.08. -24 )
Toimikunnat:
Keskustelufoorumi
|
Arkisto
 Vuosivaappu 2010 on tilattavissaTällä kertaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vuosivaapuksi on
valittu legendaarinen Nils Master Invincible (8cm). Kuten tunnettua, niin
Invincible toimii erityisen hyvänä yleisvaappuna pyytäen mm. haukea, ahventa,
kuhaa ja taimenta.
Kyseessä on erikoisväri, jota ei ole muualta saatavissa. Vaappua valmistetaan
600 kappaletta. Vuoden 2009 vaappuja (Haka DD) on vielä hieman jäljellä,
mutta kaikkien aiempien vuosien vaaput on myyty loppuun. Tilaa ajoissa, jotta
saat omasi.
Kalaseuroilla on mahdollisuus tilata vaappuja hintaan 7 €/ kappale +
toimituskulut. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl. Toimitus 6 kpl
laatikoissa. Tilaukset SVK:n toimistolta puh. 09-228 9130 tai
jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi.
Jaana Vetikko
tiedottaja
Tiedoksi Simojoella kalastaville lohestajille ja harjuksen pyytäjilleSimojoen kalastuslupiin muutoksia kesäksi 2010 Simon kunnan alueella.
Valtion vesialueet Simon kunnan alueella eivät ole vuonna 2010 mukana
Nousulohi ry:n yhteisluvassa. Simojoen alaosalle myydään tänä kesänä
kahta
eri kalastuslupaa: Yksityiset vedet ja valtion vedet. Valtion vesien
kalastusluvan numero on 2581, Simojoki Simo.
www.villipohjola.fi/item.asp?Section=3129
Ohessa pdf tiedostot kännykkälupaohjeista, lupa-aluekartasta ja
lupaehdoista.
Lataa tästä Metsähallituksen Simojoen esite
Lataa tästä valtion vesialueiden kartta
Valtion vesialueeseen kuuluu merkittävä määrä koskia Simon kunnan
alueella.
Suosituimmista kalastuskohteista valtion vesialueeseen ja uuteen
kalastuslupaan 2581 kuuluvat:
- Viherikoski kokonaan
- Tainikoski kokonaan
- Sankakoski pohjoisranta
- Vähä-Tainikoski eteläranta
- Tynnyrivirta
Alaniemen sillan alapuolisella jokialueella:
- Harrikoski länsiranta
- Aittakoski länsiranta
- Alaharsku länsiranta
- Lapinkoski länsiranta
- Hanskankosken niska länsiranta
- Louhelankari itäranta
- Hömmönkoski kokonaan
- Tammakoski itäranta
- Saunavirta itäranta
- Maitokallionvirta itäranta
- Mikkolankari länsiranta
- Harskukoski länsiranta
- Iso-Petäjäkoski itä/eteläranta
Lisätietoa uudesta valtion vesien kalastusluvasta soittamalla
Metsähallitukselle: Jyrki Satta (040 5133 628) tai Tapani Partanen (0400 183
493) .
Nousulohi ry:n yhteislupaa Simojoen yksityisille vesialueille Simossa myy
Helmin Lounaskahvila Simon keskustassa.
Ranuan kunnan alueella Simojoessa on edelleen oma yhteislupansa 2580
Simojoki Ranua, jonka voi ostaa Villin Pohjolan nettikaupasta
www.villipohjola.fi , tai Vapari-Aitasta Ranualta.
LupaterveisinPetter Nissén
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Vonkamiehentie 21
94450 KEMINMAA
Puh. +358 500 440 923
Sähköposti: petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
Savonlinnan Urheilukalastajat 60 vuotta, Savonlinna 15.5.2010Lue SVK:n Varapuheenjohtaja Kari Rajamäen puhe SUK:n 60-vuotisjuhlissa.
Lataa tästä Kari Rajamäen puhe
TENOJOEN KALASTUSSÄÄNTÖ ON UUSITTAVA Suomen ja Norjan vapaa-ajankalastusjärjestöt esittivät 15.6.2010 maiden
kalastusasioista vastaaville ministereille jätetyssä muistiossa Tenon
kalastussääntöä koskevien neuvottelujen jatkamista ja säännösten
muuttamista
vastaamaan Tenojoen lohikantojen kestävän käytön vaatimuksia.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) ja Norges Jeger- og
Fiskerforbund NJFF) toteavat muistiossaan, että nykyisillä
kalastussäännöillä ei voida enää jatkaa. Tutkimusraporttien mukaan
lohikantojen tila Tenojoessa ja sen sivujoissa on paikoin kriittinen
molemmissa maissa. Kutemaan nousevien lohien määrä on vähentynyt ja
erityisesti suurikokoiset, useamman merivuoden lohet ovat käyneet vähiin.
Järjestöjen mukaan jokialueen verkkokalastuksen tiukemmat aikarajat ovat
välttämättömiä, jotta norjalaiset suostuvat merikalastuksen
vähentämiseen.
Nykyisin lohenkalastus jokialueella alkaa 20. toukokuuta. Merellä
norjalaisten lohenkalastuskausi alkaa 1. kesäkuuta. Järjestöt haluavat
myöhentää molempia aloitusaikoja lohen kutunousun varmistamiseksi.
Jokialueen kulkutuksen ja patokalastuksen tiukempi ajallinen säätely
nähdään
tärkeäksi, koska norjalaiset merikalastajat rinnastavat neuvotteluissa
nämä
pyyntimuodot omaan kalastukseensa. Yleiseksi jokialueen
lohenkalastuskaudeksi järjestöt esittävät 1. kesäkuuta ja 15. elokuuta
välistä aikaa. Vapakalastukseen esitetään lohisaaliille
vuorokausikiintiöitä. Harjuksen vapakalastusta voitaisiin sopivin
säännöin
harrastaa rantakalastuksena läpi avovesikauden.
SVK:n ja NJFF:n esityksiä Tenojoen kalastussääntöön:- Kalastussäännön laajempi tarkastus suoritetaan viiden vuoden välein.
- Paikallisviranomaiset, Fylkesmannen i Finnmark ja Lapin ELY-keskus, tulisi
valtuuttaa antamaan vuosittain lohikannan tilaan perustuen ajallisia ja
sallittuja kalastusvälineitä koskevia rajoituksia, sekä saaliskiintiöitä
kaikille kalastajaryhmille.
- Lohenkalastuskausi Tenojoella kaikilla kalastajaryhmillä yhtenäinen
1.6.-15.8.
- Kulkutuksen kalastuskausi 1.6.-10.6.
- Patokalastus Tenojoessa alkaisi samaan aikaan kuin merikalastus Norjassa
ja päättyisi 15.7.
- Harjuksen rantakalastus vavalla sallitaan koko avovesikauden.
- Kaikille vapakalastajille saaliskiintiö 1 kpl yli 3 kiloa painava lohi/
kalastaja/ vrk. Alle 3 kilon painoisia lohia lisäksi enintään 3 kpl/
kalastaja/ vrk. Kalastus tulee lopettaa heti kalastajan saatua yli 3 kiloa
painavan lohen.
- Viikko- ja päivärauhoitusten tulee olla voimassa yhtenäisenä aikana koko
jokialueella, myös jokisuussa Norjan puolella.
- Kiinteistöön liittyvät yksityiset kalastusoikeudet kulkutukseen tai
patokalastukseen eivät saa monistua tai lisääntyä tilojen jakaantumisen,
myynnin tai omistajan vaihdoksen yhteydessä.
Tämän lisäksi järjestöjen tavoitteena on, että norjalaiset neuvottelevat
keskenään lohen merikalastukselle Finnmarkin rannikolla ja Tenovuonossa
nykyistä myöhäisemmän aloitusajankohdan. Ajankohdaksi esitetään 7.
kesäkuuta.
Liitteenä muistio järjestöjen käymästä neuvottelusta 28.4.2010
Lisätietoja: kalatalouskonsulentti Petter Nissén puh. +358 500 440 923,
petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
hallituksen puheenjohtaja Jouko Ojanperä puh. +358 400
621 887
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä
ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön
mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 600 seurassa toimii
yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.
Lataa tästä Tenon kalastussäännön neuvottelumuistio
Jaana Vetikko
tiedottaja
Esitys Selkämeren kansallispuistosta valmisYmpäristöministeriö on saanut valmiiksi lakiehdotuksen Selkämeren kansallispuiston perustamiseksi. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallispuiston perustamisesta 200-vuotisjuhlaistunnossaan viime vuoden lokakuussa.Esityksen mukaan Selkämeren kansallispuisto perustettaisiin pohjois-etelä -suunnassa noin 160 km pitkälle alueelle, joka ulottuu kapeahkona vyöhykkeenä Kustavin edustalta Merikarvialle. Puisto koostuisi pääasiassa valtion omistuksessa olevista aavan meren matalikoista ja luodoista sekä eräistä yksittäisistä saarista. Pinta-alaltaan ehdotettu kansallispuisto olisi runsaat 90 000 hehtaaria.
Ympäristöministeriön esittämässä muodossa ja laajuudessa Selkämeren kansallispuisto olisi paitsi Suomen niin myös koko Itämeren merkittävin merensuojelualue. Se turvaisi erityisesti Selkämeren merenalaisten ekosysteemien säilymisen. Ehdotettu kansallispuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös ilmastonmuutoksen tutkimukseen.Ensimmäisen kerran kansallispuiston perustamistarkoituksessa on mainittu luonnonkalakantojen turvaaminen. Puiston sisältävät aavan meren matalikot ovat monille kalalajeille arvokkaita lisääntymisalueita. Kalastolle haitallisten eläinlajien, kuten harmaahylkeen metsästys esitetään sallittavaksi koko puiston alueella kansallisen kannanhoitosuunnitelman mukaisesti. Tämä tukisi osaltaan luonnonkalaan perustuvan perinteisen merikalastuksen jatkuvuutta ja kalatalouden kestävyyttä Selkämerellä.Lakiesityksessä on erityisesti pyritty huomioimaan varsinkin Vakka-Suomelle tärkeä kalatalous. Potentiaaliset kalanviljelyalueet on rajattu kansallispuiston ulkopuolelle. Kalastus ehdotetaan sallittavaksi koko Selkämeren kansallispuistossa ilman erillistä lupaa.
Ympäristöministeriössä aiemmin laadittu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella. Hallituksen käsiteltäväksi annettavassa esityksessä lausunnonantajien näkemyksiä on otettu huomioon joko säädöksiä tai esityksen perusteluja muuttamalla. Tämän mukaisesti on muun muassa täsmennetty valtiolle luonnonsuojeluun hankittujen alueiden kansallispuistoon liittämisen edellytyksiä.Säpin muflonien metsästäminen sallittaisiin niin ikään.
Mahdollisuutta vesilintujen syysmetsästykseen yleisvesien luodoilla laajennettaisiin koskemaan Räyhien, Bokreivien ja Harmaalettojen lisäksi myös Kasalabodan luotoja Merikarvialla.Mainitut muutokset lieventäisivät osaltaan paikallisväestön keskuudessa kansallispuistoa kohtaan kielteisiksi koettuja näkemyksiä, mutta eivät kuitenkaan heikentäisi Selkämeren kansallispuiston luonnonsuojelullisten tavoitteiden saavuttamista.Lakiehdotus Selkämeren kansallispuiston perustamiseksi annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Hannu Karjalainen, puh. 0400 143 923, etunimi.sukunimi(a)ymparisto.fi
Erityisavustaja Helena Pakarinen, puh. 050 388 0011, etunimi.sukunimi(a)ymparisto.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
Vapaa-ajankalastajapiireille!Asiaa Piirin mestaruuspilkistä ja pilkkimaajoukkue-karsinnoistaKilpailutoimikunta totesi viime kokouksessaan, että on ilmennyt
epätietoisuutta pilkkimaajoukkue-alkukarsinnoiden SVK:n osuudesta.
Piirimestaruuskisoissa käytävän alkukarsinnan osalta, on SVK:lle maksettava
kilpavero 0,90e / kilpailija. Vero maksetaan kaikista Piirimestaruuskisoihin
osallistuvista kilpailijoista, eikä vain osasta.
SVK:n veron maksaja on vapaa-ajankalastajapiiri. Mikäli piiri itse ei
järjestä mestaruuskisaa, se harkintansa mukaan voi laskuttaa maksun kisan
järjestäjältä.
Mikäli mj-alkukarsintaa ei käydä PM-pilkin yhteydessä, tulee tilalle
järjestää kolme erillistä karsintakisaa. SVK:lle maksettava kilpavero on
silloin 0,35e jokaisessa osakisassa, jokaista kilpailijaa kohden. Se on
kilpailijasta itsestä kiinni, haluaako hän loppukarsintapaikan saatuaan
osallistua tähän.
Käytäntöjä on huhujen mukaan ollut useita, mutta yllä olevat kaksi
vaihtoehtoa ovat siis ainoat oikeat. Kilpailuverot on maksettava SVK:n
tilille 14 vrk kuluessa kisoista, ja se koskee myös kaikkia SM-kilpailuja.
t: Marcus Wikström
kilpailutmk:n sihteeri
Jaana Vetikko
tiedottaja
Lounais-Suomi on vuoden kalastusalueSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut vuoden 2009
kalastusalueeksi Turun seudun sisävesillä toimivan Lounais-Suomen
kalastusalueen. Valtakunnallinen toiminta-arviointi on toteutettu
vapaa-ajankalastusjärjestöjen toimesta neljätoista kertaa. Lounais-Suomen
kalastusalue on ensimmäinen lounaiselta tai eteläiseltä rannikolta valittu
vuoden kalastusalue.
Lounais-Suomen kalastusalue on ylläpitänyt jo vuosia Aurajoen Halistenkosken
ja Nautelankosken sekä Laajoen Korvensuunkosken koskikalastuspaikkoja.
Liedon Nautelankoski on varattu pelkästään perhokalastukseen. Kalastusalue
on ohjannut kalastusta ja koskikalastusalueilla liikkumista sekä määrännyt
taimenen alamitaksi 50 cm Nautelan- ja Korvensuunkoskien lupa-alueilla.
Yhteistyötahoina lupienmyynnissä ja muussa toiminnassa ovat muun muassa
kalastusalueen toimipisteenä oleva Halistenkosken Myllärintalo, Turun
kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, kalastustarvikeliikkeitä ja
huoltoasemia.
Lounais-Suomen kalastusalue on ollut aktiivinen kalastuspaikkojen
järjestämisen lisäksi myös kalakantojen seurannassa ja hoidossa.
Kalastusalue on kunnostanut virtavesiä ja seurannut niiden kalakantoja
sähkökalastuksin. Kalastusalue on koordinoinut Yläneen järvihanketta
Elijärven, Lampsijärven ja Mynäjärven alueella. Esiselvitysvaiheessa
selvitettiin muun muassa järvien kalastoa, vesikasvillisuutta ja
hajakuormitusta. Elijärvellä on myös niitetty toistuvasti
vesikasvillisuutta. Lisäksi kaikilla järvillä on toteutettu pienimuotoisia
kunnostushankkeita sekä ojakatkoksia ja laskeutusaltaita hajakuormituksen
vähentämiseksi. Lounais-Suomen kalastusalue on ollut mukana useissa
kotimaisissa ja kansainvälisissä vesistöhankkeissa.
Vuoden kalastusalue valinnalla Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tarkoituksena on kehittää kalastusalueissa vapaa-ajankalastuksen hyväksi
tehtävää toimintaa sekä lisätä kalastusaluetoiminnan yleistä arvostusta
ja
tunnettavuutta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä
ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön
mukaisessa
kalastuksessa. Keskusjärjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 630 seurassa
toimii yhteensä 50 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:Lounais-Suomen kalastusalue, isännöitsijä Olli Ylönen, puh. 040 578 6890.
SVK, kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, puh. 0500 151 843.
Jaana Vetikko
tiedottaja
KANSANEDUSTAJA MARJA TIURA VAATII PIKAISTA PARANNUSTA ERÄ-JA KALASTUSOPPAIDEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIINEduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Marja Tiura
vaati kalastuslain muuttamista niin, että osanottajamääriltään vähäiset
järjestetyt tilaisuudet eivät jatkossa vaatisi onginta-, pilkintä- ja
viehekalastuskilpailujen tapaan kalastusoikeuden haltijan lupaa. Muutos
antaisi täten kalastusmatkailuyrittäjille oikeuden järjestää
yleiskalastusoikeuksien perusteella ohjattuja ja opastettuja kalastusretkiä
ilman kohtuuttomia lupahakemuksia.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Lapset ja luonto
-nuorisotyöseminaarissa tänään Tampereella puhunut Tiura kiirehti maa- ja
metsätalousministeriössä valmistellun kalastuslain muutosesityksen
läpivientiä. Ohjatuista kalastusretkistä hyötyvät myös lapset ja nuoret
sekä
sellaiset väestöryhmät, joilta liikunnalliset tai muut syyt estävät
kalavesille pääsyn. Kyse on siis elämysten tarjoamisesta myös heille,
joille
se ei ole aina arjessa mahdollista. Myös seminaarissa puhunut näyttelijä
Jasper Pääkkönen kaipaa Suomeen parempia kalastusmatkailumahdollisuuksia.
Jasper Pääkkösen mukaan Suomen kalastusmatkailu on kivikautistaSuomessa kalastusmatkailu elää yhä kivikautta. Toisin ovat asiat Ruotsissa.
Siellä on kalastukselle järjestetty kunnon puitteet ja on helppo päästä
kalaan; kalavedet, majoitusmahdollisuudet ja oppaiden palvelut ovat helposti
saatavissa.
Pääkkösen mukaan hän kavereineen käy mielellään kalassa Ruotsissa,
sillä
siellä on ymmärretty kalastusmatkailun valtava merkitys. Keski-Euroopasta
tulee kesäisin huomattavat määrät turisteja nauttimaan hyvistä
kalastusmahdollisuuksista. Kalastusmatkailu antaa merkittävän lisän pienten
kaupunkien ja kylien talouteen. Esimerkkinä hän mainitsi pienen
haukijärven,
jonka koko kesäajan kalastus oli myyty ranskalaisille
kalastusmatkailijoille. Kalastusturisteja matkaa Ruotsiin Tsekistä,
Ranskasta, Saksasta ja muista Keski-Euroopan maista EU-rahoitteisen
kalastusmatkailun kehittämishankkeen seurauksena. Kalastusmahdollisuuksista
tiedottaminen ja kalastuspalveluiden kehittäminen ovat avainsanoja.
Kalastus on osa nuorten elämäntaitoja Marja Tiuran mukaan ei ole itsestään selvää, että saamme tulevaisuudessa
nuoret mukaan kalastustoimintaan. Tulevaisuuden maailma tulee olemaan yhä
vilkastempoisempi, nopeampi, täynnä tietoa ja virikkeitä. Minkälaisia
taitoja ja osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa? Ja kuinka turvaamme
nuorten kiinnittymisen elämään? Tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä on
pohtia
kaikkia näitä asioita ja luoda edellytyksiä tulevien sukupolvien hyvään
elämään.
Olemme aina löytäneet rauhaa, elämäniloa ja inspiraatiota luonnosta. Jos
luonnossa liikkumisen perinne katkeaa, katoaa suomalaisesta kulttuurista
kenties sen olennaisin ydin. Meidän tulee antaa tuleville sukupolville
tämä
perintö eteenpäin ohjaamalla heitä luontoharrastusten pariin ja luomalla
lainsäädännöllä sellaiset edellytykset, että luonnossa liikkuminen ja
kalastaminen eivät ainakaan vaikeudu
Vanhempien tuki kalastusharrastukselle on tärkeääJasper Pääkkönen muisteli, että hänen kouluaikanaan lähes kaikki
luokkakaverit kalastivat tavalla tai toisella. Nyt saattaa olla niin, että
nuori ei ole nähnyt ensimmäistäkään särkeä. Nykyluokista löytyy
yleensä vain
kourallinen oppilaita, jotka kalastavat. Siksi Kaverin kanssa kalaan-hanke
on erittäin tärkeä. Sen kautta oppilaat voivat saada kipinän kalastukseen.
Kalastustietoutta pitäisi viedä myös oppilaiden vanhemmille sekä
opettajille, joiden tuki lapsen kalastusharrastukseen on ensiarvoisen
tärkeää. Kalastusharrastus voi loppua alkuunsa, jos vanhemmilla ei ole
aikaa viedä lapsia kalapaikoille, hankkia välineitä tai muuten tukea
harrastusta. Tähän onneksi löytyy apua kalastusseuroista.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on maamme johtava
vapaa-ajankalastajien järjestö, jonka keskeisimpiä tavoitteita on edistää
kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta sekä edistää
kalastusharrastusta etenkin nuorten ja perheiden luontoharrastuksena.
Suurimpana nuorisohankkeenaan järjestö on toteuttanut Kaverin kanssa Kalaan
-ohjelmaa, jossa on opastettu kymmenen vuoden aikana lähes 300 000 lasta
kalastuksen saloihin. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa
toimii yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja Lapset ja luonto seminaarista ja vapaa-ajankalastuksesta:
Kalatalouskonsulentti Janne Rautanen, puh. 0400 946 968
toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä puh. 050 309 7204
Jaana Vetikko
tiedottaja
MARKKU MARKKULA JA KANSANEDUSTAJAT ERKKI PULLIAINEN, KARI RAJAMÄKI JA JANNE
SEURUJÄRVI VAPAA-AJANKALASTAJIEN JOHTOONJohtaja Markku Markkula on valittu Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön (SVK) uudeksi puheenjohtajaksi keskusjärjestön
vuosikokouksessa Valkeakoskella 29.11.2009.
SVK:n varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja Erkki Pulliainen
Oulusta, kansanedustaja Kari Rajamäki Varkaudesta ja kansanedustaja Janne
Seurujärvi Inarista.
Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jouko Ojanperä
Tampereelta.
Kalastuslain kokonaisuudistusta käsitellyt vuosikokous vaati hyvin toimivien
yleiskalastusoikeuksien laajentamista. Läänikohtaista viehekorttia tulee
kehittää niin, että vetouistelijat voivat lisämaksusta ostaa oikeuden
useamman vavan ja vieheen käyttöön. Läänikohtaista
viehelupajärjestelmää
tulisi monipuolistaa sisällyttämällä siihen myös muita kalastusmuotoja,
kuten sukelluskalastus.
Jokamiehen kalavesienhoidon edistämiseksi katiskakalastuksesta tulee
vuosikokouksen mielestä tehdä maksuton yleiskalastusoikeus. Rehevöityneiden
vesien kalakantojen hoito on kaikkien kalastuksen harrastajien yhteinen
tehtävä ja norppaystävälliseksi todettu katiska on todettu tehokkaaksi
särkikalojen pyydykseksi.
Vuosikokous oli syvästi huolestunut uudistustyössä esitetyistä
ratkaisumalleista, joissa kalastusaluejärjestelmä lakkautettaisiin ja
kalastuksen järjestäminen jätettäisiin osakaskuntien huoleksi. Hajanainen
ja pääsäänöisesti toimimaton osakaskuntajärjestelmä ei enää
vuosikymmeniin ole
kyennyt vastaamaan järkevästä kalavesien käytöstä ja hoidosta.
SVK vaatii sen sijaan kalastusalueiden aseman vahvistamista siirtämällä
kalastuksen järjestäminen ja kalavesien hoito lakiuudistuksessa
osakaskunnilta kalastusalueille. Kalastusalueita tulee yhdistää suuremmiksi,
myös taloudellisesti toimintakykyisiksi yksiköiksi, joiden isännöinnistä
vastaavat kalastusalan ammattilaiset.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä
ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön
mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii
yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä puh. 050 309 7204
Puheenjohtaja Markku Markkula puh. 050 464 2455
Jaana Vetikko
tiedottaja
MALTTIA TALVISEEN KOSKIKALASTUKSEENLupakäytännön muuttumisen ja talvien leudontumisen myötä talvikalastus on
jo vuosia ollut mahdollista yhä useammilla koskilla. Varsin moni perhokalastaja
käyttää tilaisuutta hyväkseen.
Talvisin koskialueiden suvannoissa viihtyy yleensä vain poikasia. Parin vuoden
ikäiset poikaset näyttäisivät vielä olevan laumasieluja ja "saaliit" hyvän
perhon löytyessä voivat olla melkoisia. Pakkasta saattaa kalastushetkellä
olla liki 10 astetta. Pakkaskeleihin liittyy riski, jota ei välttämättä ole
kunnolla tiedostettu: kala saattaa sokeutua, kun sen silmät joutuvat
kosketuksiin pakkasilman kanssa.
Viisainta olisi pidättäytyä kokonaan koskilla kalastamisesta talvisaikaan.
Taimenten elämä hyisessä, n. puoliasteisessa vedessä on riittävän kovaa
ilman koukuttamistakin. Tästä osoituksena on myös mitan täyttävienkin
taimenten heikko talvisaikainen kunto, olipa kyseessä sitten luonnon taimen tai
istukas. Jos pakkasellakin on pakko päästä kosken äärelle perhoja
tuulettamaan, pitää kalojen vapauttamisessa noudattaa suurta huolellisuutta ja
irrottaa kalat veden alla. Tämä saattaa jäätää käsiä, mutta säästää
kalojen silmät sokeutumisella.
Ja loppujen lopuksi - perhokalastus on kesäurheilulaji.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä
ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii
yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: Jouko Keto puh. 040 708 1951.
Jaana Vetikko
tiedottaja
Vetoomus Tenon lohen puolestaKeski-Suomen Perhokalastajat järjestivät 26. perhonsidonnan SM-kilpailut ja
11. perhosymposiumin Jyväskylässä 14.-15.11.2009. Lauantaipäivän teemaksi
oli valittu Tenon lohi ja sen ongelmien tunnetuksi tekeminen. Tilaisuus oli
historiallinen, sillä Tenon lohen ainutlaatuisuudesta ja merkittävyydestä
huolimatta tämä oli ensimmäinen kokopäiväinen, julkinen tilaisuus
Suomessa,
jossa puhuttiin vain Tenon lohesta ja jossa alustajina oli edustajia
kaikista Tenon kalastuksen pääintressiryhmistä.
Tähän Teno-teeman pohtimiseen osallistui 10 esitelmöitsijää (ohessa
ohjelma)
ja noin 120 kuulijaa. Päivän otsikkokysymykseksi oli asetettu ”Onko Tenon
lohi jo menetetty?”. Jokaisen asiantuntijan arvio oli, ettei tilanne ole
näin huono. Tenon lohen ylle on kuitenkin kerääntynyt niin suuri joukko
erilaisia uhkatekijöitä, ettei entiseenkään ole enää paluuta. Johtava
näkemys oli, että lohenkalastuksen suojelu- ja säätelykäytäntö tulee
uudistaa sellaiseksi, että muutoksia voidaan tarvittaessa tehdä
kalastuskaudenkin aikana ja että säätelyn tulee kohdistua kaikkeen
kalastukseen ja jokaiseen kalastajaryhmään. Nykyinen tilanne ei vastaa
kansainvälisiä varovaisuusperiaatteita eikä myöskään valtiosopimuksen
sitoumuksia.
Perhosymposiumin yhteydessä laadittiin vetoomus Tenon suojelu- ja
säätelyasioiden vauhdittamiseksi ja uudistamiseksi. Vetoomuksen
ensimmäisinä
allekirjoittajina olivat Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko
Guttorm sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön varapuheenjohtaja
Jorma Ojanperä. Vetoomus tullaan lähettämään kaikille keskeisille Tenon
asiassa toimiville tahoille.
Lue tästä vetoomus Tenon lohen puolesta
Tenoterveisin Keski- Suomen Perhokalastajat
Tiedustelut Teno-aiheesta:
Anssi Eloranta 040 533 6976
Jaana Vetikko
tiedottaja
Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa
Helsinki 8.12.2009
Kalastuksenhoitomaksujen hinnat nousevatValtion kalastuksenhoitomaksujen hinnat nousevat
elinkustannusindeksikorotuksen johdosta. Vuonna 2010 kalastuksenhoitomaksut
ovat 22 euroa kalenterivuodelta ja 7 euroa seitsemän vuorokauden
kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksut suoritetaan maa- ja
metsätalousministeriön tilille: Nordea 166030-101496.
Kalastuksenhoitomaksun voi suorittaa pankissa, maksuautomaatilla,
verkkopankissa tai kalastuslupien verkkokaupoissa, monissa postikonttoreissa
ja R-kioskeissa. Kalastuksenhoitomaksuvarat käytetään kalastajien ja
kalavesien hyväksi. Noin kolmannes varoista käytetään suoraan kalavesien
hoitoon.
Maa- ja metsätalousministeriö postittaa viikolla 50 noin 300 000
kalastuksenhoitomaksukirjettä, jotka pitävät sisällään saajan
henkilökohtaisella viitenumerolla varustetun kalastuksenhoitomaksun
tilisiirtolomakkeen sekä tietoa kalastukseen liittyvistä lupa-asioista.
Kirjeen saavat kaikki kalastuksenhoitomaksurekisteriin kuuluvat sekä vuoden
2010 aikana 18 vuotta täyttävät henkilöt.
Kaikille henkilökohtaisen maksulomakkeen saaneille lähetetään postitse
kotiin kalastuskortti, kun he ovat suorittaneet kalastuksenhoitomaksunsa
31.5.2010 mennessä käyttäen henkilökohtaista viitenumeroaan.
Kalastuskortti
on todistus maksetusta kalastuksenhoitomaksusta ja se kulkee kätevästi
mukana kalavesillä. Kalastuskortteja postitetaan kuukauden välein. Kuitti
maksutapahtumasta toimii todistuksena, kunnes kortti saapuu.
Kalastuksenhoitomaksurekisterin kokoaminen jatkuu edelleen.
Kalastuksenhoitomaksurekisteriin voi ilmoittautua maa- ja
metsätalousministeriön internetsivuilla osoitteessa:
www.mmm.fi/kalastus/rekisteri Rekisteriin ilmoittautuneille lähetetään,
mikäli he niin toivovat, postitse kalastuksenhoitomaksun maksulomake kotiin
pian ilmoittautumisen jälkeen.
Maa- ja metsätalousministeriö ylläpitää kalastuksenhoitomaksurekisteriä
mm.
kertyvien kalastuksenhoitomaksujen seurantaa ja jakamista sekä kalatalouden
suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Rekisterin tietoja voidaan
käyttää
myös kalatalouden edistämiseen sekä tilasto- ja tutkimustarkoituksiin.
Lisäksi tietoja saadaan luovuttaa myös kalatalousalan suoramarkkinointiin.
Osana valtion aluehallinnon uudistusta läänit lakkautetaan vuoden 2010
alusta. Läänikohtaiset viehekalastusmaksut noudattavat kuitenkin jatkossakin
nykyisiä läänirajoja. Läänirajat esittävään karttapalveluun pääsee
osoitteesta www.mmm.fi/kalastus/
Lisätietoja: Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, puh. (09) 160 52421
Ylitarkastaja Roni Selén, puh. (09) 160 52726
SVK TARJOAA SEURAAVIA TUOTTEITAAN JÄSENISTÖLLEwww.vapaa-ajankalastaja.fi/julkaisut/?id=6231 Kesämökin kalaherkut,
ahvennapsikkaista rosvolahnaan on ilmestynyt, tilaa omasi!
Kesämökin kalaherkut kertoo, miten itse pyydetyistä eväniekoista
valmistetaan mökkioloissa maittavaa ruokaa. Mukana ovat tuttujen ahvenen,
hauen, kuhan ja siian lisäksi monet vähemmän arvostetut, mutta sitäkin
yleisemmät suomalaiset saaliskalat, kuten lahna, särki, säyne ja salakka.
Työhuoneeksi riittää mökin vaatimaton keittiö tai grillipaikka.
Houkuttelevien ja kekseliäiden ruokaohjeiden lisäksi oppaasta löytyy helpot
ohjeet ja käteviä niksejä kalojen perkaamiseen, suomustukseen, fileointiin,
nylkemiseen ja säilyttämiseen. Niiden avulla kokematonkin kalankäsittelijä
saa käyttöönsä laadukasta raaka-ainetta kalaa haaskaamatta. Kymmenissä
ruokaohjeissa kaloja grillataan, loimutetaan, paistetaan, halstrataan,
savustetaan, graavataan ja keitetään.
Verraton käsikirja niin kokeneille kalaherkkujen ystäville kuin niihinkin
koteihin, joissa vasta totutellaan kalan käsittelyyn ja herkkujen
valmistamiseen. Kirjan työntää kernaasti reppuun myös retkeilevä kalamies.
176 -sivuisen kirjan ovat tehneet lehdestämmekin tutut Jaana Vetikko, Kari
Nyberg ja Veikko Rinne.
Hinta: 38 € (suositus 45 €) + toimituskulut
Tilaukset:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki
puh. (09) 228 9130, fax. (09) 684 9904
s-posti: jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Hanki kunnolliset kalankäsittelyvälineet!Kunnollisilla välineillä kalankäsittely on helppoa ja mukavaa. Hanki nyt
Swibon kalankäsittelyvälineet meiltä.
Fileointiveitsi joustavalla suoralla 20 cm terällä 18 e
Fileointiveitsi joustavalla käyrällä 20 cm terällä 19 e
Fileointipiikki 7 e
Teräksinen teroituspuikko 29 e
Hintoihin lisätään toimituskulut.
Tilaukset:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki
puh. (09) 228 9130, fax. (09) 684 9904
s-posti: jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Huolehdi lapsesi turvallisuudesta. Lapsi-messuilla esilläolleita pelastusliivejä saaatavana edullisesti (noin - 20 % ovh:sta):
Baltic Tuff Tuff hintaan 45 eur
Baltic Print hintaan hintaan 45 eur
Baltic pelastusliivi hintaan 79 eur
Bambi Supersoft hintaan 63 eur
Kaikkien liivien kelluttavuus on 100 N.
Lisäksi on vaaleansinisiä ja punaisia kelluttavai uimapukuja (ei kuvaa) hintaan 30 eur.
Liivejä on rajoitetusti - nopeat voittavat!Maija Castrén
hankepäällikkö
maija.castren(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Vanha talvitie 2 - 6 A 11
FI- 00580 Helsinki
p. 09 2289 1311, 040 505 6951
fax 09 684 9904
Jaana Vetikko
tiedottaja
Kalastus-messuilla esillä olleista laadukkaista tuotteista nyt ovh:sta - 40 %!Myytävänä SVK:ssa ovat:1. Baltic Nature -kelluntaliivi, XL, väri khaki, soveltuu erinomaisesti perhokalastajalle, hinta 70 eur (ovh 119 eur)
2. Baltic Fisherman -kelluntaliivi, XL, väri vihreä, soveltuu erinomaisesti perhokalastajalle, hinta 70 eur (ovh 99 eur)
3. Baltic ilmatäytteiset liivit automaattilaukaisulla, koko 40 - 150 kg, väri punainen, sopii veneilijöille, hinta 110 eur (ovh 168 eur)
4. Baltic Bergen -kelluntatakki, koko L, väri sininen, sopii monipuoliseen vesillä liikkumiseen, hinta 120 eur (ovh 195 eur)
5. Baltic -housut, yltävät rinnankorkeudelle, väri tummansininen, koko L, sopii monipuoliseen vesillä liikkumiseen, hinta 120 eur (ovh 195 eur)
Yhteydenotot Maija Castrénille.
Maija Castrén
hankepäällikkö
maija.castren(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Vanha talvitie 2 - 6 A 11
FI- 00580 Helsinki
p. 09 2289 1311, 040 505 6951
fax 09 684 9904
Jaana Vetikko
tiedottaja
Vapaa-ajankalastajapiirit ja –seuratHei,
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenten jäsenedut löydät kotisivuilta www.vapaa-ajankalastaja.fi
Klikkaa Kalastusmatkailu > Matkailun jäsenetuja. Päivitämme sivuille uusia jäsenetuja pitkin vuotta. Uusimmat jäsenetukohteemme ovat Länsi-Suomen läänissä Pohjanmaalla Kylpylä Kivitippu Lappajärvellä ja Perhon luontomatkailukeskus Joutenhovi Salamajärven kansallispuiston kupeella.
Joutenhovista voi vuokrata koko järven yksityiskäyttöön kalaseuran ryhmälle kesät talvet. Sopii niin kalastusretken tukikohdaksi kuin kokouspaikaksi samalla. Kangaslammessa voi kalastaa kirjolohta, siikaa, ahventa ja särkeä .
Tutustu uusimpiin jäsenetuihin tästä www.vapaa-ajankalastaja.fi/?cg=1&sg=9&ssg=107&pid=109
Jäsenedut lääneittäin löytyvät tästä www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&cg=1&sg=9&ssg=107&pid=107
Jäsenedut on saatavissa kertomalla varauksien yhteydessä SVK:n jäsenyys ja esittämällä jäsenkortti tositteena. Henkilöjäsenille lähetetään uudet SVK:n jäsenkortit vuoden 2009 jäsenmaksulaskun yhteydessä.
Terveisin,
SVK Matkailutoimikunta
Jaana Vetikko
tiedottaja
VIELÄ EHTII UISTELEMAAN LASTEN KANSSAAurinko paistaa ja lämmintä vielä riittää näin elokuun loppupuolella. On
aika lähteä lasten kanssa uistelemaan. Uistelu on harrastus, joka on vienyt
monet mukanaan. Toiset uistelevat vavalla tai kahdella, toisilla vapoja on
toistakymmentä. Nykyaikaiset veneet mahdollistavat myös perheen pienempien
mukana olon uistelureissulla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
Lapsesta kalaan -hanke kannustaa ottamaan pienemmätkin lapset mukaan
kalastusharrastukseen.
Uisteleminen lasten kanssa kannattaa aloittaa parista kolmeen tuntiin
kestävillä reissuilla. Liian pitkä paikallaan olo alkaa tottumatonta
puuduttaa, ja jos saalis on vähäistä, voi harrastus katketa jo
alkumetreillä. Mitä pienempi uistelija on kyseessä, sitä enemmän
kannattaa
varata muuta toimintaa veneeseen, kalan tarttumista odotellessa. Jos
veneessä on kaikuluotain, pohjan ja kalojen tarkastelu luotaimen kautta avaa
aivan uuden maailman lapsille. Näin aikakin kuluu paremmin, kun on
mielenkiintoista tekemistä.
Uisteluveneen ei välttämättä tarvitse olla soutuvenettä kummempi. Vieheet
vaan veteen ja tärppejä odottamaan. Monesti pienellä veneellä pääseekin
sellaisiin paikkoihin, johon isolla veneellä ei voi mennä. Esimerkkinä
voidaan pitää pieniä järviä ja lampia, joita maassamme riittää yllin
kyllin.
Keli kuitenkin kannattaa valita mukana olevien lasten ikä ja käytettävä
vene
huomioon ottaen. Jo alusta alkaen lapset tulee totuttaa käyttämään asiaan
kuuluvia kelluntavälineitä.
Uistelu kalastusmuotona antaa mahdollisuuksia moneen. Venettä voi liikuttaa
helposti trailerilla vesistöstä toiseen ja kalastamaan pääsee vaikka muun
matkailun yhteydessä. Lisäksi plussana uistelulle on useat kalalajit, joita
voidaan kalastaa läpi koko avovesikauden. Parhaillaan uistelu on koko
perheen harrastus, joka tuo myös lapselle vaihtelua perinteisen rannalta
onkimisen ja virvelöinnin rinnalle. Eväät vaan matkaan ja porukalla
uistelemaan.
Alle 18 -vuotiaat ja yli 64 –vuotiaat saavat uistella yhdellä vavalla ja
vieheellä sekä painovieheellä ilman kalastuslupia. Yli 18 –vuotiaan, joka
uistelee useammalla vavalla, täytyy maksaa kalastuksenhoitomaksu sekä
vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella vieheluvalla saa 18-64 -vuotias
uistella yhdellä vavalla ja vieheellä sekä painovieheellä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä
ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön
mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii
yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:kalatalouskonsulentti Janne Tarkiainen puh. 044 547 9116
kalatalouskonsulentti Janne Rautanen puh. 0400 946 968
Jaana Vetikko
tiedottaja
HEITTOKALASTUSKIN OPITAAN HARJOITTELEMALLA
Heittokalastus kuuluu lasten ja nuorten kestosuosikeihin. Se on kalastusmuoto, joka onnistuu niin maalta kuin veneestäkin. Heittokalastajan yleisimmät saaliskalat ovat hauki ja ahven, kokeneemmat pyytävät myös taimenta heittämällä. Oikeilla välineillä ja pienellä harjoittelulla alle kouluikäisetkin lapset oppivat heittokalastamaan. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Lapsesta kalaan -hanke kannustaa ottamaan pienemmätkin lapset mukaan kalastusharrastukseen.
Heittokalastusvälineet on syytä hankkia pyydettävän kalalajin mukaan sekä harjoittelijan ikä huomioon ottaen. Aloittelijan ei kannata hankkia liian raskaita eikä kalliita välineitä. Jos välineet ovat huonot, voi harrastus loppua heti alkumetreillä. Oikeanlaiset välineet niin kaloille kuin kalastajalle löytyvät helpoimmin asiansa osaavasta kalastustarvikeliikkeestä.
Heittokalastuksen aloittaminen on hyvä aloittaa ns. ” kuivaharjoittelulla”. Siiman päähän laitetaan heittopaino ja mennään avoimelle paikalle heittämään. Urheilukentät soveltuvat harjoitteluun mainiosti. Heittopainoksi soveltuu myös uistin, josta koukut on poistettu.
Heittämisen alussa kannattaa muistaa, ettei tarkoituksena ole saada painoa mahdollisimman kauas. Tarkkuus ratkaisee, kuinka paljon uistimia menetetään tulevaisuudessa. Heittoharjoittelussa on hyvä ottaa kiintopiste, johon yrittää osua. Ämpäri on tarkoitukseen sopiva ja helposti mukana pysyvä apuväline. Mitä pienemmästä harjoittelijasta on kyse, sitä tärkeämpää on myös onnistuminen harjoittelun aikana.
Yleisimmät käytössä olevat heittotyylit ovat sivulta ja päältä heittäminen. Nämä riittävät aloittelijalle ennen vesille menoa. Heittoharjoittelussa tärkeää ymmärtää, mitä tapahtuu, jos siima vapautetaan heittäessä väärään aikaan. Esimerkiksi sivulta heitettäessä, siiman vapauttaminen liian aikaisin vie uistimen heittäjästä katsottuna liiaksi vasemmalle. Oikean kulman heittämiseen (n. 45º) oppii vain harjoittelemalla. Kun oivaltaa oikean heittokulman tärkeyden, alkaa osumatarkkuus kohteeseen parantua. Jo muutamalla harjoittelukerralla estetään minne sattuu heitot käytännössä.
Muista kalastusluvat
Alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet saavat kalastaa läänikohtaisen viehekalastusmaksun oikeuttamalla tavalla ilmaiseksi. 18-64 –vuotiaiden on maksettava valtion kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehekalastusmaksu tai vaihtoehtoisesti kalaveden omistajan lupa. Läänikohtaisella viehekalastusmaksulla saa käyttää yhtä vapaa ja viehettä, sekä vetouistelussa lisäksi yhtä painoviehettä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
kalatalouskonsulentti Janne Tarkiainen puh. 044 547 9116
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström puh. 045 110 2126
Jaana Vetikko
tiedottaja
Nyt KUHAVESILLEKuhakannat ovat vahvat lähes kaikkialla ja kuhaa on nyt runsaasti useimmissa
suurissa järvissämme Oulujärveä myöten sekä eteläisen Suomen
rannikolla.
Vesien lämmettyä ja kuhien kudun mentyä ne syövät ahneesti ja tarttuvat
vieheisiin. Uistelijan ja heittokalastajan kannattaakin nyt suunnata
kuhapaikoille.
Alkukesästä kuha oleskelee matalammilla ja ensiksi lämpiävillä
vesialueilla.
Lämmittelemässä olevan kuhan voi tavoittaa heittokalastusvälineillä jopa
päivällä auringon lämmittämien kivien ja luotojen läheisyydestä.
Päivisin
kuhat oleskelevat yleensä pohjan lähellä, mistä niitä voi parhaiten
tavoitella jigeillä tai syvänne- ja painouistimilla. Kuhavieheet voivat olla
hyvin värikkäitä ja fluorisoivia. Keltaisen, oranssin, kullan ja valkoisen
sekä kirkkaassa vedessä sinisen sävyt ovat kuhalle ottavia viehevärejä.
Sopiva viehekoko on haukiviehettä selvästi pienempi, vain 9-13 cm, sillä
kuha on pienisuinen kala kuten ahvenkin.
Vetouistimella kuhia saa alkukesästä parhaiten aivan pintavedestä
matalikoiden ja karikoiden läheisyydestä. Paras uisteluaika kuhalle on
illalla auringonlaskun jälkeen ja aamuvarhain, heinäkuussa läpi yönkin.
Kesän edetessä ja vesien lämmettyä syvemmältä ovat parhaita kuha-alueita
syvänteiden pintavedet sekä syvännealueiden luotojen reunamat.
Loppukesällä
kuhat oleskelevat päiväaikaan syvemmällä, jolloin niiden tavoittamiseen
uistimella tarvitsee painosyvääjän tai syvätakilan.
Yli puolivuosisataa sitten kalastusasetuksella säädetty kuhan 37 cm alamitta
ei vastaa nykyajan tutkimustietoa kuhan lisääntymiskoosta taikka tuottavasta
pyyntikoosta. Onneksi useat kalastusalueet ovat määränneet kuhan alamitaksi
45 cm. Tämä on otettava huomioon kuhaa uisteltaessa tai muutoin
pyydettäessä.
Kuhan verkkokalastus kannattaa jättää kylmän veden aikaan, sillä kuha
kuolee
helposti verkkoon ja pilaantuu nopeasti. Kesällä kuhan saa varmimmin
elävänä
käsiteltäväksi viehekalastusvälineillä. Tainnutuksen jälkeen kuha
pitäisi
verestää välittömästi, suolistaa kun veri on poistunut, ja jäähdyttää
jo
veneessä kylmälaukkuun varatuilla jäillä.
18-64 -vuotiaat tarvitsevat viehe- ja pyydyskalastukseen
kalastuksenhoitomaksun. Verkkokalastukseen tarvitsee lisäksi aina
vesialueenomistajan luvan. Heittokalastuksessa läänikohtaisella
viehekalastusmaksulla voi käyttää yhtä vapaa ja viehettä sekä
vetouistelussa
lisäksi painoviehettä tai syvääjää. Useammalla vavalla ja vieheellä
kalastettaessa tarvitsee iästä riippumatta vesialueen omistajan tai
kalastusalueen luvan.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää kalastusta, joka
kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia
kalakantoja. Keskusjärjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa
toimii yhteensä 51000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, puh. 0500 151 843
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström puh. 045 1102126
www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
KESKI-KARJALA ON vuoden kalastusalueSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut vuoden 2008 kalastusalueeksi Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän kuntien alueilla toimivan Keski-Karjalan kalastusalueen. Valtakunnallinen toiminta-arviointi on toteutettu vapaa-ajankalastusjärjestöjen toimesta yli kymmenenä vuotena.
Aktiivinen yhteistoiminta Keski-Karjalan kalastusalueella on tehnyt kalastusalueen toiminnan esimerkilliseksi muillekin kalastusalueille. Kalastusalue on hyvä esimerkki isännöitsijän, hallituksen ja virkistyskalastajien järjestöjen yhteistyöstä. Keski-Karjalan kalastusalue on ottanut hyvin huomioon eri toimijatahot ja vapaa-ajankalastajien edustaja on valittu kalastusalueen hallitukseen, jossa virkistyskalastajaedustaja on toiminut jo pitkään varapuheenjohtajana.
Keski-Karjalan kalastusalue on parantanut kaikkien kalastajien ja muiden vesilläliikkujien olosuhteita luomalla kattavan kalakotien ja veneiden laskuluiskien verkoston. Lisäksi kalastusalue on tiedottanut päätöksistään ja palveluistaan avoimesti sekä monin eri tavoin. Nykyisen isännöitsijän tekemät esitteet ja muu materiaali sekä paikallislehtien kirjoitukset ovat lisänneet merkittävästi tietoa kalastusalueen toiminnasta ja päätöksistä.
Kalastusalueen lupatiedotteesta ja kartasta löytyvät kalastuslupien myyjät, kalastusalueen määräykset alamitoista ja pyydysrajoituksista sekä kalakotien ja laskuluiskien sijainnit. Tämä on yhdessä selkeän, yhtenäisen ja edullisen kalastuslupajärjestelmän kanssa kasvattanut kalastuslupatulojen määrää moninkertaiseksi 2000-luvulla. Vuonna 2008 oli kasvua edellisestä vuodesta lähes 50 prosenttia. Lisäksi hoitotoiminnan ja pyydysrajoitusten ansiosta kalastusalueella on vahvat järvilohi-, järvitaimen- ja kuhakannat.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tarkoituksena on Vuoden kalastusaluevalinnalla kehittää kalastusalueissa vapaa-ajankalastuksen hyväksi tehtävää toimintaa sekä lisätä kalastusaluetoiminnan yleistä arvostusta ja tunnettavuutta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää kalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Keskusjärjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 51 000 kalastuksen harrastajaa. Lisää tietoa: www.vapaa-ajankalastaja.fi
Lisätietoja:
Keski-Karjalan kalastusalue, isännöitsijä Raimo Puruskainen, puh. 0400 245121.
SVK, kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, puh. 0500 151843.
Jaana Vetikko
tiedottaja
ONKIRETKELLE PERHEEN KANSSAOnkiminen on suosituin kalastustapamme. Se on edullinen harrastus, koska
välineet ovat halpoja eikä lupia tarvita. Onkijan saalisvarmuus on
huippuluokkaa. Se sopii siis erityisen hyvin koko perheen harrastukseksi.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Lapsesta kalaan -hanke
kannustaa ottamaan pienemmätkin lapset mukaan kalastusharrastukseen.
Kalastus on mielekästä tarkoitukseen sopivilla välineillä.
Yleiskäyttöön
ongintaan kannattaa hankkia neljä metriä pitkä teleskooppivapa, jota myös
perheen pienimmät jaksavat vaivatta kannatella. Perinteinen punavalkoinen
onkilaitekin on toimivia, mutta paljon kalastavampia ovat herkät
puikkokohoiset onkilaitteet. Pieni koukku mahtuu hyvin pienisuisten
särkikalojenkin suuhun, mutta siinä pysyy myös savupönttöön kelpaava
ahven.
Oikein painotetussa onkilaitteessa vain kohon antenni näkyy veden pinnalla.
Näin painotettu onki on herkkä ja kalat eivät huomaa petosta syöttiä
napostellessaan.
Hyviä teleskooppivapoja ja kalastavia onkilaitteita saa
kalastustarvikeliikkeistä muutaman euron hintaan.
Onginnassa voi käyttää syöttinä vaikkapa kärpäsentoukkia, taikinaa,
juustonpalaa, kalanpalaa tai matoa. Kalastusvälinekaupoista saa ostaa
syöttejä ympäri vuoden. Kesäinen mökkikalastaja saa kuitenkin syötit
parhaiten omasta tunkiosta tai perunamaan reunasta kaivamalla. Lapsista
matojen kaivaminen on hauskaa. Mato kannattaa pujottaa koukkuun läheltä
paksua päätä ja jättää koukku reilusti näkyviin! Näin koukun kärjen
ei
tarvitse läpäistä madon nahkaa ennen tarttumista kalan suuhun.
Hyvää kalapaikkaa etsittäessä kannattaa muistaa, että kalat hakevat
ympäristöstään suojaa ja ravintoa. Esimerkiksi vedenalaisten kivikkojen ja
kaislikoiden reunat ovat oivallisia kalapaikkoja. Tuulenpuoleiset rannat
antavat hyvin kalaa tuulen kuljettaessa rantaan kaloille sopivaa ravintoa.
Onkijan perussaalista ovat särjensukuiset kalat ja ahvenet. Pienimmät kalat
maistuvat vaikkapa kissalle ja suuremmista voidaan laittaa itselle ruokaa.
Onkiminen on maksuton yleiskalastusoikeus. Se on kiellettyä ainoastaan
erityiskieltoalueilla sekä lohikalapitoisissa virtavesissä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä
ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön
mukaisessa
kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii
yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalouskonsulentti Janne
Rautanen, p. 0400 946 968 tai janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
NYT VIRVELÖIMÄÄN – TURVALLISESTI JA LAILLISESTIHeittokalastus on Suomessa erittäin suosittua. Ennen kauden avaamista on heittokalastajan muistettava suorittaa kalastusmaksut ja tarkistaa turvallisuusasiat. Kelluntavälineiden, veneen ja kalastusvälineiden hyvä kunto tekee kalastusharrastuksesta hauskaa ja turvallista.
Kelluntavälineiden toimivuus on vesillä liikkuessa ensisijaisen tärkeää. Perinteiset pelastusliivit tulee tarkistaa vähintään kiinnitysmekanismien ja kulumisen osalta. Niin kutsutut paukkuliivit, sekä manuaaliset että automaattiset, vaativat tarkempaa tarkistusta ennen kaikkea liivit täyttävien paukkupatruunoiden osalta. Ne eivät kestä käyttämättöminäkään ikuisuuksia, vaan ne on uusittava säännöllisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät liivien käyttö- ja huolto-ohjeista.
Vene ja etenkin moottori vaativat säännöllistä huoltoa toimiakseen kunnolla. Koneen ohjekirjasta löytyy tarvittavat huoltotoimet ja -aikavälit. Koneöljyt ja sytytystulpat voi vaihtaa itse, mutta suuremmat huollot on syytä tehdä asianmukaisessa liikkeessä. Erilaisilla veneillä on lisäksi omat turvallisuusvaatimuksensa. Koosta riippuen veneessä tulee olla mm. hätäsoihtuja ja -raketteja. Huolehdi oman veneesi turvavarusteista hyvissä ajoin ennen vesille lähtöä.
Heittokalastusvälineet tulisi tarkistaa aina ennen kalaan lähtöä. Perinteinen monofiilisiima kärsii mm. auringonvalosta ja lisäksi pidempään kelalla ollut siima on monesti ”sykkyrällä”. Tällainen siima antaa huonon tuntuman vieheeseen ja mahdolliseen tärppiin. Myös viime vuosina suosiotaan nostanut punottu siima on syytä tarkistaa. Rispaantunut tai muuten huonokuntoinen siima vaihdetaan uuteen.
Kelan voi puhdistaa ja öljytä itse tai viedä asiantuntevaan huoltoliikkeeseen. Toimiva kela on luonnollisesti kaiken a ja o. Vieheiden koukut teroitetaan tarvittaessa ja ruosteiset vaihdetaan uusiin.
Kalojen alamitat vaihtelevat monesti siirryttäessä paikkakunnalta toiselle. Kalastusalueet ovat oikeutettuja nostamaan lakisääteisiä alamittoja, joten kalastajan on etukäteen selvitettävä kalastuspaikan säädökset. Alamittaiset kalat on päästettävä nopeasti ja empimättä takaisin kasvamaan. Lisäksi paikalliset kalastuskieltoalueet kannattaa merkitä etukäteen muistiin tai mieluiten suoraan merikorttiin.
Kaikkien 18–64 -vuotiaiden heittokalastajien on suoritettava kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu. Näillä luvilla voi kyseisessä läänissä kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä kerrallaan erityiskohteita ja lohi- ja siikapitoisiksi määriteltyjen vesistöjen virtapaikkoja lukuun ottamatta. Vaihtoehdoksi läänikohtaiselle viehekortille kelpaa vedenomistajalta hankittu kalastuslupa.
Sitten vain kesäkalastuksesta nauttimaan!
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä noin 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126 tai marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi.
Jaana Vetikko
tiedottaja
PIEKSÄNJÄRVI KERÄSI 2500 PILKKIJÄÄEilen sunnuntaina pidetty SM-pilkki keräsi kaikkiaan noin 2 500 pilkkijää Pieksänjärven jäälle. Vuoroin aurinkoinen, vuoroin lumisateinen sää sai ahvenet miettimään syöntiään kaksi kertaa, joten suuria saaliita nähtiin vain harvoilla.
Aivan omiin kilolukemiinsa pilkki miesten yleisen sarjan voittaja, nastolalainen, Lahden Onki Teamin riveissä pilkkivä Sami Kainulainen. Hänen voittosaaliinsa painoi 5 035 grammaa, kun hopealle sijoittuneen Kempin Kalakerhon Petri Suonperän saalis oli 3 349 grammaa. Kainulaisen saalis oli samalla koko kilpailun suurin tulos.
Naisista suurimman tuloksen, 2 223 grammaa, pilkki yleisen sarjan voittaja, Ylä-Keiteleen Koukun Irma Floor.
Nuorten sarjoista suurimman tuloksen, 2 824 grammaa, sai alle 18-vuotiaiden sarjassa pilkkinyt Markus Karvonen Uudenkaupungin Kalaveikoista. Hän sai myös kisan suurimman, 634 grammaa painaneen ahvenen ja samalla Ahvenkunkun tittelin.
Yli 85-vuotiaiden sarjoissa voitot menivät miehissä Otavan Kalamiesten Veikko Mesiäinen, 520 gramman tuloksella. Yli 85-vuotiaiden naisten kultamitalin sai Iisalmen Pilkkijöiden Mari Lyytinen 239 gramman saaliilla.
SM-pilkki järjestettiin Pieksänjärvellä 25 vuoden tauon jälkeen. Kisan järjestivät yhteistyössä Etelä-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Ensi vuonna pilkinnän Suomen mestaruuksista kisataan Oulussa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 51 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
SM-pilkin johtaja Eero Luostarinen p. 045 231 4652
SM-pilkin varajohtaja Kalevi Kaasinen p. 045 231 4650
SM-pilkin sihteeri Sari Kaasinen p. 045 231 4653
SVK:n kilpailuvastaava Marcus Wikström 045 110 2126 tai (09) 2289 1315
Tiedote netissä www.vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
TENOJOEN KALASTUSSÄÄNTÖIHIN PIENIÄ MUUTOKSIALapin TE-keskus ja Finnmarkin lääninhallitus ovat Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan mukaisesti sopineet ensi kesän ulkopaikkakuntalaisten kalastussäännöistä Tenojoelle. Sääntöihin tehtiin seuraavat muutokset.
Nuorisoluvan (ent. alle 16-v. lapsilupa ) ikärajaa nostettiin 18-vuoteen. Alle 18-vuotiaat saavat kalastaa rannalta perholla myös heittokohoa käyttäen.
Veneestä kalastettaessa saa olla kerrallaan käytössä enintään kolme vapaa, joista jokaisessa on yksi siima ja viehe. Tämä sääntö on voimassa myös silloin, kun kalastusmatkailijan soutajana on paikkakuntalainen henkilö.
Boratbockan perhokalastusalueen 35 luvan kiintiö poistuu Suomen puolelta. Ajalla 20.6 - 20.7 Boratbockan erillisalueella on rannalta kalastus sallittua kuitenkin vain klo 07.00-19.00 välisenä aikana. Alueella voi kalastaa normaalilla Tenojoen rantaluvalla ko. kalastusajan puitteissa. Norjan puoleisella rannalla Boratbockan lupakiintiö on edelleen voimassa.
Sekä vene että rantakalastus on kielletty 50 metriä lähempänä niiden sivujokien suita, joihin lohi nousee. Käytännössä veneellä kalastettaessa jokisuut on kierrettävä joen puolenvälin toiselta puolen.
Neuvotteluissa esillä olleesta elokuun kalastusajan lyhentämisestä ja sen vaikutuksista lohikantojen säätelykeinona päätettiin hankkia lisätietoja ja asiaan tullaan palaamaan ennen seuraavaa neuvottelukierrosta ensi syksynä.
Tenojoen lohisaaliit ovat viimevuosina olleet alhaisella tasolla ja vaikka viime vuonna saalismäärät hieman nousivat, ollaan niissä kuitenkin edelleen pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Etenkin eräissä Tenojoen sivujoissa on havaittu isojen naaraslohien määrän vähentyneen huolestuttavasti. Päätökset on tehty lohikannan suojelemiseksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi on huomioitavaa, että Norjassa on jo rajoitettu lohen verkkopyyntiä merialueella. Myös Norjan puoleisella jokialueella on suunnitelmia vähentää verkkopyyntiä.
Tenojoella kävi viime vuonna noin 9100 kalastajaa. Kalastusmatkailijoiden määrä väheni edellisvuodesta noin 7 %.
Lisätietoja asiasta antaa kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen p. 010 60 27105 ja kalataloustarkastaja Kare Koivisto p. 010 60 27383.
KALASTUSMATKAILUSSA LOHI ON 20 KERTAA ARVOKKAAMPI KUIN ELINTARVIKKEENA Torniojoen ja Simojoen kalastusmatkailussa pyydetty lohi on taloudellisilta vaikutuksiltaan 20 kertaa arvokkaampi kuin merestä kaupan tiskille päätyvä lohi. Joesta vapaa-ajankalastajan pyytämän lohen tuotantovaikutukset kansantaloudessa ovat 212,6 euroa lohikilolta ja vastaavasti merestä kauppaan pyydetyn lohen 10,1 euroa lohikilolta. Jokikalastuksen työllistävä vaikutus on 2,6 henkilötyövuotta ja ammattimaisen merikalastuksen 0,14 henkilötyövuotta 1000 lohikiloa kohden. Tiedot ovat laskettavissa vastikään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa valmistuneen maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen, Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaa-ajankalastus Tornionjoella ja Simojoella, tuloksista ja RKTL:n aiemmin julkaistuista merikalastuksen saalistilastoista.
Ammattikalastuksen lohisaalis Itämerellä Suomenlahtea lukuun ottamatta oli vuosina 2003-2007 keskimäärin 291,2 tonnia ja vapaa-ajankalastajien saalis Tornio- ja Simojoissa arviolta 17,5 tonnia. Lohen ammattikalastuksen tuotantovaikutus oli 2,93 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankalastuksen 3,72 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti lohen ammattikalastuksen työllistävä vaikutus oli keskimäärin 39,7 henkilötyövuotta ja vapaa-ajankalastuksen 45,3 henkilötyövuotta.
Tutkimusraportissa lohenkalastuksen arvoon on laskettu mukaan myös niiden ammattikalastajien kokonaissaalis, jotka pääasiassa muuta kalaa kalastaessaan ovat saaneet vuodessa yli 100 kg lohta. Näin ammattikalastajien lohenkalastuksen arvoon on saatu laskennallisesti lisää 3,61 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin lohen oma arvo 2,93 miljoonaa euroa. Tällä tavoin ”lohenkalastuksen” tuotantovaikutukset (6,54 M€) ja työllisyysvaikutukset (86,7 M€) nousevat yli kaksinkertaisiksi. Silloinkin tuotantovaikutukset ja työllisyysvaikutukset suhteutettuina lohisaaliin määrään jäävät kymmenesosaan jokikalastuksen kansantaloudellisista hyödyistä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on vaatinut lohenkalastuksen siirtämistä jokiin ja niiden välittömälle vaikutusalueelle. Perusteluiksi järjestö on esittänyt kalastusmatkailusta saatavan suuremman kansantaloudellisen hyödyn lisäksi lohikantojen suojelua ja kestävää käyttöä. Vain jokikalastuksessa kunkin joen lohikantaa voidaan hyödyntää sen kestokyvyn mukaisesti. Meressä kalastus kohdistuu kaikkiin siellä vaeltaviin lohikantoihin. Useimmat Pohjanlahden jokien lohikannoista ovat heikkoja eivätkä kestä nykyistä merikalastusta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää kalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 51 000 kalastuksen harrastajaa. Lisää tietoa:www.vapaa-ajankalastaja.fi
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Markku Markkula, +358 50 464 2455
Varapuheenjohtaja Jouko Ojanperä + 358 400 621 887
Kalatalouskonsulentti Petter Nissén +358 500 440 923
Jaana Vetikko
tiedottaja
HARJUSPILKILLÄ VIRTAVESISSÄKevään pidentyvät päivät ja aurinkoiset säät saavat pilkkiväen jälleen liikkeelle. Yksi tavoitelluista saaliskaloista on harjus. Lapin läänin alueella on lukuisa määrä harjuksen pilkintään sopivia virta- ja järvivesiä.
Talvella harjukset kerääntyvät jokien matalista virtapaikoista syvänteisiin ja suvantoihin. Pitkienkin jokialueiden harjukset ovat tuolloin pilkkijän helposti tavoitettavissa suppealla alueella. Harjuksen pilkinnässä jokialueilla tarvitaankin erityistä malttia otettavan saaliin määrässä ja kohtuus on muistettava. Erityisesti on noudatettava harjuksen alamittaa, joka on 30 cm. Alamitan noudattamisella varmistetaan harjuksen lisääntyminen. Alamitan kunnioittaminen kuuluu jokaisen kalastajan velvollisuuksiin!
Harjuksen pilkintään tarvitaan jokien koski- ja virtapaikoissa aina vesialueen omistajan lupa. Lapin TE-keskus on määritellyt kaikki Lapin läänin virtavedet lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi, joiden koski- ja virtapaikoissa pilkkiminen ei ole sallittua ilman vesialueen omistajan lupaa. Jokien järvimäisissä laajentumissa ja suvantoalueilla harjusta voi pilkkiä myös ns. jokamiehenoikeudella, jolloin pilkintä on maksutonta. Joessa tapahtuvan harjusten pilkinnän yleisohjeena voitaneen pitää sitä, että koska harjus viihtyy virrassa, niin se myös yleensä on virtapaikoissa ja tällöin pilkkimiseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa.
Mutta mikä on virtavettä ja mikä sitten ei? Talvella virtavesinä voidaan pitää sulia jokialueita ja niiden välitöntä läheisyyttä. Lisäksi, jos pilkki häviää kairanreiästä selvästi alavirtaan, on kyseessä virta-alue. On kuitenkin muistettava, että olosuhteet vaihtelevat paljonkin eri vuodenaikoina ja tästä syystä ei mitään yleispätevää tulkintaa virtapaikasta voida etukäteen antaa, vaan jokainen tilanne on tulkittava tapauskohtaisesti sen hetkisen virtaamatilanteen mukaan.
Pilkkijän on myös muistettava, että ns. jokamiehenoikeuksien käyttöä on rajoitettu viranomaisen ja kalastusalueiden päätöksillä joissakin vesissä. Osa pilkkikohteista kuuluu mm. erillisiin virkistyskalastusalueisiin, joissa kalastukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa. Pilkkijän tulee itse selvittää mahdolliset kalastuskiellot ja alueen erityiset säädökset ennen kalastuksen aloittamista. Tietoja voi kysyä alueen lupamyyjiltä, Metsähallitukselta tai TE-keskuksen kalatalouspalveluista. Valtakunnallista kalastuskieltoalueiden karttapalvelua ylläpitää maa- ja metsätalousministeriö kotisivuillaan osoitteessa www.mmm.fi
Lisätietoja:Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Petter Nissén, +358 (0)500 440 923
Lapin Vapaa-ajankalastajat ry, Jorma Kaaretkoski, +358 (0)40 569 6488
Metsähallitus, Tapani Partanen, +358 (0)400 183 493
Lapin TE-keskus, kalatalouspalvelut, 010 60 27000
Jaana Vetikko
tiedottaja
NYT KOKO PERHE PILKILLE – SIITÄ LAPSETKIN NAUTTIVATNyt on aika nauttia kunnon talvesta ja kestävistä jäistä: viikonvaihteeksi on luvassa erinomaista pilkkisäätä lähes koko maahan. Kannattaa tarttua tilaisuuteen ja viettää mukava pilkkipäivä perheen, lasten ja ystävien kanssa. Ehkäpä reissun jälkeen huomaa jääneensä itse koukkuun uuteen ja jännittävään harrastukseen!
Pilkkiminen on jännittävä harrastus ja sopii mainiosti koko perheelle. Lapsetkin viihtyvät jäällä, kunhan muistetaan nauttia kalastuksesta ja jäällä olosta lasten ehdoilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Lapsesta kalaan –hanke kannustaa ottamaan pienemmätkin lapset mukaan kalastusharrastukseen.
Pilkkimiseen ei tarvita suuria välinehankintoja; lämpimät vaatteet, hyvät eväät, kaira, pilkkivapa siimoineen ja pilkkeineen, syöttipurkki ja reppujakkara tai muu istuin.
Sopiva pilkkipaikka löytyy lyhyen ajomatkan päästä, asuttiinpa missä päin Suomea tahansa. Myös isojen kaupunkien liepeiltä löytyy kalapaikkoja, paikoitellen jopa runsaasti. Pilkkipaikaksi soveltuvat miltei kaikki vesistöt, pikkulammesta merenlahteen, ja mikä parasta; Suomen vesistöt ovat hyvin kalaisia. Ikinä ei tiedä etukäteen, mitä kaloja reiästä nousee. Onko se särki, ahven, kuha, pasuri tai peräti iso ja uljas hauki? Lapset osaavat arvostaa saalista, olipa se laji mikä hyvänsä.
Suurin osa pilkkijän saaliskaloista kelpaa mainiosti ruoaksi, mukaan lukien särjet, kuoreet ja muut vähempiarvoiset kalat. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöltä löytyy tietoa ja ohjeita eri kalalajien ja -ruokien valmistuksesta. Lapsille ja nuorille löytyy myös valikoima kalastukseen ja kaloihin liittyviä esitteitä, askarteluvihkoja ja oppaita, joista suuri osa on ilmaisia. Järjestön työntekijät auttavat mielellään kaikissa vapaa-ajankalastukseen liittyvissä kysymyksissä.
Turvallisinta jäällä liikkuminen on kaverin kanssa. Virtapaikat ja vastaavat epävarmat alueet kannattaa kiertää riittävän kaukaa, pelikenttää pilkkimiseen riittää ilman niitäkin. Harkinta ja maltti ovat valttia. Jäänaskalit roikkuvat luonnollisesti jokaisen jäällä liikkujan kaulassa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström puh. 045 110 2126
tiedottaja Jaana Vetikko puh. 050 525 7806
Tiedote löytyy myös osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi
Hei!SM-kilpailujen kuvagallerioista on tullut paljon kyselyjä. Nyt ne on
päivitetty sivuillemme ja löytyvät os.
www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailutoiminta/tulokset
Valitettavasti kaikista SM-kisoista emme ole saaneet kuvia kuvagalleriaan.
t: Jaana Vetikko
tiedottaja
AJOVENEPILKILLE SYKSYN VIILENEVIIN VESIIN Ilmastonmuutoksen myötä on jääpeitteinen aika lyhentynyt. Vannoutuneelle pilkkijälle se on katkeraa kalkkia, eikä tämä harrastuksestaan halua luopua. Ajovenepilkintä voi tuoda helpotusta nousevaan pilkkikuumeeseen.
Ajovenepilkintä ei vaadi paljon välineitä. Tukevahko pilkkivapa, jonka puolalle mahtuu muutama kymmenen metriä siimaa ja muutama pilkki koukkuineen riittää. Pilkkeinä käytetään sekä tasapainopilkkiä, joka matkii haavoittunutta pikkukalaa, että perinteistä pystypilkkiä. Pilkin on oltava painavahko, jotta tuntuma pohjaan säilyy. Myös koukut saavat olla isompia kuin jäältä pilkittäessä. Syysahven ja –kuha syövät talvea varten ”varastoon”, eivätkä pelkää kookkaita vieheitä.
Pystypilkin koukku syötitetään esimerkiksi madolla tai kalanpalalla. Syötti parantaa monesti kalantuloa, mutta toisinaan toimii pelkkä pilkki värikoukkuineen. Värikoukku koostuu liimamassasta koukkuun tehdystä väripallerosta. Tasapainopilkkiä harvemmin syötitetään. Se houkuttelee muutenkin kalaa hyvin. Huonommalla syönnillä noukkii vatsapuolella roikkuva värikoukku kalat talteen.
Veneen on oltava vakaa. Kahden tai kolmen kalamiehen notkuminen samalla laidalla sulkee jo turvallisuussyistä kiikkerimmät kulkupelit pois.
Ahven ja kuha ovat tavoitelluimpia lajeja ajovenepilkinnässä. Molemmat parveentuvat syksyllä, joten parven löytäminen on onnistumisen edellytys. Ensin tutkitaan merikortista varteenotettavat paikat. Syksyllä se tarkoittaa syvänteitä ja jyrkkiä penkkoja. Vene ajetaan tai soudetaan sopivaan paikkaan tuulen yläpuolelle, josta sen annetaan ajelehtia tuulen mukana paikan yli. Ajelehtimisen aikana pompotellaan pilkkiä pohjan tuntumassa. Siimamäärää lisätään tai vähennetään syvyyden mukaan, jotta kontakti pohjaan säilyy. Pilkkijän tulee istua ja kalastaa kasvot tuulta päin, jolloin pilkin hallinta helpottuu ja turhilta siimasotkuilta vältytään. Ensimmäisen kalan tärpätessä, lasketaan nopeasti ankkuri ja ryhdytään harventamaan alla olevaa kalaparvea. Syönnin tyrehtyessä nostetaan ankkuri ja jatketaan ajelehtimista uuden parven löytymisen toivossa.
Ajovenepilkintä on kiireetön ja tehokas kalastustapa, jota harrastetaan pääasiassa syksyllä. Sekä ahven että kuha ovat ns. lämpimän veden kaloja, joten veden viiletessä on hidastempoinen pilkki heittoviehettä pyytävämpi. Koleina syksyinä ajovenepilkintä voidaan aloittaa jo syyskuun puolella, ja jatkaa kunnes jääkansi estää veneellä liikkumisen. Leutoina talvina ajovenepilkille päästään pitkälle tammikuun puolelle, mikäli venesatamat tai -luiskat pysyvät sulina. Ajovenepilkintää voi kokeilla myös kesällä. Etenkin kalan ollessa huonolla syönnillä, se voi tuottaa tulosta.
Syyskelit ovat kylmiä, joten kalastajan on varauduttava niihin pukeutumalla lämpimästi. Luonnollisesti pelastusliivejä tai muuta kelluntapukinetta on myös aina käytettävä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: SVK, kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126.
Jaana Vetikko
tiedottaja
SÄÄNTÖMUUTOS SM-MORMUSKAAN
11 § Hyväksyttävät kalat, tuloslaskenta ja tulosten ilmoittaminen.
Kilpailukaloiksi hyväksytään kaikki lain sallimat kalat
Sijoituksen osakilpailussa ratkaisee kalojen paino. Suurimman saaliin saanut saa yhden pisteen, toiseksi tullut kaksi pistettä jne. Saalispainojen mennessä tasan kilpailijat saavat jakamiensa sijojen edellyttämän pistemäärän keskiarvon. Kilpailijat, jotka jäävät saaliitta, saavat osanottajamäärän perusteella lasketun enimmäispistemäärän.
Kokonaiskilpailun voittaa kahdesta osakilpailusta vähiten sijoituspisteitä saanut kilpailija. Mikäli pisteet menevät tasan, ratkaisee sijoituksen kalojen yhteispaino.
Noin 40 menestyneintä kilpailijaa saavat osallistumisoikeuden mormuskoinnin maajoukkuekarsintaan. Huom! Säännöt ovat muuttuneet tältä osin, loppukilpailijat valitaan tästä lähtien erillisellä karsinnalla (koskee v. 2010 kisoja ja siitä eteenpäin)
Leader-tietoa piiriväelle sekä kalastusseuroille Lataa tästä linkistä Leader-tietoa piirille ja kalastusseuroille
SM-onginnan tulokset kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n sivuilta osoitteessahttp://www.vapaa-ajankalastaja.fi
Victorinox-tarjous kalastusseuroille Lataa tästä linkistä Victorinox-kesätarjous kalastusseuroille
SVK:n lausunto lohiasetuksesta, kannanotto Tenon 7. artiklaan sekä Ministeriön SVK:lle asettamat tulostavoitteet SVK:n lausunto lohiasetuksesta tästä linkistä
SVK:n kannanotto Tenon 7. artiklaan tästä linkistä
Ministeriön SVK:lle asettamat tulostavoitteet tästä linkistä
VAPAA-AJANKALASTAJILLE OMA YMPÄRISTÖOHJELMA
Huoli vesien tilasta yhdistää vapaa-ajankalastajia
Puhtaat vedet ovat vapaa-ajankalastuksen edellytys. Kalojen ja koko vesiluonnon hyvinvointi riippuu vesistön ja sitä ympäröivien alueiden tilasta. Vapaa-ajankalastajat haluavat omalta osaltaan edistää ja turvata vesiluonnon hyvinvointia ja samalla harrastusmahdollisuuksiensa säilymistä tulevaisuudessa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on laatinut vapaa-ajankalastajille oman ympäristöohjelman. Juuri julkaistussa ympäristöohjelmassa luodaan katsaus kalavesiemme nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä esitellään SVK:n asettamat tavoitteet kalavesien tilan parantamiseksi. Ohjelmassa esitellään keinot, joiden avulla SVK, vapaa-ajankalastajapiirit ja kalastusseurat sekä maamme tuhannet kalamiehet ja -naiset tulevat parantamaan kalavesiemme tilaa.
SVK:n kaksi tärkeintä ja ajankohtaisinta tavoitetta kalavesien tilan parantamiselle ovat rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen sekä virtavesien kunnostaminen ja niissä olevien vaellusesteiden poistaminen. Tavoitteidensa toteuttamiseksi SVK mm. edistää kestävää käyttöä ja ympäristöä säästävää toimintaa kalastuksessa ja muissa harrastukseen liittyvissä toimissa sekä kouluttaa ja ohjaa vapaa-ajankalastajia toimimaan oikein ja tehokkaasti kalavesien ja –kantojen suojelussa.
Vapaa-ajankalastajien ympäristöohjelma on luettavissa netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestöstä => Ympäristöohjelma (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?navi=0,117,414 ).
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa.
Lisätietoja: Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050.
Kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, puh. 0500 151 843
Jaana Vetikko
tiedottaja
KALASTUSKÄRPÄSEN SUUNNITTELIJA PALKITTIIN EDUSKUNNASSAEduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen luovutti palkinnon keskiviikkona Kalastuskärpänen - suunnittelukilpailun voittajalle Laura Heinsuolle Vesilahden yläasteen 7. luokalta. Peruskoulujen 3.-9. luokkien oppilaille tarkoitetun kilpailun oli järjestänyt Valtakunnallinen kalastuspäivä ja siihen osallistui 707 ehdotusta 50 koulusta ympäri Suomea.
Kilpailussa koululaisten tehtävänä oli suunnitella pinssi kertomaan kalastuksesta iloisena harrastuksena, jossa viihdytään luonnossa hyvässä seurassa. Varapuhemies Kääriäinen totesi palkintoa luovuttaessaan, että Laura Heinsuon suunnitteleman kalastuskärpäsen ilkikurinen ilme on riemukas. Ongenkoho on myös onnistunut valinta. Onhan onkiminen kalastuksen lajeista ylivoimaisesti suosituin ja siihen on helppo yhdistää kiireetön luonnossa viihtyminen.
”Kalastuskärpäsen tehtävänä on levittää tietoa kalastuksesta ja innostaa uusia ihmisiä, nuoria ja vanhoja harrastuksen pariin. Pinssi kertoo, että sen kantaja kahden miljoonan muun suomalaisen tavoin ottaa talteen uusiutuvaa luonnonvaraa ja ennen kaikkea saa hienoja elämyksiä, jotka auttavat jaksamaan niin koulun penkillä, työelämässä kuin eläkevuosinakin”, sanoi Seppo Kääriäinen.
Voittaneesta ehdotuksesta valmistetaan pinssi, joka valtakunnallisen kalastuspäivän aikana 27.8. jaetaan kaikille kalastuspäivän tapahtumiin osallistuville, arviolta 20 000 lapselle ja nuorelle. Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma on Oulussa ja muita suuria tapahtumia on yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Kolmannen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö sekä kalastusalan järjestöt, lehdet ja yritykset. Järjestelyistä vastaa tänä vuonna Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Aloitteen kalastuspäivän järjestämisestä teki Eduskunnan kalakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Pulliainen, joka kertoi idean vuosittaisesta valtakunnallisesta kalastuspäivästä syntyneen keskustelussa Kimmo Korpuan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö suhtautui asiaan myönteisesti ja nyt päivä löytyy kalenteristakin.
"Kalastus tarjoaa nuorelle ovelan polun onneen. Siihen jää koukkuun, kun kala on jäänyt koukkuun. Huomaamattaan tulee kiinnostuneeksi vaikkapa linnuista, jotka kärttävät samaa kalaa. Onhan hyvä tuntea kilpailijansa!", totesi Erkki Pulliainen.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Marcus Wikström puh. (09) 228 91315 tai 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
SM-onginnan tulokset kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n sivuilta osoitteessahttp://www.vapaa-ajankalastaja.fi
SUUTARI ON HAASTAVA ONKIKALAKesä on parasta aikaa suutarin ongintaan. Suutarit ovat alkukesällä ennen kutua aktiivisimmillaan ja myös pulleimmillaan. Siiman päässä tempoileva useampikiloinen suutari tuo onkijalle kiehtovaa jännitystä myöhäisiin kesäiltoihin ja aikaisiin aamuihin.
Viime aikoina paljon huolta aiheuttanut ilmastonmuutos ei ole kaikille huono asia. Lähes hapettomissa olosuhteissa ja jopa yli +35 °C lämpötiloissa selviävälle suutarille lämpimät kelit ovat olleet erittäin mieluisia ja suutarikannat ovat edullisten olosuhteiden ansiosta vahvistuneet huomattavasti. Meillä tätä punasilmäistä ja väritykseltään vihreää, joskus ruskehtavaa kalaa esiintyy alkuperäisenä Etelä- ja Lounais-Suomen lämpimissä ja rehevissä vesistöissä. Lukuisten istutusten ansiosta suutarin voi tavoittaa ongen päähän aina Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata myöten.
Jopa 3-4 -kiloisiksi kasvavat suutarit ovat vahvoja kaloja. Ne antavat suurien eviensä avulla kovan vastuksen kokeneellekin onkijalle. Sopivia tapoja suutarinongintaan ovat pohjaonginta ja kelaonginta. Vavaksi valitaan 3,3 – 3,9 metrinen koko- tai keskitoiminen vapa. Kelana käytetään hyvällä jarrulla varustettua avokelaa. Siiman paksuus saa olla n. 0,20 mm, kuitusiimaa käytettäessä pärjätään ohuemmallakin siimalla. Koukkukoko riippuu käytettävästä tavasta ja syötin koosta; pohjaonginnassa kun syöttinä on iso mato, leivänpala tai boilie on sopiva koukun koko 4-8. Kelaonginnassa syöttinä käytetään usein säilykemaissia, kärpäsen- tai surviaissääsken toukkia sekä pieniä matoja. Tällöin koukun kooksi riittää 10-12. Hämärässä ongittaessa voi kohon antenniin lisätä valopuikon tärppien havaitsemisen helpottamiseksi.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050.
Jaana Vetikko
TORNIONJOEN LOHTA UHKAA LISÄÄNTYVÄ TEURASKALASTUS Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetus aikaistaisi toteutuessaan Tornionjoen suiston merialueen lohenpyyntiä kahdeksalla vuorokaudella jo kuluvana kesänä. Tornionjokeen nousevien lohien määrä voi pienentyä kymmenillä tuhansilla kiloilla.
Suomen puolelle ehdotettu kahdeksan päivän varhennus nostaisi loheen ja taimeneen kohdistuvaa pyyntiponnistusta yli 150 rysävuorokaudella 25. kesäkuuta alkaen. Yhden rysän tai loukun vuorokausisaalis voi kesäkuun lopussa nousta satoihin kiloihin lohta. Kokonaisuutena ehdotuksen mukainen varhennus voisi vähentää jopa 40-50 tuhannella kilolla Tornionjokeen nousevaa lohimäärää.
Pelkästään Suomen puolen merialueella varhennettuna aikana saatava lohisaaliin lisäys voisi olla yli kaksinkertainen joen viehekalastuksen vuosisaaliiseen verrattuna. Jatkossa lohien väheneminen vaikuttaisi kielteisesti joen luontaiseen poikastuotantoon ja kalastusmatkailun kehitysmahdollisuuksiin. Jokisuun lisääntyvä kalastus pienentäisi joesta vieheellä saatavien lohien määrää ja joen vetovoimaa kalastuskohteena. Tornionjoen poikastuotannon lasku vaikuttaisi tulevaisuudessa myös merialueen lohisaaliiden pienenemiseen, koska noin 90 prosenttia teuraskalastuksen saalislohista on alkuperältään luonnossa syntyneitä poikasia.
Ruotsalaiset aikovat lisätä lohen ja taimenen ammattikalastusta jokisuun merialueella vielä suomalaisia enemmän.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä merialueen lohenkalastuksen lisääminen ei ole perusteltua. Uhanalaisten lohikalakantojen pyytäminen jokisuistossa kiinteillä pyydyksillä teuraskaloiksi on vastoin biologisesti ja taloudellisesti kestävän käytön periaatteita. Tornionjoen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pyynnin lisäystä ja lohikantaa tulee hyödyntää kestävän käytön periaatteen mukaisesti vaarantamatta joen poikastuotantoa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä Tornionjoen lohen kalastuksessa pääpainon tulee olla jokialueen kalastusmatkailussa. Teuraskalaksi myytynä lohesta saatava tuotto on vain murto-osa kalastusmatkailussa saatavasta tuotosta.
Lohen ja meritaimenen kalastuksen varhentamisen lisäksi ministeriö ehdottaa muiden kalojen kalastuksen lisäämistä samalla alueella. Tornionjokeen nousee vaelluskaloista myös siikaa. Kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan siiankalastuksen saisi aloittaa jo 19. kesäkuuta. Voimassa olevien säädösten mukaan Suomen puolella jokisuun merialueella ammattimaisen kalastuksen kiinteillä pyydyksillä on saanut aloittaa kaikkien kalalajien osalta 3. heinäkuuta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Asetuksen lausuntopyyntö liitteineen: www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi->=> Lausunnot.
Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalouskonsulentti Petter Nissén, puh. 0500 440 923, petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
ALLE 18-VUOTIAIDEN JA 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN
EI TARVITSE MAKSAA KALASTUKSENHOITOMAKSUA
Itella Oyj:n juuri ilmestyneessä ja kaikkiin Suomen koteihin jaettavassa asiakaslehdessä kerrotaan kalastuslupien ostamisesta Postin myymälöistä ja myyntipisteistä. Artikkelista puuttuu maininta, että tietyn ikäiset kalastajat on vapautettu kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta.
Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluonteinen maksu, josta kertyvät tulot käytetään kalastajien ja kalavesien hyväksi. Kalastuslain mukaan maksusta vapautettuja ovat vain onkimista ja pilkkimistä harjoittavat sekä alle 18 -vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet kalastuksen harrastajat.
Mikäli joku on suotta maksanut kalastuksenhoitomaksun, voi hän saada rahansa takaisin. Ohjeet kalastuksenhoitomaksun palauttamisesta ja hakemuslomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta osoitteesta: mmm.fi/kalastus/hakemus.
Kalastuksenhoitomaksu on henkilökohtainen ja se on maksettava ennen kalastuksen aloittamista. Kalastaja on velvollinen hankkimaan kuitin maksamisen yhteydessä ja näyttämään sen vaadittaessa viranomaiselle tai muulle kalastusta valvovalle henkilölle. Kuitti maksutapahtumasta, kalastuskortti tai tiliote kelpaa todistukseksi suoritetusta maksusta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisää tietoa kalastuksesta ja kalastusluvista SVK:n kotisivuilta (www.vapaa-ajankalastaja.fi) ja maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta (www.mmm.fi).
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, puh 050 309 7204,
sähköposti ilkka.makela(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
LUONNONLOHI ON LOHIASETUSTAISTELUN HÄVIÄJÄ
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön – siis 58 000 järjestäytyneen vapaa-ajankalastajan – huoli on itse luonnonlohi. Se on lohiasetuksesta käydyn taistelun häviäjä. Valtioneuvosto uskoi vääriä perusteluja. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtaja Markku Markkula toteaa, että Itämeren luonnonlohikannat eivät moninkertaistuneen vaelluspoikaskuolleisuuden ja M 74 -tautioireyhtymän vuoksi kestä asetuksen perusteella lisääntyvää ammattimaista merikalastusta.
Maaliskuun alussa Turun yliopistossa tarkastettiin FM Anni Tonterin väitöskirja. Hän on väitöskirjassaan tutkinut Pohjois-Euroopan lohen perinnöllistä rakennetta, minkä tunteminen on tärkeää mm. lajin suojelun kannalta. Lukuisista joista sekä Suomessa että muualla Euroopassa lohet ovat kadonneet kokonaan. Maapallolla nykyisin elävästä lohesta ainoastaan noin yksi prosentti on luonnollista alkuperää: 99 prosenttia on viljeltyä lohta.
Markkula toteaa, että paranihan lohiasetus hieman viime viikkojen väännössä – ammattimaisen kalastuksen erivapaus pieneni 7 päivään ja rauhoitusaika piteni päivällä. Mutta ratkaisu olisi pitänyt tehdä toisin perustein kuin mihin valtioneuvosto päätyi. Nyt pitää edelleen keskittyä lohen suojeluun eikä saaliin jakoon. Markkula haluaa korostaa, että Suomen ja Ruotsin on yhdessä ryhdyttävä toimiin Pohjanlahden uhanalaisten lohikantojen pelastamiseksi ja arvokkaan luonnonvaran saamiseksi kansantaloudellisesti järkevään käyttöön. Kutuvaltioperiaatteen mukaisesti näillä mailla on valta ja vastuu päättää lohikantojensa tulevaisuudesta.
Valtioneuvoston käytettävissä olleet tiedot perustelivat toisenlaista päätöstä. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan mm. että: ”Viime vuosina on havaittu, että nuorten lohien eloonjäänti meressä on heikentynyt.” ... ”Kuolleisuuden seurauksena Pohjanlahden jokiin kudulle palaavien aikuisten lohien määrien on mallinnuksen perusteella arvioitu oleellisesti pienentyneen 2000-luvun alun määristä.” ... ”Simojoen ja Tornionjoen lohilla M74-kuolleisuus on ollut samansuuntaista...Vuodesta 2003 lähtien kuolleisuus on kuitenkin vähitellen kasvanut ja oli vuonna 2007 noin 25%.”... Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES toteaa lisäksi, että kansalliset toimet kudulle palaavien lohien suojelemiseksi ovat tärkeitä.”
Nyt olisi syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta, jota tämä asetus ei edusta. Markkula vetoaakin: ”Kaikkien asiasta kiinnostuneiden on painostettava ministeriö hankkimaan luotettavaa tietoa lohen tilasta ja tämän asetuksen vaikutuksista. Tietojen perusteella valtioneuvosto voi ja sen tulee olla valmis ripeisiin toimiin asetuksen muuttamiseksi. Taistelu hävittiin. Sota lohen puolesta jatkuu.”
”Pelkään, että Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema esitys uudeksi lohiasetukseksi on kuolinisku useimmille Pohjanlahden jokien luonnonlohikannoille ja estää kalastusmatkailun kehittämisen Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla. Myöskään elinkeinopoliittisesti asetuksen perustelut eivät ole kestäviä. Ammattikalastuksella saatavan lohen kilohinta on noin 3-4 euroa ja virkistyskalastuksella vastaava kilohinta on jopa satakertainen”, Markkula toteaa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: SVK, puheenjohtaja Markku Markkula p. 050 464 2455.
Jaana Vetikko
tiedottaja
VALTAKUNNALLINEN PILKKIPÄIVÄ HERÄTTI LAAJASTI KIINNOSTUSTA
Ensimmäistä lasten ja nuorten Valtakunnallista pilkkipäivää vietettiin osittain kuivalla maalla lauantaina 29. maaliskuuta. Pilkkipäivä toi esille pilkkimisen monipuolisena koko perheen harrastuksena. Päivän tapahtumissa perehdytettiin kansalaisia myös turvalliseen jäällä liikkumiseen ja pilkintään liittyvään aktiiviseen liikuntaan. Heikko tai peräti olematon jäätilanne sai samalla Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja pilkkikansan esittämään vaatimuksensa; talvi takaisin ja jäitä pilkkijöille.
Valtakunnallista pilkkipäivää vietettiin noin 35 paikkakunnalla. Osa tapahtumista jouduttiin perumaan olemattoman jäätilanteen vuoksi. Pilkkipäivän päätapahtuma oli Helsingin Vanhankaupunginkosken rannalla, jossa päivä vietiin läpi tietoiskujen muodossa. Pilkkitapahtuma sai myös hyvin näkyvyyttä eri medioissa. Tapahtumat keräsivät yhteensä reilut 2000 pilkinnän ystävää.
Aloitteen Valtakunnallisen pilkkipäivän järjestämiseen teki Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kilpailutoimikunta. Järjestelyistä vastasi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen alueelliset vapaa-ajankalastajapiirit jäsenseuroineen.
Valtakunnallinen pilkkipäivä oli pilotti ja jatkosta päätetään myöhemmin tänä vuonna.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126 tai marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi.
Jaana Vetikko
tiedottaja
SIIKA KÄY ONKIJAN KOUKKUUN JÄIDEN LÄHTIESSÄ
Herkullisen valkolihaisen lohikalan -siian- ongintakausi käynnistyy jäiden lähtiessä. Ensimmäiset saaliit saadaan merialueen virtapaikoista jääpeitteen vielä verhotessa merenlahtia. Virta-paikkojen sulat ja hieman ympäristöään lämpimämmät vedet houkuttelevat harvasukasmadot ja muut siikojen herkkupalat alueelle.
Veden lämmetessä ja jääpeitteen väistyessä kalastuskausi jatkuu, kunnes särkikalat ja ahvenet valtaavat kalapaikat. Normaalisti siikaa tulee onkimalla jäiden lähdöstä toukokuun alkupuolelle asti. Siianonginta on suosituinta Suomenlahden ja Saaristomeren merialueella, mutta myös muualta merialueelta sekä järviltä saadaan saalista. Saaliskalat painavat yleensä 200 grammasta kiloon. Suurimmat onkisiiat ovat painaneet hyvän matkaa yli kaksi kiloa.
Kalaa saadaan parhaiten sora- ja kivikkopohjaisilta rannoilta, joissa veden virtaus pitää pohjan puhtaana. Erittäin hyviä paikkoja ovat sorapohjaiset virtaavat salmet ja saarten välit sekä lahdet. Suosittuja kalapaikkoja ovat lossirannat sekä virtaavat salmet, joihin pääsee kätevästi autolla. Upeita rauhallisia kalapaikkoja on tarjolla veneellä liikkuvalle kalastajalle.
Pohjaonginnan kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Kalastus tapahtuu heittämällä heittokalastusvälineillä paino ja syötti pohjaan. Sitten laitetaan vapa rannalle pystyyn ja odotetaan, milloin vavan kärki alkaa täristä kalan viedessä syöttiä.
Tavallinen 2-2,5 metrinen virvelivapa soveltuu ongintaan mainiosti. Kelaksi käy tavallinen umpi- tai avokela. Heittopainona käytetään yleensä lyijypainoa. Painon alapuolelle laitetaan leikari estämään painon liukuminen syöttiin kiinni. Leikariin sidotaan noin metrin mittainen monofiiliperuke, jossa on pienehkö yksihaarakoukku. Syötteinä käytetyimpiä ovat madot. Kalastusvälineliikkeistä saa ostaa kasvatettuja tunkiolieroja. Myös itse kaivetut madot kelpaavat siioille.
Kalareissulle kannattaa ottaa mukaan muutama varapaino, koukkuja, leikareita ja perukesiimaa. Lisäksi saalista varten jäillä tai kylmäpattereilla varustettu kylmälaukku.
Siikaa heittokalastusvälinein kalastettaessa tulee 18-64 -vuotiaiden lunastaa kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehelupa tai vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella luvalla saa käyttää yhtä vapaa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalouskonsulentti Janne Rautanen, p. 0400 946 968 tai janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
MaajoukkuekarsinnatAlkukarsintaPilkkijaos korostaa että mj-karsinnat pidetään ensisijaisesti Piirimestaruuskisojen yhteydessä
Mikäli tällainen menettelytapa ei ole teknisesti mahdollista, tarkoittaa se aina kolmea erillistä karsintakisaa
Loppukarsinta15% kilpailijoista pääsee loppukarsintaan, ja piiri saa vapaasti valita jatkoon menijät sarjoista riippumatta
Henkilökohtaiset mitalistit Pohjoismaitten Mestaruus-kilpailuista viiden viimeisen vuoden ajalta pääsevät suoraan loppukarsintaan, nk. "villillä kortilla"
Kutsu, jossa nämä asiat on kerrottu, tulee sekä VAPAA-AJAN KALASTAJA -lehteen että SVK:n kotisivuille
Kisassa noudatetaan SM-sääntöjä soveltuvin osin
Vapaa-ajankalastajapiirit ja kalamiespiiritHei!
Osa kalamiespiireistä on kysellyt meiltä, minne voisi vanhaa vapaa-ajankalastukseen liittyvää aineistoaan luovuttaa. Kalastusmuseoyhdistyksen sivuilta löytyy alla oleva teksti:
Onko tiedossasi arvokasta aineistoa? Kalastusmuseoyhdistys haluaa tallentaa meri-, joki- ja järvialueiden ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalastukseen sekä urheilukalastukseen liittyvää uhanalaista aineistoa.
Aineisto voi liittyä eri kalalajien ja muiden vesieläinten (hylje, rapu, simpukka) pyyntitapoihin, käyttöön ja kalastuskulttuuriin yleensä. Lisäksi yhdistys tallentaa kalanviljely- ja tutkimustoimintaan sekä alan yhteisöjen toimintaan liittyvää aineistoa, kirjallisuutta sekä muisti- ja perimätietoa.
Yhdistyksen sivut ja aineistoon liittyvä teksti löytyy os. http://www.kalastusmuseo.fi/yhdistys/aineisto.html.
Oikein mukavaa ja kalaisaa uutta vuotta!
t: Jaana Vetikko
tiedottaja
SVK-aktiivitMaa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle
ehdotuksensa valtioneuvoston asetukseksi lohenkalastuksen rajoituksista
Pohjanlahdella ja Simojoessa sekä ehdotuksensa valtioneuvoston
asetukseksi kalastusasetuksen (1116/1982) muuttamisesta.
Olin lohiasetuksen muutosta valmistelleessa työryhmän kokouksessa eilen
20.12. SVK:n edustajana Ilkka Mäkelän ollessa estynyt. Toimitan ohessa
käyttöömme esittämäni muistion liitteineen. Ne muodostavat linjaukset,
joita olemme Ilkan ja monien muiden kanssa valmistelleet ja pyrkineet
saamaan eteenpäin. Ministeriön suorittama asetuksen valmistelutyö piti
sisällään muutamia hyvin erikoisia piirteitä. Esityksestä olimme me,
Lapin liitto ja Lapin vapaa-ajankalastajat eri mieltä. Mutta ministeriö
ei suostunut kirjaamaan esityksiämme, eikä niiden perusteluja näkyviin,
eikä ottamaan niitä edes oheismateriaalina lausuntopyynnön yhteyteen.
Meidän muistiomme luvattiin kyllä laittaa mukaan tammikuussa koottavaan
lohen pyynnin sosio-ekonomisia tekijöitä koskevaan raporttiin, mutta
silloinhan lausunnot on jo varmaankin pitänyt antaa. Monituntinen kokous
ei tuottanut muutoksia ministeriön teksteihin (tämä arvioni voi toki
olla joiltakin pieniltä osin vääräkin, sillä en ole kaikilta osin
ehtinyt verrata tänään saamaani lausuntopyynnön liitteenä ollutta
muistiota eilisen kokouksen papereihin). Toki kokous muuten oli hyvin
antoisa eli kävimme hyvää keskustelua.
Kun lohen ajoverkkopyynti EU:n päätösten myötä Itämeressä loppuu, niin
lohen määrä varmaankin lisääntyy joka tapauksessa. Tämä on tietenkin
hyvä asia. Mutta ministeriön esittämät rajoitusten lieventämiset ja
lohen meripyynnin aikaistamiset ovat huono ratkaisu. Nyt olisi kaikin
keinoin keskityttävä lohikantojen elvyttämiseen. Perusteluja löytyy
vaikka kuinka paljon oheisesta materaalistamme. Asetusluonnos on siis
lähtökohdiltaan väärä.
Kuriositeettina totean, että kolmekymmentäsivuinen muistio asetuksineen
(josta nyt pyydetään eri tahojen virallisia lausuntoja) jaettiin meille
työryhmän osanottajille sähköpostilla edellisenä iltapäivänä noin 20
tuntia ennen kokousta. Töiden, iltakokousten ja nukkumisen ohella piti
ehtiä paneutua tuohon vaikeaa juridiseen tekstiin.
Tämä ja liiteaineisto teille kaikille tässä vaiheessa tiedoksi ja
vapaasti käytettäväksi ja jaettavaksi. Laitamme ensi vuoden alussa lisää
yksityiskohtaisempia näkemyksiä, kunhan ehdimme käydä ministeriön
tekstit tarkasti läpi.
Toivotan samalla teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Markku Markkula
Reflektioryhmän kannanotto lohen kalastukseen
Lohiasetuksen perusteet
Vapaa-ajankalastajapiireille ja seuroille!Koskapa TE-keskusten kalatalouden edistämisvarojen hakukäytäntö muuttuu, laitan alla asian tiedoksenne jo nyt. Alla oleva teksti tulee olemaan myös lähiaikoina postitettavassa seurakirjeessämme.
T: Jaana Vetikko
TE-keskusten avustukset kalatalouden edistämiseen haettavissa tammikuussa
Kalastuksenhoitomaksuista kalatalouden edistämiseen myönnettävien avustusten hakumenettely yhtenäistetään koko maassa. Hakuaika sekä lomakkeet tulevat jatkossa olemaan yhtenäiset TE-keskuksesta riippumatta. Edistämisvarojen haku tulee alkamaan joulukuun lopussa ja päättymään tammikuun lopussa. Uusi hakuaika on varhaisempi kuin monilla alueilla aiemmin on ollut. Tästä syystä kalaseurojen tulee hyvissä ajoin valmistella vuoden 2008 aikana toteutettavat hankkeet ja toimittaa anomus vapaa-ajankalastajapiirille. Piiri koostaa hakemukset ja toimittaa hakemuksen TE-keskuksen kalatalousyksikköön. Päätökset avustuksista tulee keväällä samoihin aikoihin kuin ennenkin.
Erityisen hyvin rahaa on saatu erilaisten nuorisotapahtumien sekä koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Rahaa voi hakea esimerkiksi Valtakunnallisen pilkkipäivän tempauksen, Kaverin Kanssa Kalaan - tempausten, onkipäivien tai vaikkapa avoimen leirin toteuttamiseen. Vapaa-ajankalastajapiirit informoivat seuroja lähiaikoina paremmin hakumenettelystä. SVK:n kalatalouskonsulentit ja hankepäällikkö auttavat tarvittaessa hakemusten teossa.
Jaana Vetikko
tiedottaja
Tiedoksi kilpailijoille!Päivitetyt SM-kilpailusäännöt vuodelle 2007 löytyvät nyt SVK:n kotisivuilta
www.vapaa-ajankalastaja.fi => Kilpailutoiminta => Säännöt. (Perhosäännöistä
sivuilla on toistaiseksi vain SM-perhokalastus ja SM-perhonsidonta.)
t: Jaana Vetikko
Jaana Vetikko
tiedottaja
SÄHKÖLINJAT VAARAN PAIKKOJA ONKIJOILLEOnkijoille on viime vuosina sattunut eräitä vakavia onnettomuuksia
suurjännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä. Pitkät hiilikuituiset
onkivavat ovat yleistyneet ja sähköä johtavina ne ovat vaarallisia
sähkölinjojen alla. Nyt onkikauden alkaessa on kalastuksen harrastajien ja
onkikilpailujen järjestäjien syytä olla tarkkana ja havaita vaaran paikat
ajoissa.
Pari vuotta sitten sattui onkikilpailun yhteydessä kuolemaan johtanut
sähkötapaturma, kun onkija sai sähköiskun 20 kV:n avojohdosta
hiilikuituvavan välityksellä. Vastaavia onnettomuuksia on sattunut monena
kesänä. Usein onnettomuudet ovat sattuneet onkikilpailuissa, joissa
kilpailijat liikkuvat paljon paikasta toiseen etsiessään parasta
onkipaikkaa. Onnettomuustapauksissa onkija on esimerkiksi kulkenut
sähkölinjan alta pitäen pystyasennossa pitkää hiilikuituista onkivapaa.
Hiilikuituvavat voivat olla jopa yli 10 metrin pituisia. Suurjännitteisten
sähköjohtojen läheisyydessä sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Virta
”hyppää” pienen ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu
liian lähelle. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös
valokaareksi sen näkyvyyden takia. Vaarallinen alue on muutaman metrin
etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen.
Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat
vaikeita.
Onkijoilla on aina syytä varovaisuuteen sähkölinjojen läheisyydessä.
Kalastuskilpailut on suunniteltava siten, ettei kilpailualueella ole vaaran
paikkoja ja että onkijat osaavat käyttää turvallisia kulkureittejä.
Kilpailun järjestäjän on tarvittaessa järjestettävä valvonta riskialttiille
paikoille sekä merkittävä vaara-alueet maastoon ja kilpailukarttaan.
Lisätietoja sähköturvallisuudesta:
Turvallisuusinsinööri Markku Suvanto, TUKES, puh. (09) 616 7565
Internet: www.tukes.fi.
Lisätietoja onkiharrastuksesta ja onkikilpailujen turvallisuudesta:
Hankepäällikkö Maija Castrén, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
ry,
puh. (09) 2289 1311, 040 505 6951
Internet: www.vapaa-ajankalastaja.fi.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta.
|
|
|